Paljon vähemmän kärsimystä suomalaisille – jos ravintotottumuksia ohjattaisiin oikeaan suuntaan. Tulisi vähemmän sydänkohtauksia, jokin sokeritauti jäisi tulematta, jokin syöpätauti jäisi kehittymättä, joku nuori ei kärsisi niin paljon lihavuudestaan – kun rasvaista, makeaa ja suolaista ruokaa ei olisi niin paljon joka puolella helposti saatavilla – ja halvalla.
Elintarviketeollisuusliittoa ei paljon kiinnosta kansalaisten terveys – se vastustaa kaikkea sääntelyä ja lisäveroja. ”Kuluttaja on nykyään hyvin valveutunut ja kyllä sieltä kaupasta löytyy niitä vaihtoehtoja”, totesi Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Mikko Käkelä A-Studion keskustelussa.* Vastaamassa olivat myös sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki ja vihreiden kansanedustaja Noora Koponen.
Tämä ei täysin pidä paikkaansa – kuluttajaa jopa harhautetaan nykyään. Mikko Käkelä puhui uusista innovaatioista ja tuotekehityksestä, joihin Elintarviketeollisuusliitto käyttää jopa 60 miljoonaa vuosittain. Kallista on minunkin höynäyttämiseni. Onnistuivat siinä kyllä – ainakin tämän kerran. Ehkä sellaisen innovaation erehdyin ostamaan tässä eräänä päivänä – ja järkytyin!
Ostin paketin siemennäkkileipää – oi, tämänhän pitäisi olla terveellistä ja hyvää! Selvästi paketissa luki tummilla numeroilla keltaisessa ympyrässä, että siemeniä on 64%. Energiasisältö olikin sitten huonommin luettavissa, se oli valkoista, niin pientä tekstiä tummanruskealla pohjalla, että kaupassa sitä oli mahdotonta ilman lukulaseja lukea, jopa melkein suurennuslasia olisi tarvittu.* Kotona katsoin, kuinka paljon kaloreja tuote sisältää: 543 kilokaloria / 100 g. Tietääkö Mikko Käkelä, että Fazerin Sininen suklaa sisältää 550 kilokaloria / 100 g? Mutta siemennäkkäripaketissa ei lukenut tekstiä: sisältää yhtä paljon kaloreita kuin suklaa. Yksi pieni pala siemennäkkäriä sisältää 113 kaloria, jos oikein laskin. Ja siitä voidaan tietysti väitellä, kumpi olisi terveellisempää: siemennäkkäri vai suklaa – joku voi olla sitä mieltä, että suklaa.
Tällaiset innovaatiot eivät kansanterveyttä palvele, jos ihminen haluaa tarkkailla painoaan. Myös pakkauskokoja muutellaan jatkuvasti. Joskus ne ovat senkokoisia, että niistä on energian määrää hyvin hankala laskea, ainakaan päässä sitä ei tavallinen ihminen pysty laskemaan.
Tuotekehitystä pitäisi suunnata oikeasti terveellisten ja vähäkaloristen tuotteiden suuntaan. Miksi vihannekset ovat niin kalliita? Miksi Hetki- Kanasalaatti maksaa 3.98 euroa ja Saarioisten kermaperunat + Nugetit maksavat yhteensä 3.37 euroa? Miksi lihottavampi ruoka on halvempaa? Tietysti kermaperunoista ja nugeteista riittäisi kahdeksi kerraksi – ainakin, jos on valveutunut kuluttaja – mutta kuinka moni työläinen hillitsee itsensä työpäivän jälkeen nälkäisenä ja väsyneenä?
Elintarviketeollisuusliitto ei huomioi sitä tosiasiaa, että sairaat ihmiset eivät paljon kuluta, todennäköisesti terveysvero toisi oikein suunnattuna lisätuloja teollisuudelle, kun ihmiset voisivat paremmin, he myös kuluttaisivat enemmän.
Juuri pienituloiset kärsivät enemmän kansantaudista nimeltä lihavuus ja sen seurauksista. Rasvainen ruoka, nakit ja makkarat, perunat, ja runsaasti kaloreita sisältävät valmisruuat, burgerit ja pizzat ovat niin nopeita ja helppoja valmistaa. Limsat ovat sokerimäärillään lihottaneet kokonaisia sukupolvia.
”Ainahan se kuluttaja tekee sen valinnan”, sanoo Mikko Käkelä A-Studion ohjelmassa. Kahvilassa ystävän kanssa istuessa ei voi valita mitään terveellistä kahvin kanssa, koska sellaista ei ole tarjolla. Voi vain olla ottamatta mitään muuta kuin vettä kahvikupillisen seuraksi, ellei kaiva laukustaan vaikka vähäkalorista näkkileipää. Jopa sämpylät ja voileivät ovat täynnä voita, täytteitä ja voileipämajoneesia välissä.
Milloin joku kahvila tarjoaa myös vähäkalorista purtavaa kahvin kanssa?
Toivottavasti hallitus ymmärtää, kuinka paljon riittävän suuruinen terveysvero voisi alentaa valtion terveysmenoja, kun ihmiset säilyisivät terveempinä ja työkykyisinä pitempään.
*Yle Areena: A-Studio: Kilot kuriin verottamalla, 3.11.2021
*Huom. Kuva on huomattavasti suurennettu
#tervepaino