Helsingin tulee tehdä perusteellinen selvitys työntekijöiden korona-ajan jaksamisesta. Terveydenhuollon lisäksi suuri joukko muitakin ammattilaisia on kärsinyt koronataakasta. Hallituksen on varauduttava korvaamaan kunnille koronan jälkien korjaamisvelkaa.
Korona on iskenyt voimalla naisiin, joilla ei ole mahdollista tehdä etätyötä. Naisvaltaiset yksityisen ja julkisen palvelualojen työntekijät kohtaavat jatkuvasti työssään ihmisiä, asiakkaitaan.
Naiset pelkäävätkin miehiä useammin koronaan sairastumista. Taannoin julkaistun SAK:n kyselyn mukaan naiset kokevat työnsä myös kuormittavammaksi. He voivat myös henkisesti huonommin.
Tulokset eivät yllätä. Kysymys kuuluukin: Miten koronan jälkiä korjataan? Helsinki on ollut koko reilun koronavuoden ajan suurin tautipesäke. Aivan varmasti myös pelko on syvää.
Millaiset jäljet korona jättää?
Korona on hellittänyt, ja pelkokin lievittyy. Kukaan ei osaa vielä sanoa, miten vahvat jäljet koronaepidemia jättää. Tunkeutuvatko koronan aikaiset tapahtumat uniin?
Unitutkimuksista tiedetään, että vahvat kokemukset voivat toistua painajaisina vuodesta toiseen. Ei ole kivaa istua öisin kaupan kassalla tai hoitaa koronapotilaita vielä kuukausien, jopa vuosien päästä.
Taannoin perustettiin HUS:n koronaklinikka pitkäaikaisista koronataudin aiheuttamista oireista kärsiville. Hoitoon pääsyn kynnys klinikalle kuulostaa maallikosta korkealta.
Entä miten hoidetaan koronalta välttyneitä, posttraumaattisista oireista kärsiviä ihmisiä?
Esimerkiksi SAK:n kyselyn mukaan koronaviruksen aiheuttaman terveysuhan vuoksi ahdistusta on kokenut suuri joukko, eli 63 prosenttia. Naiset tätäkin enemmän.
Vuoden mittaan on julkaistu erilaisia kyselyjä, joiden mukaan vanhemmat ihmiset ovat selviytyneet elämänkokemuksensa ansiosta jopa paremmin kuin aktiivi-iässä olevat ihmiset.
Kunnilla on suuri vastuu hoitaa oman alueensa ihmisten terveydestä ja hyvinvoinnista, myös sote-uudistuksen jälkeen. Korona on koetellut eri tavoin, ja näin koronavelka hajoaakin eri tavoin.
Hallitus on maksanut kunnille koronarokotuksista aiheutuneita kuluja. Hallituksen tulee kustantaa koronan jälkien korjaamisten kattamisesta kunnille, ainakin osittain.
Helsingin kaupungin on panostettava koronan jälkien korjaamiseen
Kouluissa, terveydenhuollossa, lastensuojelussa, omaishoitajien jaksamisessa ja päivähoidossa tiedetään koronan vaikuttaneen kielteisesti, lisänneen väsymystä.
Vaikutukset ovat erilaisia eri työpaikoilla, ja siksi kaupungin pitää tehdä kunnon selvitys työntekijöiden jaksamisesta ja koronan aiheuttamista seurauksista.
Palvelujen lisäämiseen on varauduttava. Lastensuojelun palveluja tarvitsevien määrä kasvaa jopa viiveellä. Näin tapahtui 1990-luvun laman jälkeen.
Jälkiä korjattiin sosiaalilautakunnassa vielä vuosikymmenen lopulla, kun laman lapset kasvoivat teini-ikään.
Mielenterveyspalveluja ei ole ollut tarpeeksi ennen koronaepidemiaa. Niiden tarve kasvaa varmasti valtavasti. Matalan kynnyksen palveluja terveyskeskuksissa tulee lisätä.
Kirjoittaja on Helsingin varavaltuutettu (vas.) ja ehdolla kuntavaaleissa.