Monta kertaa, kun katsoo jotain haastattelua televisiossa, meillä kotisohvalla harmitellaan, miksei tuo toimittaja kysy tärkeää asiaa. Suomi on fiksujen ihmisten maa, mutta toimittajat tarjoavat kansalaisille lähinnä vain etukäteen sovittua jorinaa.
Haastattelut eivät enää ole haastatteluja, joissa poliitikoilta tivataan vastauksia, vaan kysymykset ovat ilmeisesti etukäteen lähetetty haastateltaville tai muuten sovittu etukäteen, mistä asioista ei sitten tarvitse kysellä. Toimittajat eivät tartu siihen, mitä vastataan, eivätkä he esitä jatkokysymyksiä. He esittävät sovitut kysymykset ja tuntuu usein siltä, että mahtavatko he edes kuunnella, mitä haastateltavat vastaavat.
Tässä muutamia esimerkkejä kysymyksistä, joita olisi voinut kysyä:
Kun Veitsiluodon Stora Enson tehdas päätettiin sulkea, olisi voinut kysyä: Eikö tehdasta olisi voinut muuttaa kartonkitehtaaksi. Ja jos vastaus olisi ollut: Se ei ollut taloudellisesti kannattava vaihtoehto, olisi voinut esittää jatkokysymyksen: Kartongin kulutus lisääntyy koko ajan verkkokaupan takia, eikö yhtiön voittoja olisi voinut sijoittaa tehtaan koneiston uudistamiseen, sen sijaan, että nyt 1500 ihmistä joutuu työttömäksi.
Osakeyhtiölaki sitouttaa yhtiön tekemään voittoa osakkailleen, mutta missään ei määritellä, kuinka paljon voittoa yrityksen pitää tehdä. Myös satsaukset Veitsiluodon tehtaan koneiston muuttamiseksi kartonkituotantoon sopivaksi olisivat voineet tuoda voittoa pitkällä aikavälillä. Olisihan tätä voinut edes kysyä, mutta sitä ei kysytty.
Kun Venäjän edustaja puhui televisiossa Ukrainan tilanteesta ja Venäjän joukkojen siirroista Ukrainan rajan lähelle, toimittaja ei kysynyt Krimin vesitilanteesta. Jostain olin lukenut, että Ukraina oli katkaissut vedentulon Krimille ja eräs konfliktin syy voisi olla vesipula. En saanut tietoa asiasta, koska sitä ei kysytty.
Valtio omistaa Suomen Malmijalostus Oy:n. Yle Areenassa* toimittaja haastattelee Vaasan kaupunginjohtajaa uuden tehtaan perustamisesta Vaasan Laajametsään. Tämä tuo ulkomaisia investointeja Suomeen ja valtavasti työtä. Suomen Malmijalostus Oy ja Vaasan kaupunki tekevät yhteistyötä brittiyhtiö Johnson Mattheyn kanssa niin, että he huolehtivat tehtaan perustamisvaiheesta ja jätteiden sekä jätevesien käsittelystä. Tämä tapahtuu tietysti liian myöhään, mutta toimittaja olisi voinut kysyä: Eikö valtio olisi voinut tukea Suomen Malmijalostusta koko tehtaan perustamisessa Suomeen, missä tarvittavat mineraalivaratkin sijaitsevat. Näin voitotkin jäisivät Suomeen. Miksi näin ei toimittu, sitä ei kysytty.
Ulkolinjan ohjelmassa ”Vankina Kanarialla” haastatellaan Länsi-Afrikasta lähteneitä pakolaisia, jotka ovat jumittuneet Kanarian saarille, koska Eurooppa ei halua ottaa vastaan talouspakolaisia*. Jos he onnistuvat jatkamaan matkaansa Italiaan tai Espanjaan, he ovat paperittomia pakolaisia. Silloin he poimivat tomaatteja olemattomalla palkalla ja ovat paikallisten kansalaisten ja vapaaehtoisen terveydenhuollon varassa. He elävät kurjissa olosuhteissa, eivätkä voi lähettää paljoakaan rahaa omaan maahansa. Moni menehtyy jo matkalla. He ovat usein nuoria miehiä, jotka kertovat olevansa rohkeita ja asettavansa itsensä hengenvaaraan matkalla. Se on totta, moni ei pääse koskaan perille.
Eräs haastateltava kertoo, että hänen ruumiinsa on ase, sen hän voi asettaa vaaraan, mitään muuta hänellä ei ole, koska hän on köyhä. Haastattelija ei kuitenkaan kysy, eikö nuori mies näe mitään mahdollisuuksia yhdessä toisten kanssa samanlaisella rohkeudella yrittää muuttaa oman maansa yhteiskuntaa niin, että myös köyhät saisivat enemmän hyötyä luonnonrikkauksista. Mitä mieltä nuori mies on siitä, muuttuuko heidän maansa parempaan suuntaan, jos mahdollisimman monet lähtevät pois. Sitä ei kysytty.
Väkisinkin tulee mieleen Suomen sisällissota, vaikka se ei saisi tulla mieleen. Vakaumuksensa vuoksi paljon ihmisiä vietiin hiekkakuopan reunalle ja vankileireille. Rohkeita olivat hekin – joidenkin mielestä tyhmiä. Muuttuiko mikään, vai oliko kaikki turhaa? Olen vakuuttunut siitä, että se ei ollut turhaa – heidänkin mielipiteensä oli pakko ottaa huomioon.
Valtavia summia ovat YK ja eri avustusjärjestöt lähettäneet Afrikkaan. Tuntuu, kuin demokraattista muutosta ei edes haluttaisi, Afrikan ja Lähi-Idän maiden luonnonvarojahan olisi silloin vaikeampi riistää. Kun toimittajat haastattelevat näiden maiden kansalaisia, siitä ei saa tietoa, mikseivät nämä maat onnistu muuttumaan demokraattisempaan suuntaan ja miten YK voisi tukea demokratiakehitystä. Sitä ei kysytä.
Helsingin Sanomien haastattelija kysyi EU- tutkijalta EU:n perussopimuksen tulkinnasta*. Eurooppa-tutkimuskeskuksen johtaja Timo Miettinen oli sitä mieltä, että perustuslakivaliokunta meni tulkinnassaan ”aika pitkälle”. Perustuslakivaliokunta yrittää tulkita Suomen perustuslakia. Jos tulkinta ei ole perustuslain hengen mukainen tai tutkijan mielestä ”oikea”, haastattelija olisi voinut kysyä: pitäisikö Suomen perustuslakia muuttaa, jos sen tulkitseminen on liian vaikeaa. Sitä ei kysytty.
*HS 28.4.2021
*YleUutiset 19.4.2021 ”Vaasan kaupunki ja Vaasan kaupunki allekirjoittivat aiesopimuksen”
*YleAreena: Ulkolinja ”Vankina Kanarialla”