Perussuomalaisten nousu Helsingissä mielipidemittauksissa neljänneksi suurimmaksi puolueeksi aivan demarien kylkeen on hälyttävä merkki. Kaupungin päätöksenteko uhkaa oikeistolaistua. Kampanjoinnin loppukiri ratkaisee.
Helsingissä on puolustettu muuta maata paremmin liberaaleja arvoja. Perussuomalaisten kannatuksen lähes kaksinkertaistuminen mielipidemittauksissa verrattuna vuoden 2017 vaaleihin ennakoi merkittävää muutosta pääkaupungin valtuustoon.
Helsinki oikeistolaistuisi perussuomalaisten voiton seurauksena. Puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho linjasi puolueen politiikkaa merkittävästi oikealle juuri ennen vaaleja.
Puolue on valmis romuttamaan yleissitovuuden. Julkisten palvelujen Halla-aho näkee olevan byrokraattisia ja tuhlailevia.
Päätöksenteon arvaamattomuus kasvaa Helsingissä
Päätöksenteon kuviot muuttuvat, jos Helsingin valtapuolueet vihreät ja kokoomus menettävät kannatustaan yhteensä jopa kahdeksan prosenttiyksikön verran, kuten Kantar TNS:n toukokuun lopulla Helsingin Sanomille tehty mittaus ennakoi.
Pormestari Jan Vapaavuoren kovan käden politiikka ei näytä miellyttäneen kaikkia kokoomuslaisia. Viime kuntavaaleissa sekä kokoomus että vihreät lisäsivät kannatustaan, nyt molemmat näyttäisivät menettävän.
On kuitenkin hyvä muistaa, että Kantar TNS:n mittauksen kannatusluvut mahtuvat virhemarginaalin sisään.
Viimeisen kahden viikon aikana jaetaan voitot ja tappiot
Puolueiden kannatukset ovat Helsingissä muutoksessa. Kahden viimeisen viikon loppukiri ja äänestyspäivä voivat muuttaa vielä merkittävästi mielipidemittausten ennakoimaa kannatusta.
Loppukiristä on jo kulunut viikko.
Kokoomuksen vahvuus on uskollisissa äänestäjissä, vaikka puolueen kampanjoinnin tunnetuin saavutus on ollut pormestarin nimen vaihtuminen. Vihreiden heikkous piilee siinä, että osa symppareista jättää äänestämättä.
Vasemmistoliitto kilpailee vihreiden äänistä
Vasemmistoliitto kilpailee Helsingissä vahvasti vihreiden äänistä. Puolueen listalla on paljon ehdokkaita, joiden profiili on vihreiden kannattajien mieleen.
Monissa vaaleissa ovi on käynyt Helsingissä vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajilla molempiin suuntiin.
Näin käy todennäköisesti näissäkin vaaleissa. Piittaamattomuus koulurahoista voi viedä vihreiltä ääniä.
Lipuiko demareiden tuhannen taalan paikka sivu suun?
Sosiaalidemokraateilla oli tuhannen taalan paikka Helsingissä pääministeri Sanna Marinin kannatuksen loisteessa.
Tosin puheenjohtajan kannatuksen realisointi ääniksi on vaikeaa, kuten moni suositun puheenjohtajan omannut puolue on saanut kokea.
Lisäksi keskustelu pääministeri ruokarahoista on kolahtanut vanhempaan ikäluokkaan.
Heidän on vaikea ymmärtää, miksi pääministerin ruokaraha on ollut takuueläkkeen luokkaa.
Uskollisimmille kannattajille asia tuskin on ongelma, mutta osalle äänestäjistä jupakka on merkittävä, vaikka Marin ei sitä aiheuttanutkaan.
Sosiaalidemokraattien ja vasemmistoliiton kannatuksessa näkyi keväällä tehdyissä mittauksissa kannatuksen nousua Helsingissä, mutta Kantarin kyselyssä se oli vähäistä.
Liikkuva äänestäjä saattaa päättää yhdenkin itselleen tärkeän asian perusteella
Viime kuntavaaleissa vasemmistoliiton kannatus kasvoi ja demareiden kannatus väheni.
Vasemmistoliitto oli voittaja yhden prosenttiyksikön kannatuksen nousullaan. Demarien kannatus pieneni tuolloin kolme prosenttiyksikköä.
Vasemmistoliitto on tehnyt Helsingissä omaleimaista, vahvaa kuntapolitiikkaa kohtuuhintaisen asumisen ja palvelujen puolesta.
Puolue on vastustanut koulurahojen leikkauksia, kun taas suurimmat puolueet kokoomus, vihreät ja SDP kannattivat niitä.
Yksittäisten asioiden merkitystä äänestyspäätökseen voi vain arvailla, mutta liikkuville äänestäjille yksittäisillä asioilla on painoarvoa.
Yksittäisen ehdokkaan huippusuosio voi tuoda puolueelle paikkoja lisää, kuten Vapaavuori kokoomukselle neljä vuotta sitten. Tuolloin myös ”pormestarivaali” toi nostetta, mitä nyt ei ole samassa määrin.
Koronakampanjoinnin erityisyys lisää tulosten yllätyksellisyyttä
Helsingissä – kuten koko maassakin – valtuustojen kokoonpano saattaa muuttua yllättävästi. sillä kampanjoinnin pääpaino on ollut sosiaalisessa mediassa.
Tästä hyötyvät vahvat sosiaalisen median käyttäjät – sekä puolueet että ehdokkaat.
Näissä vaaleissa voikin tapahtua todellinen murros sosiaalisen median kampanjoinnissa. Aivan kuten tehtiin työpaikoilla ja kouluissa digiloikka pakon edessä.
Poikkeusvaalit voivat myös suosia tunnettuja nimiä
Perinteinen media on ollut aikaisemmin sosiaalista mediaa vahvempi väline äänestyspäätöksiä tehtäessä, vaikka mielikuva on ollut päinvastainen.
Poikkeuksellisen rajoitetun kampanjoinnin vaaleissa tämä trendi taas suosii tunnettuja nimiä ja vanhoja valtuutettuja.
Lopputulos lienee Helsingissäkin jostain näiden kahden suunnan väliltä, kuten aina vaaleissa.
Valitaan sekä vahvoja tunnettuja kuntapoliitikkoja, mutta myös uusia yrittäjiä nousee valtuustoon.
Kirjoittaja on toimittaja, tietokirjailija ja Helsingin kaupungin varavaltuutettu (vas.) sekä ehdolla vaaleissa.