”Hahaa! Ottaako nyt aivoon, kun se ilmastonmuutos ei tullutkaan?” Näin kysyy skeptikko Facebookissa, kun aamulla katsoo ulos ikkunasta. Maisema näyttää kauniilta kuin satukirjan kuvissa, aurinko paistaa ja lumi kuorruttaa puut ja pensaat. Ennen kaikkea: on kylmä! Talvi on tullut takaisin. Yläasteikäiset koululaiset kantavat suksia latujen alkuun, ehkä eivät ole vuosiin näin paljon hiihtäneet, mutta näyttää sujuvan.

Olisipa tuo skeptikko ( = epäilijä ) oikeassa, mutta valitettavasti hän on väärässä. Sää on lyhytaikainen ilmiö, ilmasto muuttuu pitkällä aikavälillä. Sehän tässä se ongelma onkin! Kun sää vuodesta toiseen vaihtelee, kuten nyt tänä vuonna on ainakin jonkin aikaa ihan kunnon talvi, ihmiset unohtavat. He unohtavat taas aikaisemmat Etelä-Suomen vähälumiset, lämpimät talvet, jolloin satoi paljon – mutta enimmäkseen vettä.

Mutta ilmasto kokonaisuutena on rajussa muutoksessa. Oulun yliopiston Oulangan tutkimusaseman johtaja, tohtori Riku Paavola kertoo, kuinka Kuusamossa on tutkittu erilaisia sääilmiöitä 50 vuotta. Hän kertoo, että Oulankajoki oli 60- luvulla jäässä noin 200 vuorokautta, nyt 2000- luvulla joki on jäätynyt aina vain lyhyemmäksi ajaksi, nyt enää jopa vain 110 vuorokaudeksi.*

Tällaisia suomalaisia tutkimuksia skeptikkokaan ei voi väittää valeuutisiksi – totta ne ovat.
Alpeilla jäätiköistä on hävinnyt paljon jäätä. Vaikka lunta sataa hyvinkin paljon ja se suojaa jäätiköitä, kesien kuumuus voittaa talvella sataneen lumen määrän.

”Grundsätzlich sieht man, dass der Niederschlag gegenüber den Hitzewellen verlieren wird. Die Schmelze bleibt das dominierende Element.
Autor: Matthias Huss Glaziologe bei der ETH Zürich”*

Eli suomeksi: “Periaatteessa on nähtävissä, että ( lumen ) sataminen verrattuna hellejaksoihin tulee häviämään. Sulaminen jää määrääväksi tekijäksi.”

Himalajalla valtavan iso osa jäätiköstä lohkesi viikko sitten ja aiheutti tuhotulvan, joka tuhosi kyliä ja kaksi voimalaitosta. Jopa 150 ihmistä hukkui tai murskautui jäätyään tuhotulvan alle.*

Tämähän on pelottelua, sanoo skeptikko, eikä pidä paikkaansa! Mutta kun se valitettavasti on totta. Toinen asia on, voivatko ja haluavatko ihmiset muuttaa elintapojansa niin paljon, että sillä on merkitystä. Lentoliikenne on nyt vähentynyt. Mikä tilanne on sitten, kun koronasta selviämme? Jatkavatko suomalaiset koronan jälkeen luontoretkeilyä lähimetsissä ja Suomen kansallispuistoissa, vai alkaako massaturismi jälleen?

Aivan selvää on se, että kaikkein vähävaraisimmat ihmiset esimerkiksi maaseudulla eivät saa joutua varakkaiden kaupunkilaisten hyvinvoinnin maksumiehiksi. Miten ilmastonmuutosta torjutaan oikeudenmukaisesti, siinä on eri maiden hallituksilla miettimistä.

EU:n elvytyspaketista luvataan rahaa esimerkiksi Etelä-Euroopan vihreisiin innovaatioihin, raideliikenteen kehittämiseen ym. Mutta kuinka hyvin EU:ssa seurataan sitä, miten ja mihin lainatut ja annetut rahat todella käytetään? Kysymys on suurista rahasummista.
Näistä asioista ei julkisuuteen jälkeenpäin yleensä paljon kerrota, eikä rahanjakoa seurata. Kuka ottaa vastuun asioista?

*MTV Uutiset 11.2.2021: ”Pitkäaikainen säätutkimus paljastaa Kuusamossa: …”
*SRF News 15.10.2019: ”So schlecht geht es den Schweizer Gletschern”
*Ilta-Sanomat 7.2.2021: ”Jopa 150:n pelätään kuolleen jäätikön lohjettua Himalajan vuoristossa”