Helsingin kaupungin valtuustossa (23.4.) keskusteltiin kysymykseni pohjalta terveyskeskusten jonoista. Taannoin julkisuudessa olleen tiedon mukaan odotusaika terveyskeskuksiin lääkärin vastaanotolle vaihtelee.
Omassa vastauksessaan apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty (kok) totesi kahden viikon jonotusajan olevan kohtuullinen jonotusaika kiireettömään hoitoon.
Hän kuitenkin toppuutteli, että tähän ei päästä aivan nopeasti, ei esimerkiksi ensi vuoden budjetissa. Hoitoon pääsyn nopeuttaminen edellyttää lääkäri-hoitajen palkkauksia.
Esimerkiksi Maunulan, Herttoniemen ja Puistolan terveysasemilla hoitoon pääsee käytännössä heti, mutta Myllypurossa ja Kivikossa jonotusaika on yli kuukauden.
Lauttasaaressa, Kalliossa ja Munnkiniemessäkin jonotetaan lähes kuukausi. Keskimäärin jonotusajaksi lasketaan 2 – 4 viikkoon.
*****
Jonotus koskee nimenomaan kiiretöntä hoitoon pääsyä. Potilaan kannalta kiireetön saattaa tuntua kiireelliseltä tarpeelta. Epäilys esimerksi alkavasta sairaudesta saa jonotuksen tuntumaan raskaalta.
Pikainen tutkimuksiin pääsy esimerkiksi syöpäepäilyn, diabeteksen tai alkavan muistisairauden vuoksi on tärkeää, jotta tutkimukset ja hoito etenevät ripeästi.
Nyt asukkaat ovat eri puolilla kaupunkia eriarvoisessa asemassa. Tätä ei poista terveysaseman vapaa valintamahdollisuus. Se näyttää päinvastoin tuovan myös ongelmia. Osa asemista ruuhkautuu, kuten myös osa lääkäreistä houkuttaa muita enemmän ja synnyttää jonoja.
*****
Valtuuston keskustelussa nousi vahvasti esiin hoitoketjujen ja käytäntöjen tarkistamisen tarve. Tarvitaanko aina lääkäriä? Omastakin kokemuksesta voi sanoa, että ei tarvita. Hoitajakin ratkoo joitain pulmia. Myös reseptien uusiminen, tiettyjen tarkistuslabrojen tekemistä jne. pitäisi järkeistää.
Johtaminen ei noussut valtuuston keskustelussa esiin. Itse pidän sitä erittäin keskeisenä. Tässäkin käytännöt vaihelevat asemittain. Onko kyse ohjeistuksesta, taidoista vai mistä, se tulisi selvittää.