Onko perusteltua, että yöhoitaja tekee vanhuksille aamupesut 2–4:n aikaan yöllä? Tämä hoitohenkilökunnan hoitajat.net-ryhmässä esitetty kysymys johti lehtijuttuihin joulun alla. Ja pienoiseen skandaaliin, kun kävi ilmi, että hoivakotien asukkaiden kiskominen sängystä aamupesulle keskellä yötä on yleinen käytäntö.

Inhimillisesti tarkasteltuna on selvää, että normaalia vuorokausirytmiä elävän vanhuksen on annettava nukkua yöllä. Kylmän liiketaloudellisesti laskettuna se kuitenkin kannattaa. Kun yöhoitajilla teetetään osa aamuvuoron töistä, aamuvuorossa tarvitaan vähemmän henkilökuntaa ja rahaa säästyy.

Yhä suurempi osa hoivakodeista on ulkoistettu Mehiläisen, Attendon, Pihlajalinnan ja Esperi Caren kaltaisille yrityksille. Ne ovat osakeyhtiöitä, joiden tavoitteena on tuottaa omistajilleen voittoa. Mitä pienemmiksi palkkakulut saadaan, sitä suurempi on yrityksen voitto. Kaiken lisäksi voitto tehdään verorahoilla, sillä yhtiöiden asiakkaita ovat kunnat ja tulevaisuudessa ehkä maakunnat, jotka ostavat näiltä yhtiöitä hoivapalveluja.

Samalla kun hoivabisnes käyttää hyväkseen hoitajia ja hoidettavia, se harhauttaa viranomaisia. Yksityiset hoivayhtiöt ovat päässeet uutisiin (ensin sosiaali- ja terveysalan ammattiliiton Tehyn lehdessä ja sitten mm. Kansan Uutisissa ja Aamulehdessä) siitä syystä, että niiden työvuorolistoihin on merkitty olemattomia työntekijöitä.  Näin kierretään lain määräystä henkilökunnan vähimmäismäärästä. Työvuorolistoihin merkitään jopa hallintopäälliköitä ja muita, joilla ei ole hoitoalan koulutusta. Näitä haamutyöntekijöitä ei koskaan kutsuta hoitotöihin. Heidän nimensä ovat vain listan täytteenä. Tämän on vahvistanut aluehallintovirasto Avi, jonka tehtävänä on valvoa sosiaalipalvelujen tuottajia.

Ensisijainen syypää on tietysti hoivafirma, joka pyrkii suurimpaan mahdolliseen tuottoon hoidettavien ja hoitajien kustannuksella. Suurimman vastuun kantavat kuitenkin kunnat. Kuntapoliitikot ovat tehneet päätöksen hoivapalvelujen ulkoistamisesta, ja kilpailutuksessa kunnat useimmiten valitsevan halvimman tarjouksen. Hoivan laadun valvominen näyttää ontuvan pahasti.

Yksityinen palvelutalo- ja hoivakotibisnes on Suomen nopeimmin kasvavia toimialoja. Vuonna 2017 kunnat ostivat yksityisiltä yrityksiltä vanhusten, vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja 1,62 miljardilla eurolla.

Hoivabisneksen kasvun taustalla on pitkälti Sipilän hallituksen sote-uudistus, joka siirtäisi sosiaali- ja terveyspalvelut maakuntien vastuulle ja avaisi ne bisnekselle. Tätä odotellessaan monet kunnat ovat lakanneet kehittämästä omia hoivapalvelujaan ja lisänneet palvelujen ostamista. Tosin niin ei olisi tarvinnut tehdä. Se on ollut poliittinen päätös, jota esimerkiksi Tampereella vasemmistoliitto on vastustanut.

Vaikka hoivakodit ovat miljardibisnes, niiden asukkaat ovat köyhiä. Suomessa on 600 000 eläkeläistä, joiden eläke on alle 1 250 euroa kuukaudessa. Heistä kaksi kolmasosaa on naisia. Pienituloisuuden raja Suomessa kulkee 1 185 euron kuukausituloissa. Ei olisi kohtuuton vaatimus, että koko elämänsä töitä tehtyään ihmisen ei tarvitsisi sinnittellä köyhyysrajalla ja hän saisi nukkua yönsä rauhassa.

 

Kirjoitusta on muokattu 26.12.2018 klo 18.00. Siihen lisättiin maininta Tehy-lehden jutusta, jossa ns. haamuhoitajailmiö ensimmäisen kerran tuotiin esille, sekä linkit Kansan Uutisten ja Aamulehden juttuihin samasta aiheesta.

(Artikkelikuva on jaettu Pixabay-kuvapalvelussa CC0 Creative Commons -lisenssillä vapaasti käytettäväksi.)