Donald Trump on Suomessa ilmiömäisen epäsuosittu. Seura-lehden teettämän gallupin mukaan 83 prosenttia suomalaisista suhtautuu häneen erittäin kielteisesti tai melko kielteisesti. Naisten keskuudessa osuus on 91 prosenttia.

Trumpin ja Vladimir Putinin tapaaminen Helsingissä nostattikin pikavauhtia laajan Helsinki Calling-tapahtuman, jossa muistutettiin USA:n ja Venäjän johtajia ihmisoikeuksien, demokratian, rauhan ja ympäristönsuojelun tärkeydestä. Jopa kokoomusnuoret järjestivät mielenosoituksen Trumpia vastaan.

Samoille mielenosoituskylteille olisi käyttöä myös kotimaanpolitiikassa. Todellisuudessa Trump nimittäin ajaa juuri samanlaista politiikkaa kuin Juha Sipilän (kesk) ja Petteri Orpon (kok) hallitus. Jo lyhyt pohdinta nosti mieleen 9 kohtaa, joissa Sipilän hallitus ja Trump ovat kuin kaksi marjaa.

 

1. Työläisten palkan alentaminen
Vaikka Trump esiintyy duunarien ystävänä, hän ajaa oikeiston peruslinjaa. Hän torjuu suoralta kädeltä vaatimuksen minimituntipalkan nostamisesta 7,5 dollarista (6,80 eurosta), jotta palkalla voisi edes teoriassa tulla toimeen, koska hänestä USA:ssa palkat ovat muutenkin liian korkeat.

Kuulostaa tutulta. Juha Sipilä toisteli jo vuonna 2015, että Suomen kilpailukyky on juuri palkkojen takia 10–15 prosenttia pääkilpailijamaita eli Ruotsia ja Saksaa huonompi. Sama virsi kuuluu hallituksen taustajoukoista eli Elinkeinoelämän keskusliitosta. Oikeasti Suomen teollisuuden työvoimakustannukset ovat Ruotsia ja Saksaa pienemmät. Valtiovarainministeri Petteri Orpo on jatkanut palkka-alepuheita.

Sipilän hallitus on ottanut kilpailukyvyn nimissä työntekijöiden palkkapussista ylityö- ja pyhätyökorvauksien leikkauksilla ja sairasvakuutusmaksun korotuksilla 4,170 miljardia ja siirtänyt siitä 3,63 miljardia yrityksille.

Yhteistä Suomella ja USA:lle on sekin, että molemmissa maissa työläisten palkkojen ostovoima on laskenut, Suomessa lasku oli 2 prosenttia 2010–2017. USA:ssa miestyöläisten mediaanipalkka on nyt jopa alempi kuin vuonna 1973 ja naisten palkat yhä kaukana miesten tasosta.

 

2. Naisten oikeuksien väheksyminen
Puheiden tasolla Trump on naisten halveksunnassa toki omaa luokkaansa, mutta ulkoministeri Timo Soinin (sin) surkuttelu abortin laillistamisesta Irlannissa osoittaa, että naisten päätösvalta omaan kehoonsa ei ole Suomenkaan hallituksessa kaikille itsestäänselvyys. USA:n oikeiston perinteiden mukaisesti myös Trump on hyökännyt aborttioikeutta vastaan.

Sipilän hallitusohjelman on 88 professorin ja erikoistutkijan voimin todettu heikentävän naisten työllisyyttä, sysäävän entistäkin enemmän vastuuta lasten ja muiden omaisten hoivasta naisille ja pahentavan tiettyjen naisryhmien köyhyyttä. Ns. kilpailukykypaketin julkisen sektorin 30 prosentin lomapalkan leikkaus iskee ennen muuta pienipalkkaisiin naisiin, joita julkisen sektorin työntekijöistä on suurin osa. Sipilä ei myöskään ole edistänyt palkkatasa-arvoamillään tavalla. Sekin on yhteistä Trumpin politiikan kanssa.

