Kuivuutta Unkarissa
Joko ihmisten silmät lopultakin avautuvat ilmastonmuutoksen näkemiseen?
Osassa Suomea on kesän aikana satanut huomattavia määriä, erityisesti Kainuussa, Pohjois- Karjalassa ja Lapissa. Osa Suomea on kuitenkin melko kuivaa – metsäpalovaroitus palasi osaan Etelä-Suomea ja Ahvenanmaalla on satanut hyvin vähän.
Suomessa on humidi ilmasto – vielä toistaiseksi – siis täällä sataa enemmän kuin haihtuu.
”Humidi ilmasto eli kostea ilmasto on ilmasto, jossa sadanta on suurempi kuin haihdunta ja näin sateesta jää vettä yli sen, mitä haihtuu muodostamaan valumaa. Humidin ilmaston vastakohta on aridi ilmasto eli kuiva ilmasto, jossa haihdunta on suurempi kuin sadanta.”*
Pitkän Saksassa oloni aikana huomasin, että ilmasto muuttui Suomessa lähes Pohjois-Saksan kaltaiseksi noin parissa vuosikymmenessä. Esimerkiksi Etelä-Suomessa alkoi olla vähälumisia tai lumettomia talvia useammin. Oppilaiden vanhemmat sanoivat, ettei suksien hankkiminen parin hiihtokerran takia kannata. Hiihto ei ollut enää pakollinen opetettava asia liikuntatunneilla, se poistettiin opetussuunnitelmasta.
Tosin aina välillä on satanut lunta ihan kunnolla Etelä-Suomessakin, esimerkiksi viime talvena pääsi hiihtämään ainakin kolmena kuukautena. Juuri tämä vaihtelu hämää ihmisiä – silti täälläkin lämpötilat nousevat koko ajan.
”Tilastot sen kertovat: Ilmastonmuutos on nostanut lämpötiloja Suomessa selvästi”, sanoo Ilmatieteen laitos.*
Ilmastonmuutoksen nopeus huolestuttaa ihmisiä – tai sen pitäisi huolestuttaa. Pelkkä viihde, jota työnnetään ihmisille tuutin täydeltä ei saisi turruttaa meitä. Tosin välillä tuntuu siltä kuin olisimme Rooman imperiumissa, jossa kansoille tarjoiltiin leipää ja sirkushuveja. Mitä kammottavampaa viihdettä, sen parempi. Tosin leipää ei kohta ole – ainakaan kaikille – kun Euroopassakin pellot kuivuvat.
”Sellaisia perättäisiä kuivuusvuosia kuin pelkästään 2018 ja 2019 ei ole esiintynyt 250 vuoteen”, sanoo Leipzigin ympäristötutkimuskeskuksen ilmastotutkija Andreas Marx Ulkolinjan ”Kuiva Eurooppa palaa”- ohjelmassa. Seuraavat lainaukset ovat kyseisestä ohjelmasta.*
”Vedestä on tulossa iso taloudellinen tekijä”.
Ranskassa hallitus puhuu historiallisesta tilanteesta.
”Jo yli 100 kuntaa on ilman juomavettä. Niiden vedensaannista pitää huolehtia tankkiautoilla.”*
”Maa- ja metsätalouden virheet kiihdyttävät kuivuutta. Tuhoisien kuivuuskausien syyt ovat osittain itseaiheutettuja.”
Leipzigin ympäristökeskus on vuodesta 2014 laatinut tietokonemalleja, joilla kuvataan Saksan päivittäistä kuivuustilannetta.
”En olisi uskonut, että 2020 ja 2021 olemme sellaisessa tilanteessa, jossa on koettu kolme hyvin kuivaa vuotta. Ilmastonmuutoksen myötä niitä oli kyllä odotettavissa, mutta ennustimme ne vuosille 2040 – 2045, emme tähän ajankohtaan. Tilanne yllätti meidät, eli voi todeta, että ongelmaa on vähätelty”, jatkaa ilmastotutkija Andreas Marx.
Maanviljelijöiltä loppuu vesi. Kuivuudesta kärsivät myös metsät. Euroopassa on laajoja kuolleita metsäalueita. Saksassa erityisesti kuusia kuolee enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Pierre Ibisch, professori ja kasvibiologi Eberswaldin kestävän kehityksen yliopistossa toteaa, että myös ”männyistä 60 prosenttia on vaurioitunut, puita kuolee vielä paljon, mutta hitaasti. Etenkin, kun metsissä on paljaita aukioita, seuraavat helteet ja kuivuudet iskevät metsiin entistä kovemmin. Tästä monokulttuurista, jossa kasvatetaan vain yhtä puulajia, täytyy päästä eroon, se on aikansa elänyt malli. Se on ollut selvää jo kauan, mutta tullut yhä selvemmäksi säiden ääri-ilmiövuosina, kun kokonaisia yhden lajin metsiä tuhoutuu.”
