Ihminen tarvitsee elääkseen ruokaa, työpaikan tai toimeentulon, asunnon ja ehkä sähköä töpselistä. Kaikki nämä ovat yhä kalliimpia tai vaikeammin saavutettavissa. Työpaikan voi ehkä saada, mutta vakinaisia paikkoja on harvemmin tarjolla. Yhden osa-aikaisen työpaikan palkalla ei tule toimeen, pitäisi olla kaksi osa-aikaista työpaikkaa ja siirtymisiin kuluu kohtuuttomasti aikaa.

Miksi kaupan työvoimasta niin suuri osa on osa-aikaisia?

Kaupan alan suree sitä, ettei se saa tarpeeksi osa-aikaista työvoimaa, jos hallituksen kaavailemat asumis- ja muiden sosiaalitukien leikkaukset toteutuvat.

Kukaan ei kysy – ei vasemmisto, eikä SAK, miksi osa-aikaisia pitää olla niin paljon. Sitä en ole kertaakaan kuullut kysyttävän, miksei kaupan ala tarjoa enemmän vakituisia työpaikkoja.

Vastaukseksi tarjotaan: mutta kun osa-aikatyö sopii ihmisille, monet haluavat tehdä osa-aikatyötä, kun on tämä kilpailutilanne ja palkka- ja sosiaalikustannukset ovat kaupan suurin menoerä ja muuten ei pärjätä kilpailussa. Ja kun on tämä kustannusten nousu ja Ukrainan sota. Sitä vastausta ei sanota, että kaupan ala tarvitsee joustoja ja säästöä henkilöstökuluissa.

Kerran olin mukana miettimässä HOK Elannon vaaliteemoja. Ehdotin silloin, vuosia sitten, teemaksi työntekijöistä huolehtimista ja vakinaisten työpaikkojen lisäämistä. Ehdotukseeni suhtauduttiin hieman epäillen. Ei – kyllä ilmastonmuutos ja vastuullisuus ovat enemmän tulevaisuuden teemoja ihmisille, minulle todettiin. Vastattiin kyllä, että on pyritty lisäämään vakituisten työpaikkojen määrää.

Tämä ei ehkä pidä paikkaansa. Jos illalla menee kauppaan, ehkä paikalla on yksi vakituinen työntekijä, toiset ovat HOK Elannon osa-aikaisia työntekijöitä ja loput vuokrafirman ostotyövoimaa. Jos joku sairastuu, tekstiviesti lähtee vuokratyöfirmoille, tarvitaanko kassatoimihenkilöä vai tavaroiden purkajaa ja ensimmäiseksi vastannut saa työn. Asiakkaiden kanssa jutteluun ei enää ole aikaa – työntekijöiden pitää lähes juosta.

Tietävätkö vuokratyöfirmojen työntekijät heidän omat etunsa?

Mahtaako monikaan vuokratyöfirman työntekijä tietää, kuuluvatko hänelle työsuhde-edut, saako hän eläkekertymää, saako hän ilta- ja sunnuntailisiä vai vain paikallisesti sovitun tuntipalkan? Kuinka paljon SAK kertoo näistä asioista vuokratyöntekijöille, olivatpa he sitten liittoon kuuluvia henkilöitä tai eivät? En ole ainakaan julkisuudessa kuullut näistä kerrottavan. Juuri sosiaali- ja palkkakuluista kaupan ala säästää niin paljon kuin mahdollista.

Miten on mahdollista, että kauppa on voinut tehdä hyvää tulosta?

Miten voi olla, että kaupan ala on tehnyt koko ajan erittäin hyvää tulosta, liikevoittoa, vaikka on tämä kilpailutilanne – huolimatta palkka- ja sosiaalikustannuksista, kustannusten noususta ja Ukrainan sodasta? Ruokaahan on pakko ostaa ja hinta pidetään niin korkeana kuin kehdataan.
Olisi oikein, etteivät tällaisena aikana kauppa, pankit, lääkefirmat, sähkö- ja vakuutusyhtiöt tekisi voittoa lainkaan – koska se voitto on otettu tavallisten suomalaisten selkänahasta. Hyvä, jos firmat pinnalla pysyvät.

Kaikki eivät pysy. Esimerkiksi pientalovalmistaja Jukkatalo ajautui konkurssiin* ja pari muuta pientä rakennusfirmaa myös. Onkohan Jukkatalo näitä ainoita rehellisiä rakennusfirmoja, jotka maksoivat asiallisesti työntekijöilleen ja yrittivät huolehtia heistä? Tilauksia ei vain tullut tarpeeksi. Siksi aina laman tullessa pienemmät firmat syödään pois.

Sähköfirmat ovat tehneet voittoa

Tuntui kovin merkilliseltä, että juuri samaan aikaan, kun sähköntuonti Ruotsista keskeytyi, Olkiluodon kakkosvoimalan tuotanto keskeytettiin korjausten takia ja sähkön hinta pomppasi ylös. Ovatko liian monet kansalaiset siirtyneet pörssisähköön ja nyt sähköyhtiöt haluavat jälleen sitouttaa ihmiset kiinteisiin sopimuksiin? Sähköyhtiöt ovat tehneet hyvää tulosta, mutta pitäähän heidän varautua – kun on nämä futuuririskit. Nyt he ovat huolissaan, hiipuvatko heidän voittonsa – vaikka aiemmin ihmisiä kehotettiin siirtymään pörssisähkön käyttöön – vaikka on nämä futuuririskit.

Pankeilla menee hyvin

Pankit tekevät valtavasti voittoa nyt, kun ihmiset ovat nollakorkojen aikana ottaneet suuria lainoja ja nyt maksavat itsensä kipeiksi – jos pystyvät maksamaan. Kaikki eivät pysty ja omaisuus on pakko laittaa myyntiin.

Mitä tapahtuu vakuutusmaksuille?

Seuraavaksi nousevat varmaan vakuutusmaksut. Ilmastonmuutoksen riskit ovat jo toteutuneet Yhdysvalloissa, jossa tietyille alaville rannikkoalueille ei enää myönnetä vakuutuksia. Meillä vakuutusyhtiöt seuraavat tilannetta tarkasti ja miettivät olisiko tässä mahdollista hilata Suomenkin vakuutusten hintoja ylöspäin – ja onhan se mahdollista. Tähän suuntaan vakuutusyhtiöiden edustaja puhui televisiohaastattelussa*. Eli kaikki irti, mikä lähtee. Tulee mieleen vanha sanonta: Viekää tuhkatkin pesästä!

Hallitus ei ole halunnut nostaa veroastetta – ”koska meillä Suomessa on jo Pohjoismaiden korkein veroaste ja ehkä maailman eniten tuloeroja tasaava järjestelmä”. Kuitenkin uudesta hallituksen budjetista eniten hyötyvät yli 14 000 euroa kuussa tienaavat kansalaiset*. Tietenkin heidän veroastettaan olisi voinut hieman nostaa, se tuntuisi ihmisistä oikeudenmukaiselta. Ei se vaikuttaisi heidän elämäänsä mitenkään.

Joillekin ei vain mikään tunnu riittävän ja se tarkoittaa sitä, että toisille ei jää mitään.

*Ilta-Sanomat, 30.8.2023
yle.fi/Kaisa Uusitalo, 27.8.2023: Jos kotisi on riskialueella, et välttämättä saa kotivakuutusta
*MTV Uutiset 30.8.2023