 

3. Pienituloisten kyykyttäminen
Trump hengenheimolaisineen kyykyttää pienituloisia rokottamalla heidän oikeuttaan terveydenhuoltoon. USA:ssa liittovaltio myöntää Medicaid-sairausvakuutuksen niille, joiden työnantajan ei tarjoa työntekijöilleen sairausvakuutusta tai joilla ei ole varaa yksityiseen vakuutukseen. Medicaidin piirissä on 75 miljoonaa yhdysvaltalaista.

Trump ja kumppanit haluavat, että saadakseen Medicaid-vakuutuksen eli edes perustason terveydenhuollon ”työkykyisten” ihmisten pitää tehdä vähintään 80 tuntia kuukaudessa palkatonta työtä. Trumpin hengenheimolaisia ei haittaa se, että 60 prosenttia Medicaidin piirissä olevista on työssäkäyviä, joiden työpaikka ei tarjoa sairausvakuutusta tai joiden palkka ei riitä sen maksamiseen.

Sipilä kumppaneineen vaati heti hallitusohjelmassaan vuonna 2015, että sosiaalietuuksia on leikattava 2 miljardia. Viimeisin veto on aktiivimalli, joka leikkaa työttömyyskorvauksia viitisen prosenttia, jos työtön ei löydä palkallista työtä vähintään 18 tunniksi tai yritystoimintaa 214 euron edestä tai osallistu TE-toimiston aktivointitoimenpiteisiin viitenä päivänä kolmen kuukauden aikana. Suurin osa työttömistä ei ole onnistunut täyttämään ehtoja ja on siksi menettänyt työttömyyskorvaustaan.

Kaikkiaan Trumpin leikkauspolitiikka vie pienituloisten sosiaali- ja terveyspalveluista ainakin 1 000 miljardia dollaria 10 vuoden aikana. Se on melkoisesti, kun koko liittovaltion budjetti on 3 650 miljardia dollaria vuodessa.

 

4. Suuryritysten paapominen
Sosiaalietuuksien leikkauksilla maksetaan yritysveron alentamista, joka oli yksi Trumpin päätavoitteista. Veroale tuli voimaan joulukuussa 2017. Sen jälkeen 110 USA:n suurimpiin kuuluvaa yritystä on saanut yli 73 miljardin dollarin verohuojennukset. Työntekijät eivät pääse yritysten kasvavasta kassasta osalliseksi: vain 4,3 prosenttia työläisistä sai bonusta tai palkankorotuksen veroalen ansiosta, kertoo kansalaisjärjestöjen Americans for Tax Fairness –sivusto.  Erityistä tarvetta veroaleen ei näytä olleen, sillä sadan suurimman yhtiön omistajien tulot ovat kasvaneet tänä vuonna 479 miljardia dollaria.

Sipilän hallituksen lahjat yrityksille ovat lähes trumpilaista tasoa. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan yrityksille jaetaan vuosittain noin miljardi euroa suoria tukia valtion budjetista ja 3 miljardia euroa verotukia. Valtiovarainministeriö taas laskee, että jo pelkät verotuet ovat noin 7 miljardia. Suurimman laskelman mukaan yrityksiä sponsoroidaan veronmaksajien kustannuksella 8-9 miljardilla vuodessa. Se on 14–15 prosenttia valtion budjetista.

Suoraa tukea saavat muun muassa Neste, UPM, Metso, Wärtsilä, Rautaruukki ja Nokia. Vaikka uutta työvoimaakin nyt vihdoin palkataan, eniten tuen saajat muistivat omistajiaan. Yritysten osingot ovat ennätystasolla, ja lähes kaikki tuen saajat ovat myös suurimpien osingonmaksajien joukossa.

 

5. Ympäristönsuojelun vaikeuttaminen
Trumpin syntilista ympäristön tuhoamisessa on niin pitkä, että mukana pysyminen on vaikeaa. National Geographic -lehti pitää siitä päivittyvää listaa. Pahimpia edesottamuksia lienevät irtisanoutuminen Pariisin ilmastosopimuksesta ja fossiilisten polttoaineiden tuotannon lisääminen.