”Ennen metsäpaloja riehui parin kesäkuukauden aikana, nyt niitä esiintyy keväästä myöhäiseen syksyyn”, sanoo Marseillen palokunnan esimies Marc Dumas ja jatkaa: ”Ennustetaan, että metsäpalojen määrä kasvaa dramaattisesti ja tulee sellaisia paloja, joita emme nyt edes voi kuvitella, 100 000 hehtaarin paloja”. Suomestakin on tänä kesänä lähtenyt palomiehiä auttamaan Kreikan metsäpalojen sammutustyössä.
Maapallon keskilämpötila on noussut 1,38 astetta 1800- luvun tasosta.
Kuusen kasvatus oli Saksassa menneisyyden virhe. Kuusi on vuoristolaji, eikä kestä pitkiä kuivia tai kuumia kausia. Kaarnakuoriainen valtaa puut.
”Minua huolestuttaa muutosten vauhti. Se on suurin ongelma”, sanoo espanjalainen hydrogeologi José María Calaforra.
Ihmisen tekemät virheet luonnossa aiheuttavat ja pahentavat kuivuutta. Maaperää tuhoamalla ihminen muuttaa jopa sääoloja. Syntyy noidankehä, jossa helle aiheuttaa kuivuutta ja kuivuus yhä pahempaa hellettä.
Nähtyäni tämän ohjelman, jossa näytettiin Etelä- Espanjan muovilla peitettyjä valtavia vihannesviljelmiä, lopetin espanjalaisten paprikoiden ja minivesimelonien ostamisen. Siellä kylät kuivuvat, kun viljelmiä pitää kastella ja pohjavedet loppuvat. Sitten näitä vihanneksia eli vettä lennätetään Suomeen. En ole ostanut enää – vain kotimaisia kasviksia, ne riittävät.
Miten tämä koskee Suomea? Meillä Suomessa tuudittaudutaan siihen luuloon, ettei tämä koske meitä. Kun ilmastonmuutos etenee tätä vauhtia ja vielä kiihtyen, meidän on tehtävä järkeviä päätöksiä – maatalouden ja metsien hoidon suhteen. Lisäksi näillä päätöksillä on kiire.
Onneksi Suomen Luonnonvarakeskus tekee juuri nyt tutkimuksia metsissä ja lähinnä Lapin soilla ja selvittää maaperän mikrobien vaikutusta kasvihuonekaasujen vapautumiseen maaperästä ja siihen, kuinka paljon hiiltä maaperä pystyy pidättämään.*
Kunhan nämä tutkimukset eivät antaisi metsänomistajille vapaata valtakirjaa: hakatkaa niin paljon ja niin suuria aukkoja metsiin, kuin ehditte. Metsäyhtiöt kyllä ilolla ottavat vastaan niin paljon puuta kuin irti lähtee, niillä menee todella hyvin. Tämä olisi kuitenkin lyhytnäköistä toimintaa. Arkijärjellä ajateltuna vain jatkuvapeitteinen kasvatus auttaisi maaperän vedenpidätyskykyä kuivina kausina. Lisäksi pitäisi tutkia maaperän pH- taso. Myös se vaikuttaa puuston kasvuun.
Todennäköisesti, jos tutkimuksissa ilmenisi, että jatkuva kasvatus tuottaa enemmän puuta, se motivoisi metsänomistajia toimimaan oikein. Päättäjillä on tässä tärkeä rooli. Soisi heidän kaikkien katsovan tuon Ulkolinjan ohjelman, josta olen ottanut lainauksia lähes sanatarkasti. Erilaisilla tukimuodoilla metsänomistajat saadaan toimimaan juuri niin kuin halutaan. Aina on joku vastarannankiiski, mutta hän voisi jäädä ilman tukirahoja – nyt pitää toimia.
Ainakin tuossa ohjelmassa saksalaisella luomuviljelijällä meni huomattavasti paremmin kuin muilla.
Brysselissä EU:n ympäristölainsäädäntö ei määrittele, miten maat käyttävät heille myönnetyt ympäristötuet. Kyse on alueellisista tuista ja maat itse saavat päättää, miten rahat käytetään. Saksassa esimerkiksi 70 prosenttia viljasta on rehuviljaa, lähinnä sikaloille. Saksalaiset pitävät sianlihasta ja se on myös tärkeä vientituote Kiinaan.
EU:ssa erilaiset maa- ja metsätalouden lobbausjärjestöt huolehtivat siitä, että EU- parlamentin jäsenet tekevät heille edullisia päätöksiä – luonnon tila ei ole siinä etusijalla. Nyt maksetaan laskuja tästä virheellisestä politiikasta.
Euroopan Unionin pitää käytännössä päättää, mitä pitää tehdä, eikä vain antaa joitain yleisluontoisia suosituksia. Niiden tulosten mittaaminenkin on hyvin hankalaa. Siis käytännön toimia – ei pelkkää puhetta. Jos haluamme säilyttää tämän planeetan.
*Wikipedia: Humidi ilmasto
*yle.fi/uutiset: 15.1.2022 ”Tilastot sen kertovat”
*YleAreena: Kuiva Eurooppa palaa
*YouTube: DW Deutsch ”Hitze, Dürre und Wassermangel”
*Yle, tv2 8.8.2022: ”Tuntematon suo”