Kirjoitin aiemmin kansanedustajien avustajajärjestelmään suunnitelluista muutoksista. Suunnitelmista tulee totta, mutta olen ollut hieman yllättynyt siitä, etteivät media tai kansalaiskeskustelijat ole kummemmin tarttuneet aiheeseen. Minusta asiassa on tarkastelemisen arvoisia näkökulmia, jotka liittyvät demokratiaan.
Lyhyesti kertausta (kannattaa kyllä lukea se edellinen kirjoitus kokonaiskuvan saadakseen): Kansanedustajien avustajat, jotka edustaja on aiemmin suvereenisti valinnut ja joiden palkan on maksanut eduskunnan kanslia, palkataan jatkossa eduskuntaryhmien palvelukseen. Valintamenettely, esimiesasema ja työsuhteen ehdot voivat samalla muuttua. En tiedä, mitkä kaikki ryhmät ovat uudessa systeemissä mukana vaalikauden vaihtuessa, ja miten eri ryhmät ryhmäkansliamallia soveltavat. Vasemmistoliitto ainakin on mukana.
Korvaako laatu määrän?
Uudistus vaikuttaa demokratiaan muuttamalla kansanedustajan edellytyksiä tehdä työtään. Heidän kannaltaan uudistus on todennäköisesti huononnus, sillä ryhmäkansliamalliin siirtyvät ryhmät päättänevät 1) vähentää avustajien määrää nostaakseen jäljelle jäävien palkkoja ja 2) osoittaa avustajille koko ryhmää palvelevia työtehtäviä yhden edustajan sijaan.
Laatu korvaa määrän -ajattelussa parempien palkkojen ja haastavampina pidettyjen tehtävien uskotaan kai houkuttelevan entistä parempia avustajia, jotka tekevät enemmän poliittista taustatyötä siinä missä nykyavustajien vastuulla on poliittisen avustamisen lisäksi usein kalenteri- ja viestintäsihteerin tehtäviä. Kansanedustajan saama tuki siirtyy yhdestä asiasta toiseen, mutta auttavien käsien määrä joka tapauksessa vähenee. Palkkojen paraneminen on tietysti oikea suunta, ja tällä on ryhmäkansliamallia kovasti perusteltu.
Uskon, että uudistus on pois kansanedustajan ja kansalaisten välisestä yhteydenpidosta. Sähköpostin seuranta, puhelinpäivystys ja some-yhteydenpito vaativat aikaa, jota uusi malli vähentää. Mahdollinen henkilökohtaisesta avustamisesta luopuminen vaikeuttaa myös sellaisen luottamussuhteen syntymistä, että avustaja edes voisi hoitaa yhteydenpitotehtäviä kunnolla.
Demokratian uusi suunta – tai sitten ei
Ajattelin median tarttuvan avustajajärjestelmän muutokseen edes kauhistellakseen sitä puoluetuen uutena muotona. Näin ei käynyt. Ehkä avustajiin on nyt jo suhtauduttu siten – ainakin kansalaisten keskuudessa elää legenda kansanedustajien työt tekevistä ”avustaja-armeijoista”.
Kirjoitin aiemmin keskusjohtoisuuden lisääntymisestä sekä sen vaikutuksista ryhmädynamiikkaan ja kansanedustajien saamaan palveluun: ”Pahimmillaan avustajien työpanoksesta riidellään ja he tuottavat vain ryhmäjohdon linjaa tukevia sisältöjä. Pahintakin huonommassa tilanteessa avustajakunta siirtyy käytännössä puoluetoimiston työntekijöiksi tekemään vaalityötä lainsäädännön sijaan.” Näitä riskejä olen kuullut myös useiden ryhmien kansanedustajien pohtivan.
Eduskuntaryhmien korostuminen voisi olla osa demokratian uutta suuntaa. Vaalien aikana käydään aina (laimeaa) keskustelua järjestelmän uudistamisesta: otetaanko käyttöön listavaali, jossa puolue määrää ehdokkaiden järjestyksen, mikä on ryhmäkurin merkitys, kun kansanedustajalla on perustuslaki takanaan ja niin edelleen. Virallisella tasolla käytävä keskustelu keskittyy kuitenkin vain vaalien ajankohdan viilaamiseen ja kansalaisaloitteen ikärajoihin. Uusi avustajajärjestelmä korostaa siis ryhmien ja puolueiden merkitystä lainsäädäntötyössä, mutta sen pontimena ei ole demokratiauudistus vaan työnantajavastuun siirtäminen pois eduskunnan kanslialta.
(Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä päätti siirtyä ryhmäkansliamalliin vaalikauden vaihteesta lähtien. Asiasta on tiedotettu kansanedustajaehdokkaille. Eduskunnan kanslia antoi vaihtoehdoiksi päätöksen tekemisen nyt tai sen siirtämisen syksylle, missä tapauksessa avustajamalli olisi vaihtunut vuodenvaihteessa. Itse haen töitä Pohjois-Pohjanmaalta eikä etätyömallini varmaan sopisikaan erikseen tehtyyn päätökseen, jonka mukaan uudella ryhmällä ei ole etäavustajia eikä henkilökohtaisia avustajiakaan kuin poikkeustapauksessa. Meille nykyisille kansanedustajien avustajille tehtiin kuitenkin työsopimukset siirtymäajalle kesäkuun loppuun saakka.)