Miksi IT-politiikkaa tarvitaan kunnissa?
Oikeudenmukaisesti toteutettu digitalisaatio on hyväksi Suomelle. Digitaalisenkin hyvinvointivaltion on taattava yksilöille subjektiivinen oikeus kommunikaatioon, yksityisyyteen, tietoon ja kulttuuriin. Vasemmistolle tärkeää on myös se, ettei ketään syrjäytetä tai suljeta ulos palveluiden, osallistumisen ja vaikuttamisen piiristä sillä, että asiat toimivat vain verkossa tai muuten teknologiaa käyttäen. Digitalisaation merkitys tulevaisuudessa kasvaa, eivätkä digiloikat saa olla varattuina vain harvoille ja valituille.
Oikein toteutettuna digitaaliset ympäristöt mahdollistavat uusia ihmisiä hyödyttäviä palveluja, lisäävät tehokkuutta ja alentavat kustannuksia. Digitalisaatiota hyödyntämällä on myös mahdollista lisätä lähidemokratiaa ja osallistaa asukkaita niin valtion kuin yksittäisten kuntien tasolla. Hyvän digitalisaation edellytyksenä on kansalaisten kasvattaminen kriittisiksi tietoyhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi jättämättä ketään ulkopuolelle.
Alla olevat IT-poliittiset kuntateot ei ole kattava lista siitä kaikesta, mitä kunnissa tulisi tällä politiikan alalla tehdä. IT-politiikka ei ole perinteistä sektoripolitiikka, joka voidaan huoletta jättää poliitikko- ja virkamiesasiantuntijoille. IT-politiikka liittyy koko ajan kiinteämmin kaikkiin muihin politiikan aloihin ja sen merkitys yhteiskunnassa vain kasvaa. Yhdenkään äänestäjän tai poliitikon ei kannata jäädä IT-politiikassa passiiviseksi.
Internetissä 15.3.2017
Vasemmistoliiton IT-poliittinen työryhmä
Dannenberg Alia
Grönlund Immanuel
Iso-Markku Perttu
Karinen Ville
Karppa Matti
Parkkila Janne
Pöri Mikko
Romppainen Leena
Skogberg Peter
Säämäki Seppo
Välipirtti Mika
Digitaalisia palveluja ei saa edistää pakolla
Kuntien on digitaalisia palveluja ja koulutusta järjestäessään otettava huomioon myös ne ihmisryhmät, jotka eivät esimerkiksi taloudellisista tai terveydellisistä syistä voi käyttää digijärjestelmiä, järjestämällä palvelut myös ei-digitaalisina. Tämä ei kuitenkaan estä digitaalisten palvelujen kehittämisestä saatavaa merkittävää taloudellista hyötyä, sillä digitaalisiin palveluiden siirtymisen motivaationa tulee olla niiden käytön helppous eikä pakko perinteisen palvelun lakkauttamisen muodossa.
Avoimet ICT-ekosysteemit käyttöön kunnissa
Kuntien sadat erilaiset tietojärjestelmät muodostavat kokonaisuuden, jonka tulisi toimia hyvin yhteen ja olla kustannustehokas. Avoimena lähdekoodina hankitut vapaat järjestelmät pitävät kustannukset kurissa estämällä toimittajaloukkuja ja mahdollistamalla hankinnat taloudellisesti tehokkaissa pienissä erissä. Vastaavasti suljetut järjestelmät rajoittavat toiminnan mahdollisuuksia, ovat vaikeammin vaihdettavissa ja kalliimpia. Avoimia järjestelmiä ovat esimerkiksi avoimella lähdekoodilla tehdyt Linux-käyttöjärjestelmät tai kunnan avoimena lähdekoodina ostamat räätälöidyt järjestelmät, joiden data tarjotaan avoimena datana ja joihin voidaan liittää muita ohjelmia avointen rajapintojen kautta. Suljettujen järjestelmien hankinnan ja käytön sijaan kunnissa tulisi panostaa avoimiin järjestelmiin.
