Twitterissä jakamani Kuluttaja-lehden sivulta napattu kuva on nostattanut pienoisen sote-myrskyn. Kuvan teksti toteaa, että Terveystalo Oy monen muun sote-alan yrityksen tavoin ei maksanut vuonna 2014 euroakaan veroa Suomeen.
Epäilykset verosuunnittelusta ovat saaneet etenkin Terveystalon ja monet yksityishenkilötkin vimmastumaan. Parikin kommentoijaa painotti Terveystalo Oy:n ”verojalanjälkeä” eli laskelmaa, jossa yhtiö selvittää muun muassa, miten paljon sen työntekijät maksavat palkastaan veroja, ja selittää nämä omaksi panoksekseen yhteiskunnan hyväksi. Selvitystä lukiessa voisi kuvitella, että julkisten terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkärit ja hoitajat eivät maksa veroja lainkaan.
Terveystalo Oy:n suurin omistaja on ruotsalaisen Wallenbergin suvun sijoitusyhtiö EQT. Se on saanut Ruotsissa kyseenalaista mainetta nimenomaan veronvälttelystään ja mutkikkaista omistusjärjestelyistään, jotka johtavat muun muassa Luxemburgin ja Guerseyn veroparatiiseihin. Myös Ylen MOT-ohjelman toimittajalle EQT vastasi suoraan, että sen Luxemburgin-yhtiöiden tehtävänä on ”veroharkinta”.
Keskustelun tuoksinassa viuhuivat leimakirveet ja syytökset asiattomuudesta ja vihapuheesta, mutta siellä esitettiin myös tavallaan järkevä kysymys:
Kysyjä sivuuttaa – ehkä tarkoituksella – verosuunnittelun perusmekanismin, eli sen, että voitot saadaan omistajayhtiön sisäisillä lainoilla ja muulla, sinänsä laillisella, kirjanpitokikkailulla näyttämään mahdollisimman pieniltä, jotta veroa ei tarvitsi maksaa.
Ongelman ydin on kuitenkin juuri voiton tavoittelu. Monen mielestä on kyseenalaista, että sairaanhoitoon tai vanhusten kotipalveluun tarkoitetuilla verovaroilla maksetaan osinkoja yritysten osakkeenomistajille.
Ruotsalaisilla on jo pitkä kokemus yksityistetystä hoivasta ja terveydenhoidosta. Mielipidetutkimuksen mukaan 74 prosenttia heistä haluaa, että sote-firmojen voitontavoittelua rajoitetaan. Suomalaisista taas 78 prosenttia haluaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut pysyvät pääosin julkisen sektorin toimintana. Voitontavoittelun rajoittamisen ei kuitenkaan tarvitse sulkea uusia toimijoita pois alalta.
Jos haluamme, voidaan säätää laki, että verorahoilla ostetaan sosiaali- ja terveyspalveluja vain sellaisilta yrityksiltä tai toimijoilta, jotka eivät tavoittele omistajiensa rikastumista vaan käyttävät tuottonsa hoidon parantamiseen. Tähän saadaan tukea jopa EU:lta.
EU:n hankintadirektiivin artikla 77 nimittäin antaa jäsenmaille mahdollisuuden sulkea pelkkää taloudellista voittoa tavoittelevat yritykset sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailutuksen ulkopuolelle.
Jo vanhastaan Suomessa toimii järjestöjä, kuten A-klinikkasäätiö ja Invalidiliitto, jotka tuottavat laadukasta hoitoa mutta joiden päämääränä ei ole omistajien rikastuttaminen.
Voitontavoittelun rajoittaminen ei syrjisi yrityksiä. Päinvastoin se avaisi uusia mahdollisuuksia esimerkiksi lääkärien ja hoitajien tai sosiaalialan ammattilaisten muodostamille osuuskunnille.
Mikään ei myöskään estäisi vaikkapa Terveystaloa muuttamasta yhtiöjärjestystään niin, että tavoitteena ei olisi voiton maksimointi.