Siinä missä Trump suoraan kiistää ilmastonmuutoksen olemassaolon, Sipilän hallitus puhuu kauniisti ja tekee vähän. Suomen Luonnonsuojeluliiton kouluarvosana hallituksen ympäristöpolitiikalle on 6-, koska hallitus haluaa hakata metsiä enemmän kuin talousmetsissä kasvaa ja vitkuttelee Pariisin ilmastosopimuksen toteuttamisessa. Hakematta tulee mieleen myös Sipilän osuus Talvivaaran kaivoksen tapauksessa, jota on kuvailtu Suomen pahimmaksi ympäristörikokseksi.

Trump leikkasi ympäristönsuojelun ja ympäristövalvonnan määrärahoja 25 prosenttia. Sipilän hallitus haluaa leikata ympäristöviranomaisten valtuuksia ja vaikeuttaa ympäristönjärjestöjen toimintaa moninkertaistamalla valitusprosesseista vaadittavat maksut. Jos Sipilä saisi päättää, ympäristönviranomaisilla ei olisi mahdollisuutta valittaa yritykselle annetusta ympäristöluvasta, vaikka lupa olisi selvästi väärin perustein myönnetty. Ympäristön tärveleminen halutaan siis tehdä entistä helpommaksi, jos bisnes siitä hyötyy.

 

6. Koulutusleikkaukset
Yhteistä löytyy myös suhtautumisesta koulutukseen. Trump leikkasi tuoreimmassa budjetissaan koulutuksen määrärahoja kertaheitolla 5 prosenttia. Myös Sipilän 2,5 prosentin eli 680 miljoonan euron leikkaukset opetusministeriön budjetista ovat jo some-klassikko.

Leikkauksista huolimatta Trump lisäsi tukea yksityiskouluille. Suomessa yksityistäminen koskee vasta yksityisiä päiväkoteja, joita hallituspuolueiden kuntapoliitikot hellivät palveluseteleillä.

 

7. Lisää rahaa aseisiin
USA:ssa perinteisesti uusi presidentti aina korottaa armeijan määrärahoja. Trump kasvatti ensi töikseen armeijan budjettia viidesosalla. Yhdysvallat siis syytää nyt asetehtailijoille verovaroja 700 miljardia dollaria vuodessa. Se on 19 prosenttia koko liittovaltion budjetista. Jo ennestään Yhdysvaltojen asevarustelumenot olivat suuremmat kuin seitsemän seuraavaksi suurimman asemahdin yhteensä.

Suomessakin rahaa riittää aseisiin. Sipilän hallitus on tilannut 162 miljoonalla eurolla ohjuksia Israelista ja käynnistänyt miljardien aseostot merivoimille ja ilmavoimille. Merivoimille ollaan hankkimassa sotalaivoja 1,2 miljardilla eurolla. Arvostelijoiden mukaan koko hanke on armeijankin tarpeiden vastainen.

Aivan oma lukunsa on hävittäjäkaupat. Sipilän hallitus on ostamassa 64 hävittäjää, joiden hankintahinta on 7-10 miljardia euroa ja käyttökulut 30 vuodelta ainakin 30 miljardia. Kustannuksia olisi siis tiedossa yli 1,22 miljardia vuodessa 30 vuoden ajan. Se on tuplasti niin paljon kuin vuodessa käytetään opintotukeen, yhtä paljon kuin Suomen koko tieverkon kunnossapidon kustannukset ja lähes saman verran kuin puolustusvoimien koko muu budjetti.

Trumpin asevarustelu maksetaan valtion velkaa lisäämällä. Sama linja on Sipilällä. Asevarustelumenoja ei lasketa Sipilän kammoamaan kestävyysvajeeseen. Jopa kokoomuksen Verkkouutiset on todennut, että ilman sotalaiva- ja hävittäjähankintoja Suomen valtion velkaantuminen loppuisi 2021. Laskelmassa ei ole mukana hävittäjien käyttökustannuksia.