Standardit kunniaan hankinnoissa
Standardit on luotu helpottamaan jokapäiväistä elämää. Standardit lisäävät järjestelmien turvallisuutta sekä kannustavat käyttämään hyväksi todettuja käytäntöjä. Standardisoinnin ansiosta tietojärjestelmät toimivat niille tarkoitetuissa olosuhteissa. Se varmistaa myös järjestelmien yhteensopivuuden ja yhteistoiminnan. Julkisen sektorin tulee hankinnoissaan noudattaa kansallisia ja kansainvälisiä standardeja sekä luoda omia tarpeellisia standardeja. Hyväksi todetut käytännöt ja menetelmät takaavat hankittavien palveluiden laadun sekä mahdollistavat uusien järjestelmien yhteensovittamisen. Esimerkiksi standardoimalla rajapinnat useampi julkisen sektorin toimija voi hyödyntää muualla käyttöön otettuja ratkaisuja. Pyörää ei ole tarkoitus keksiä joka kunnassa erikseen uudelleen.
Avoin data ja avoimet rajapinnat arkipäiväksi kaikissa kunnissa
Avoimet rajapinnat ja avoin data luovat taloudellista tehokkuutta ja parantavat julkisia palveluja laajentamalla niitä. Ne mahdollistavat tiedon yhdistämisen muihin tietojärjestelmiin sekä julkisen tiedon jakamisen kansalaisille. Avoin julkinen data on julkisen organisaation tuottama tai hallinnoima tieto, joka on konekielisessä muodossa ja maksutta kenen tahansa käytettävissä, muokattavissa ja jaettavissa sekä yksityisiin että kaupallisiin tarkoituksiin.
Esimerkiksi decisions.okf.fi ja OpenAhjo tuovat läpinäkyvyyttä poliittiseen päätöksen tekoon. MapAnt on kuntalaisten luoma tarkka digitaalinen suunnistuskartta koko Suomesta, joka on rakennettu maanmittauslaitoksen avoimia tietoja yhdistämällä.
Julkinen tieto julkiseksi
Data on omaisuutta ja sitä voidaan käyttää niin liikeyritysten kuin yhteisöjenkin toiminnassa hyödyksi. Data on jo nykyisin paljon arvokkaampaa kuin fyysinen omaisuus, ja sen arvon nousu jatkuu myös tulevaisuudessa. Julkishallinnon tuottama ja päätöksentekoa koskeva tieto on julkaistava avoimena, anonyymina datana avointen rajapintojen kautta. Julkisilla varoilla tuotetun tiedon tulee olla kaikkien kuntalaisten saatavilla ja hyödynnettävissä. Tämä mahdollistaa uuden liiketoiminnan syntymisen ja lisää yhdistysten ja kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksia. Esimerkiksi HSL:n joukkoliikennedatan avaaminen http://www.hri.fi/fi/ajankohtaista/datan-avaaminen/hsln-joukkoliikennedata/ ja maanmittauslaitoksen avoimet aineistot ovat mahdollistaneet uusien digitaalisten palveluiden kehittämisen.
Yksityisyys on taattava
ICT-järjestelmät keräävät tietoa kuntalaisista. Kuntalaisiin liittyviä arkaluonteisia tietoja ei saa luovuttaa mainostajille tai kolmansille osapuolille voiton tavoittelun nimissä, eikä tietoja saa tallentaa salaamattomina kolmansien osapuolten palvelimille. Yleisesti hyviä tietoturvan ja yksilönsuojan periaatteita on noudatettava, ja kuntalaisia on suojeltava identiteettivarkauksilta. Esimerkiksi tämä on kirjattava kunnan tietotekniikkaohjelmaan tai vastaavaan it-poliittiseen linjapaperiin ohjaamaan hankintoja, käyttöä ja kehitystä.
ICT-hankinnat taloudellisesti järkevästi
Kuntien ICT-järjestelmien määrä ja merkitys korostuu entistä enemmän. Kunnan pitää olla herrana omissa ICT-hankinnoissaan eikä päätyä tavaran- tai palveluntoimittajien rengiksi esimerkiksi kalliiden toimittajaloukkujen kautta. Hankintojen hallittu pilkkominen tuo kunnalle kokonaistaloudellista etua ja hallitsee ICT-hankintoihin liittyviä riskejä suuria kertahankintoja paremmin.
