Venäjää siellä ei näy
On sankarit muut karkeloissa
Ja juhlat heiltä ne käy
On sankarit muut karkeloissa
Ja juhlat heiltä ne käy*
En tiedä sopivatko Irwinin laulun sanat tuohon hetkeen, kun Pariisissa olympialaisten avajaisissa joukkueet lipuivat laivoissa ja veneissä pitkin Seine- jokea ja kaikki hurrasivat ja valoshow oli upea – sateesta huolimatta. Mutta nuo sanat tulivat mieleeni avajaisia katsellessani ja ne on nyt pakko tähän kirjoittaa.
Useimpien mielestä oli täysin oikein, että Venäjä suljettiin pois olympialaisista. Suomen tasavallan presidentti oli jopa sitä mieltä, ettei venäläisiä urheilijoita olisi pitänyt päästää kisoihin ollenkaan, ei edes neutraaleina urheilijoina.
Tämä kaikki on surullista – ja tuhoisaa. Miten tähän tilanteeseen on tultu? Mistä kaikki tämä on lähtöisin? Ja mitä tämä maksaa ja kuka tai ketkä kaiken tämän maksavat?
Venäjän Federaatio* on täysin lännen eristämä ja tietenkin toivotaan, että Venäjää nyt edes vähän harmittaisi. Olympialaisiin ei ole maana asiaa ja pakotteistakin on todennäköisesti haittaa, vaikka Venäjä ja läntiset maat niitä kiertävätkin – tavaroiden ja rahojen liikuttelu monien välikäsien kautta vie aikaa ja maksaa rahaa.
Jotkut yrittävät unohtaa koko Venäjän olemassaolon tai toivovat, että Venäjän voisi unohtaa kokonaan. Mutta se ei onnistu. Meillä on tuossa naapurinamme mahtava maa, jossa on väestöä yli 140 miljoonaa, pinta-alaltaan maailman suurin valtio, jolla on valtavat raaka-ainevarat. Ja jos me yritämmekin unohtaa, Venäjä muistuttaa meitä – hei älkäähän unohtako, kuka on naapurinne!
Venäjä muistuttaa kaikenlaisella pienellä ja suuremmalla kiusalla – presidentti Sauli Niinistö kutsuisi niitä ”ilkeilyiksi”. Todennäköisesti kansalaisille ei kaikkea kerrotakaan ja parempi niin. Mutta lentokoneiden GPS- paikannusjärjestelmien häirintä alkoi mennä jo niin pitkälle, että Joensuuhun laskeutumassa olleet koneet joutuivat laskeutumaan toiselle kentälle tai palaamaan takaisin. Entä jos olisi tapahtunut onnettomuus? Venäjä olisi tietysti ollut syytön ja syyttänyt länttä surkeista järjestelmistä – Venäjä voisi toimittaa luotettavampia järjestelmiä, jos kauppa kävisi. Mutta kun se ei tällä hetkellä käy.
Sellaiset terveiset sinne idän suuntaan, että tällainen häirintä ja kiusa on täysin tarpeetonta. Suomalaiset eivät ole tyhmiä, me kyllä tiedämme, kuka on naapurimme. Tiedostamme aivan varmasti joka hetki, että jos Venäjä niin haluaa, muutamalla napin painalluksella Suomen suuret kaupungit tuhoutuvat. Toivottavasti Venäjä ei halua.
Miksi kaikki muuttui? Minäkin itkin katkeria kyyneliä, kun en päässyt Neuvostoliiton aikaan kommunistinaapurimme sukulaistytön mukaan Kansainvälisille Nuorisofestivaaleille Helsinkiin, todennäköisesti vuonna 1962. Tyttö kertoi, että siellä oli lapsia ja nuoria kaikkialta maailmasta – se kuulosti pikkukylän tytölle unelmalta.
Tuli toinen aika.
Olisiko jossain vaiheessa pitänyt yrittää neuvotella Venäjän kanssa? Sitä ei tehty. Venäjällä oli toiveita ja ehtoja, joihin sen mielestä lännen olisi pitänyt suostua. Lännen mielestä jokainen maa ja kansa päättää itse, mihin ryhmään se haluaa kuulua ja sitä Venäjä ei voinut hyväksyä.
Nyt samaan aikaan, kun länsi katselee olympialaisia, Venäjä tapaa uusia liittolaisia ja solmii suhteita. Venäjältä paennut toimittaja on sitä mieltä, että ”Venäjää ei saa aliarvioda”*. Venäjä katsoo pitkälle tulevaisuuteen ja toimii sen strategian mukaan, että maailman pitää olla moninapainen ( tai mahdollisesti yksinapainen ) ja Venäjän pitää olla vaikuttamassa maailmanjärjestykseen ja ohjailemassa länttä oikeaan suuntaan.