 

8. Sodanlietsonta
Sotimisessa yksikään toinen maa ei yllä USA:n tasolle. Maa on ollut sodassa lähes koko olemassaolonsa ajan. Perinteisesti jokainen uusi presidentti aloittanut uuden sodan tai kiihdyttänyt vanhaa konfliktia jossakin päin maailmaa. Trump määräsi ensimmäisenä virkavuotenaan ilmaiskut Syyriaan, Irakiin, Afganistaniin, Jemeniin ja Somaliaan. Näissä iskuissa kuoli 500 siviiliä. Lisäksi Trump on uhkaillut sotatoimilla Venezuelaa ja tuhonnut rauhan mahdollisuuksia Palestiinassa asettumalla yhä vahvemmin Israelin miehityksen takuumieheksi ja katkaisemalla orastavat neuvotteluyhteydet Iraniin.

Suurvallat ovat sotimisessa omaa luokkaansa, mutta myös Suomi on välillisesti mukana maailman sodissa. Sipilän hallitus on siunannut suomalaisten aseiden myynnin Saudi-Arabiaan ja Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin, jotka ovat sekaantuneet sotaan Syyriassa ja Jemenissä. YK:n mukaan niiden liittouma on pommittanut Jemenissä siviilikohteita. Liittouman on myös todettu syyllistyneen kidutuksiin yhdysvaltalaisjoukkojen tuella. Suomi vie sotatarvikkeita myös Turkkiin, joka sotii Syyriassa.

Lisäksi Suomi tukee Israelin sotatoimia miehitetyillä palestiinalaisalueilla ostamalla Israelista ohjuksia ja muita asejärjestelmiä, jotka, kuten puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) asian ilmaisee, on ”käytännössä testattu” eli niitä on käytetty palestiinalaisia vastaan.

 

9. Epäinhimillinen pakolaispolitiikka
Rasismi ja vihanlietsonta eri ihmisryhmiä vastaan on ollut Trumpin politiikan ydintä. Hän on puhunut törkeyksiä muun muassa naapurimaidensa asukkaista, oman maansa vähemmistöistä ja kaikista maailman muslimeista. Presidenttinä Trump lopetti pakolaisten vastaanoton. Viimeksi otsikoissa on ollut hänen ajamansa käytäntö hajottaa turvapaikanhaklijoiden perheet: vanhemmat pidätetään ja lapset pannaan erikoissäilöön häkkeihin.

Sipilän hallituksessa rasistiset törkeydet ovat vähentyneet, kun perussuomalaiset jäivät pois hallituksesta, mutta Sipilällä ei silti ole varaa kehuihin. Sen ja Trumpin linjan välillä on vain vivahde-ero. Hallituksen pakolaispolitiikka koettelee kovalla kädellä juuri lapsia. Maahanmuuttovirasto on ohjeistanut erottamaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet vanhemmat lapsistaan. Häkkiin lapsia ei sentään laiteta.

Muutenkin oleskeluluvan saamisen ehtoja on kiristetty, perheenyhdistäminen on tehty monissa tapauksissa mahdottomaksi, perheitä hajotetaan ja lapsia karkotetaan, hylätyn turvapaikkapäätöksen saaneiden auttamisesta on ehdotettu tehtävän rikollista ja pitkään Suomessa asuneita ihmisiä karkotetaan oloihin, joissa he ovat hengenvaarassa.

 

Ja sanotaan nyt jotain Putinistakin: melkein kaikki yllä mainitut kohdat pätevät pienin muutoksin myös hänen harjoittamaansa politiikkaan. Tai ehkä kaikki.

 

(Kuvat: Matt Johnson/Euroopan neuvosto. Kuvat on jaettu Flickr-kuvapalvelussa Creative Commons -lisenssillä.)