Yksityisiltä toimijoilta hankittavat ICT-palvelut tulee kilpailuttaa riittävän pienissä osissa, jotta myös paikalliset pienyrittäjät voivat tuottaa palveluja ylikansallisten yritysten sijaan. Esimerkiksi avoimeen lähdekoodin perustuvan järjestelmän suunnittelu, toteutus ja ylläpito voidaan kilpailuttaa eri toimijoiden kesken. Jos yhteistyö jossain vaiheessa ei enää suju, voidaan toimijaa tarvittaessa vaihtaa. Hyväksytään myös osatarjoukset kilpailutuksissa. Avoimet rajapinnat mahdollistavat osatarjouksien tekemisen järjestelmähankinnoissa.
Digitalisaatiosta on julkishallinnossa hyötyä, ei haittaa
Uudet tietojärjestelmät koetaan usein turhauttavana ja työaikaa syövänä taakkana. Tietotekniikka ja sen käytettävyys ovat kehittyneet nopeasti. Julkishallinnon digitaalisten palveluiden hankinnoissa tulee hinnan lisäksi kiinnittää huomiota myös järjestelmän käytettävyyteen sekä koko elinkaaren aikana syntyviin kustannuksiin, sillä nämä muodostavat merkittävä osan uuden järjestelmän kokonaiskustannuksista. Julkishallinnon tulee uudistaa toimintaansa uutta teknologiaa hyödyntävillä järjestelmillä. Digitalisaatio ei saa johtaa palvelun saatavuuden tai laadun heikkenemiseen. Palvelujen digitalisoinnin yhteydessä arvioidaan puolueettomasti uudistuksen vaikutukset palvelun laatuun ja saatavuuteen.
Digitaidot perusoikeus
Digitalisaation myötä yhä useampi palvelu siirtyy verkkoon. Asiointi pankissa, verottajalla tai jopa lääkärikäynti voidaan tehdä Internetissä. Koska digitaalisten taitojen merkitys kasvaa, näiden taitojen opettaminen tulee turvata kaikille. Verkko on pullollaan kaikenlaista “tietoa”, joten osana digitaalisia taitoja tulee olla lähdekritiikki ja medialukutaito. Yhteiskunnan kasvatusvastuu tietoyhteiskunnan jäseniksi käsittää peruskoulun ja toisen asteen opetuksen. Digitalisaatio on otettava saumattomaksi osaksi kuntien peruskoulujen kurssitarjontaa opetussuunnitelman minimitason ylittävien kurssien muodossa.
Digitaalisesta yhdenvertaisuudesta pidettävä kiinni koulutuksen avulla
Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus on taattava kuntalaisten sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Oppiminen ei lopu tai rajoitu pelkästään peruskouluun, ammatilliseen koulutukseen tai korkeakouluihin. Kunta turvaa kaikille jäsenilleen tarvittavan koulutuksen tietoyhteiskuntaan osallistumiseksi.
Kuntien opetuksen digitalisaatiosuunnitelmat
Kuntien opetuksen digitalisaatiosuunnitelmat tulee laatia yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa. Opetuksen digitalisaatiossa ei ole tarkoituksenmukaista keskittyä vain verkko- ja laitehankintoihin, vaan myös oppimisprosessiin, opettajien koulutukseen sekä toimivaan arkkitehtuuriin, joka on käyttöjärjestelmä- ja pääsääntöisesti laiteriippumaton. Opettajien ja oppilaiden omien laitteiden käyttöä (byod) tulee tukea. Jokaisessa kunnassa tulisi yhdenvertaisuuden takaamiseksi ottaa linjaksi tarvittavien laitteiden ja ohjelmistojen hankinta jokaiselle oppilaalle, myös toisella asteella.
Päätöksentekoon osallistaminen
Kuntien tulee uudistaa toimintatapojaan ja osallistaa kuntalaisia asuinkuntansa kehittämiseen jo valmisteluvaiheessa. Päätöksenteon avoimuutta on lisättävä lähettämällä valtuuston kokoukset suorana verkossa sekä julkaisemalla sen esityslistat ja kokouspöytäkirjat liitteineen rakenteisessa muodossa. Tiedon hyödyntämiseksi tulee tarjota helppokäyttöinen käyttöliittymä, joka mahdollistaa hakujen tekemisen sekä automaattisten ilmoitusten tilaamisen avainsanojen esiintyessä uudessa aineistossa.