Venäjällä on monia enemmän tai vähemmän hyviä ystäviä, Intia, Kiina, Venezuela, monet Afrikan maat, tietysti Syyria ja monet muut Lähi-Idän maat. Afrikan maista osa kuuluu niiden kolmentoista maan joukkoon, joiden talous on vaarassa romahtaa*. Nämä maat ovat niin velkaantuneita, että niiden velkasuhde bruttokansantuotteeseen on jo yli puolet. Näiden maiden diktaattorit kyllä kuuntelevat ketä tahansa, joka lupaa pitää heidät vallassa.
Samaan aikaan, kun me katsomme olympialaisia, Israel sotii Gazassa Hamasin kanssa ja nyt pian Libanonin Hizbollahin kanssakin ( sopii Venäjälle ). Samaan aikaan Amerikassa on tehty murhayritys republikaanien presidenttiehdokasta Trumpia vastaan ( sopii Venäjälle, saa huomiota ). Samaan aikaan Venäjällä monet kriitikot ovat saaneet maksaa hengellään siitä, että ovat arvostelleet Venäjän johtoa ( sopii Venäjälle ). Samaan aikaan Unkarin pääministeri ja nyt myös ehkä Italian pääministeri toimivat Venäjän hyväksi ( sopii Venäjälle, jos EU olisi riitainen ). Samaan aikaan EU- maat Serbia ja Slovakia, Unkarin lisäksi, ovat Venäjä- mielisiä ( sopii Venäjälle, jos EU:n on hankala löytää yhteinen sävel ).
Puhumattakaan siitä, että samaan aikaan, kun katsomme olympialaisia ja yritämme unohtaa hetkeksi sodan kauhut – jotkut alkavat ehdottaa neuvotteluja Ukrainan ja Venäjän välille. Kaikki ovat väsyneitä sotaan, kuolemaan, kauhuun ja rauniokaupunkeihin ja sehän sopii Venäjälle.
Kysymys on rauhan hinnasta.
Ja lisäksi kysymys on tulevaisuudesta. Entä sodan jälkeen?
Mitä tapahtuu Moldovalle, Georgialle, entä Baltian maille: Virolle, Latvialle ja Liettualle?
Suomi on esitetty jo Venäjän vihollisvaltiona – mitä Suomi ei ole – Natoon liittymisemme takia ja meistä sanotaan paljon pahaa Venäjän tiedotusvälineissä. Venäjän Karjalan tasavallan korkein oikeustuomioistuin on todennut Suomen syylliseksi sotarikoksiin, rikoksiin ihmisyyttä vastaan ja neuvostokansan kansanmurhaan toisen maailmansodan jälkeen ja vaatii 210 miljardin euron korvauksia*.
Onneksi osa viranomaisten yhteistyöstä venäläisten viranomaisten kanssa sujuu edelleen. Luotan Venäjän kansaan. Tavalliset kansalaiset eivät toivottavasti näe suomalaisia vihollisina. Vanhemmat ihmiset muistavat ajat, jolloin olimme paljonkin toistemme kanssa tekemisissä. Ennenkin olemme tulleet toimeen – varmaan tulevaisuudessakin.
Kunpa vielä joskus koittaisi päivä, jolloin voi juoda pienen lasillisen vodkaa ystävällisten venäläisten kanssa ja kuunnella vaikka ”Moskovan valot”*, ”Uralin pihlaja”* tai ”Mandshurian kummut”, vaikka Laila Kinnusen laulamana venäjäksi.
Jälkikirjoitus:
Entä rauhanneuvottelut Ukrainan kanssa? Tietäisin kyllä ratkaisun, mutta kukapa minulta sitä kysyisi. Olin sitä mieltä jo sodan syttyessä vuonna 2022 ja jo paljon aikaisemmin olisi pitänyt neuvotella – heti Krimin valtauksen jälkeen. Mutta ei haluttu. Yksi asia pitää kuitenkin mainita ja se on ihmisen äidinkieli. Oma äidinkieli on kaikille tärkeä. Annetaanhan Suomenkin kouluissa oman äidinkielen tunteja lapsille, joilla suomi ei ole äidinkielenä, jos se suinkin on mahdollista.
Jälkikirjoitus 2:
Niin, ja Suomihan on puolensa valinnut. Saa nähdä, lähdettiinkö häviäjän kelkkaan. Toivottavasti sentään jäisi Ukrainaan tämänkertainen. Eihän Suomi ja suomalaiset noihin asioihin vaikuta kissanpissan vertaa, niin ettei meidän mielipiteillämme mitään väliä ole. Ehkä on turha sekaantua suurvaltojen nokitteluihin.
*mukaeltu Irwin Goodmanin Juhlavalssista
*Wikipedia: Venäjän Federaatio, pinta-ala ja väestö
*YouTube, 30.7.2024: Inside Russia; Global Threat Growing, Why underestimating Putin could lead to global political collapse?
*YouTube, 20.7.2024: ExploreTra Through the World: 13 Countries that could collapse in 2024
*Iisalmen Sanomat, 1.8.2024: “Venäjä tuomitsi Suomen kansanmurhasta”
*Wordpress Suomalaisen musiikin kotisatama: Alkuperäinen, ulkolainen levytysversio: Moskovskije okna/ Lida Goulesco?, Uralskaja rjabinuška, Na sopkah Mantšžurii