Työmies on palkkansa ansainnut
Työntekijällä on vain yksi elämä ja työvoimansa, jota hän yrittää kaupata mahdollisimman kalliilla hinnalla. Työministeri Arto Satosen on turha valittaa sitä, että lakot haittaavat yritystoimintaa. Sehän on juuri lakkojen tarkoitus – lakot ovat painostuskeino.
Aikaisemmin työehtosopimuslakoissa oltiin niin kauan, että sopimus syntyi. Poliittisilla lakoilla yritetään vaikuttaa siihen, että työntekijöiden oikeuksia ei heikennetä. Esimerkiksi lakko-oikeus on perusoikeus ja kaikkia työehtosopimuksissa sovittuja etuja ei voi noin vain pyyhkäistä pois. Paikallinen sopiminen saattaa usein heikentää työntekijän etua – vaikka asia esitetään työnantajien puolella päinvastoin. Asia esitetään näin: Mehän olemme tässä kaikki samassa veneessä. Mutta hyvää hyvyyttään työnantaja ei ole koskaan antanut mitään. Harvemmin tullaan pyytämättä tarjoamaan lisää palkkaa, että ”suostutko ottamaan vastaan”.
Työnantajalle sopisi oikein hyvin, jos joku vapaaehtoisesti suostuisi ruokapalkalla tekemään työtänsä, tuskin he sanoisivat vastaankaan. Monet ulkomaalaiset työntekijät tekevät töitä hyvin pienellä palkalla, mutta se ei ketään tunnu kiinnostavan, ei edes ammattiyhdistystä.
Vanha 90- vuotias mummu sanoi: Ja muistakaa sitten, että ylityökorvauksista ei saa koskaan luopua! Hän oli aikanaan kolme kuukautta lakossa ja taisteli sen puolesta, että saatiin 8 tunnin työpäivä. Miten on käynyt? Ylityökorvauksia ei usein makseta – paikallisessa sopimisessa voidaan sopia, että ylityöt korvataan vapaalla, mutta sehän ei ole sama asia – vai kuinka? Erityisesti nuoret eivät ole usein tietoisia työehtosopimuksista. Ammattiyhdistysliike ei erityisesti kerro asioista, eikä mainosta itseään esimerkiksi telkkarimainoksilla. En ole montaa liiton mainosta nähnyt telkkarissa, ehkä yhden tai kaksi. Mitä ammattiyhdistykset oikein tekevät? Ja liittojen jäsenmaksujen on oltava niin edullisia, että liittoon kannattaa kuulua.
Nollatuntisopimukset ovat pahimpia. Niistä ei kerry lomapäiviä, jos ei tule tarpeeksi tunteja tai työpäiviä. Työehtosopimusten rikkomisessa erityisesti kunnat ovat kärjessä.
Eli työntekijä on palkkansa ansainnut – mieluimmin palkankorotuksen.
Aivan toinen kysymys on se, onko tämä hyvinvointiyhteiskunta mennyt minimitoimeentulojen arvioinnissa liian pitkälle? Viimeiset laskelmat osoittavat, että saadakseen saman eläkkeen lähes keskituloinen ”väliinputoaja” saa tehdä työtä 20 vuotta saadakseen yhtä paljon eläkettä kuin työtön, joka ei ole tehnyt yhtään mitään elämänsä aikana.*
Onko tämä jonkun mielestä oikein? Nyt en puhu vammaisista, osa-työkykyisistä, sairaista tai työkyvyttömistä, vaan ihmisistä, jotka kykenisivät normaaliin tuottavaan työhön – heitä ei vain huvita.
Minäkin olen raahannut lapset aamulla hoitoon, ollakseni kahdeksalta luokan edessä joko opettamassa saksaa tai luokanopettajana. Aiempina vuosina ajoin usein karmeassa lumipyryssä koululta toiselle välituntien aikana ollakseni ajoissa paikalla. Tätä tein useita vuosia, sen jälkeen toimin luokanopettajana. Kun nyt minulle tämä selvisi, että joku toinen saa saman eläkkeen tai enemmän tukien avulla – minulla meni kuppi täysin nurin! Jos joku alkaa väittää vastaan, voin esittää numeroita ja vielä lisäksi tiedän tapauksia 40 työvuodesta pienellä palkalla, jossa henkilö saa saman verran eläkettä nyt, kuin joku, joka ei ole tehnyt yhtään tai vain vähän työvuosia.
Jussi Halla-aho puhui kerran ihmisten instrumentaalisesta arvosta. Sen mukaan minun instrumentaalinen arvoni on vähäisempi kuin työttömän työnhakijan, joka saa yhteiskunnan tukia. Oikeastaan se on lähes olematon!
Olen toki saanut paljon yhteiskunnalta, neljä kertaa äitiys- ja vanhempainrahaa ynnä kaikkea muuta. Mutta olen verojakin maksanut.
Saatte mielihyvin kommentoida – sopii oikein hyvin.
Tämä vuodatukseni nyt ei varsinaisesti liittynyt poliittisiin lakkoihin – mutta nämä kaikki asiat sivuavat toisiaan.
Työntekijän palkkoja ja etuja ei saa heikentää, mutta toisaalta: työkykyiset pitäisi saada töihin, edes kiinnostumaan työnhausta tai kouluttautumisesta tosissaan. Hyvä ja oikeudenmukainen työympäristö estää nuoria erakoitumasta ja voi auttaa mielenterveyden ongelmiin.
Siitä on syytä kirjoittaa seuraavassa blogissani.
*Uusi Suomi, 19.1.2024: Laskimme: Näin monta vuotta Suomessa on painettava töitä, jotta eläke on yhtä suuri kuin ei päivääkään töissä olleen tuet