Etätyö mahdolliseksi laajemmin
Työn tekeminen monipuolistuu nopeasti, ja mahdollisuuksia erilaisen työn tekemiseen etänä ja kotoa käsin on jatkuvasti enemmän. Etätyö helpottaa työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa, lisää alueellista yhdenvertaisuutta ja on monessa elämäntilanteessa helpotus arkeen, esimerkiksi liikuntarajoitteisilla tai lapsiperheillä. Kunnan tulee kehittää etätyön mahdollisuuksia huolehtimalla tarvittavista tietoliikenneyhteyksistä, tietojärjestelmistä ja työnteon ohjeistuksista. Moni edistyksellinen työnantaja onkin kääntänyt tilanteen päälaelleen: on työnantajan velvollisuus perustella läsnäolon tarve.
Sote-ammattilaisten ja kuntalaisten käyttöön parhaat tietojärjestelmät (ja sähköiset palvelut)
Lääkäreiden, hoitajien, sosiaalityöntekijöiden ja asiakkaiden käyttämien järjestelmien tulee toimia nopeasti ja varmasti ja olla helppokäyttöisiä. Työntekijöiden tai asiakkaiden aikaa ei saa haaskata eikä ihmisiä vaarantaa huonosti toimivilla järjestelmillä. Tavoitteena ei saa olla lyhytnäköinen säästäminen vaan kokonaisuuden kannalta paremmat palvelut. Maakunnille valittavissa sote-ICT-järjestelmissä pitää ennen valintaa suorittaa riippumattoman tahon tekemä käytettävyystestaus. Käytettävyyden on oltava tärkeimpiä valintakriteerejä, ja asiakkaiden tulee olla aidosti mukana jokaisessa kehitysvaiheessa. Palvelujen digitalisaation yhteydessä selvitetään vaikutukset palvelun saatavuuteen eri ihmisryhmillle.
Sote-ICT-järjestelmät eivät saa maksaa maltaita
Järjestelmien kustannuksia tulee optimoida myös pitkällä tähtäimellä. Modulaariset ja avoimella lähdekoodilla tuotetut järjestelmät luovat paikallista yrittäjyyttä, estävät kalliita toimittajaloukkuja, ovat edullisempia ja ovat paremmin tilaajiensa hallinnassa. Valittaessa sote-ICT-järjestelmiä maakunnille tulee valintakriteereissä painottaa modulaarisia ja avoimelle lähdekoodille perustuvia järjestelmiä.
Sote-ICT-järjestelmät pitää voida liittää maakunnallisesti ja valtakunnallisesti helposti yhteen
Järjestelmien tulee olla yhteensopivia kansallisten järjestelmien kanssa ja yhdistyä helposti muihin alan ja paikallisten yritysten ja yhteisöjen järjestelmiin. Tämä edellyttää maakunnille valittavilta sote-ICT-järjestelmiltä avoimia ja maksuttomia rajapintoja sekä avoimen datan julkaisemista.
Uuden kotona käytettävän hoitoteknologian hyödyntäminen
Tekniikan kehittyminen on mahdollistanut ihmisten terveydentilan helpon seurannan arkielämän ohessa, ja monia aiemmin laboratoriokäyntiä vaatineita testejä voidaan tehdä omatoimisesti erilaisilla antureilla, hyvinvointilaitteilla ja kotitesteillä. Uutta teknologiaa on syytä hyödyntää, mutta asiakkailla tulee myös säilyä valinnanvapaus, käyttääkö hän näitä teknologioita.
ICT:n on oltava myös ekologista
Ekologisuus on otettava huomioon ICT-sektorin toiminnoissa. Energiatehokkuuteen on panostettava, ja laitteistojen ekologinen jalanjälki tulee saada mahdollisimman pieneksi koko niiden elinkaaren ajalta. Kunnan on huolehdittava käytöstä poistettujen laitteiden asianmukaisesta kierrätyksestä.