Itäkeskuksen Tallinnanaukiolla järjestettiin sunnuntaina äärioikeistolainen Suomi ensin -mielenosoitus. Kesken tapahtuman Twitterissä levisi tieto pahoinpitelystä.

Paikalla olleen Harri Simolinin mukaan kymmenkunta Suomi ensin -mielenosoittajaa hyökkäsi rahanvaihtoliikkeessä käyneen niqabiin pukeutuneen ulkomaalaistaustaisen naisen kimppuun.

Toinen silminnäkijä kertoi ambulanssista, jossa oli sisällä niqabiin pukeutunut nainen. Helsingin Sanomat uutisoi, että pahoinpitely olisi tapahtunut metroaseman lippuhallissa.

Nainen antoi sunnuntaina haastattelut sekä HS:lle että Iltalehdelle. Seuraavana päivänä HS julkaisi jutun, jossa poliisi kertoi, että naisen teonkuvaus ei näytä pitävän paikkaansa. Nainen oli myös vetänyt rikosilmoituksensa pois. Poliisi katsoi, että rikosta ei ole syytä epäillä.

Facebookissa ja rasistisissa blogeissa alkoi levitä Tallinnanaukiolla kuvattu video. Siinä näkyy, kuinka Suomi ensin -mielenosoittajat estävät naista menemästä liikkeeseen, kunnes poliisi tulee paikalle ja avaa tien. Videolla ei näy väkivaltaa.

Uutisoinnin, poliisin tiedotuksen ja mielenosoittajien julkaiseman videon perusteella pahoinpitely alkoi vaikuttaa kyseenalaiselta, kunnes Takku-sivustolla julkaistiin uusi silminnäkijäkertomus. Sen mukaan pahoinpitely tapahtui vasta videon kuvaamisen jälkeen, kun nainen ja muutama muu henkilö yrittivät uudestaan rahanvaihtoliikkeeseen.

Tapasin pahoinpitelystä ilmoittaneen naisen. Tapasin myös kaksi naisen mukana paikalla ollutta silminnäkijää, jotka vahvistavat tässä kerrotun Tallinnanaukion osalta.

Mitä Tallinnanaukiolla oikein tapahtui sunnuntaina?

“Sanoin kavereilleni, että tuolla kohta alkavan mielenosoituksen takana on somaliliike. Näimme kaukaa, että se on auki. Menimme kysymään poliisilta, että miten on mahdollista, että auki olevan liikkeen edessä on rasistinen mielenosoitus, joka häiritsee liiketoimintaa.

Poliisi vastasi, että mielenosoitus tulee siihen ja poliisi turvaa liikkeessä asioimisen. [Poliisin vastauksesta on olemassa video.] Halusimme mennä kertomaan liikkeen omistajalle somaliaksi, että hänellä on oikeus valittaa tästä poliiseille. Mielenosoittajat alkoivat estellä ja tuuppia.  Menimme kuitenkin väkisin läpi. [Facebookissa julkaistu video kuvaa tätä tilannetta.]

Tulimme pois liikkeestä ja jäimme lähistölle. Poliisit olivat kauempana. Jäimme siihen, koska poliisi oli nimenomaan sanonut, että liikkeeseen on koko ajan vapaa pääsy. Poliisi käski meitä poistumaan paikalta aitaukseen, joka oli rakennettu vastamielenosoittajia varten. Päätimme sen sijaan mennä takaisin liikkeeseen sisälle.

Siinä oli ihan sikana ihmisiä, porukkaa oli tullut lisää. Ensin oli vähän tönimistä. Sitten ne kävivät törkeästi kiinni, repivät ja tönivät ja nimittelivät. Kalju mies, joka kuvasi meitä koko ajan, astui varpaideni päälle ja sanoi, että nyt et mene minnekään. Sama mies tuli jo aikaisemmin ja työnsi kameran naamaani kiinni, kun olin kahvilla Itiksessä.

Tilanne oli ohi tosi nopeasti. Kaksi tai kolme poliisia hyökkäsi tilanteeseen juoksemalla. Siihen tuli myös mellakkapoliiseja. Olin tosi järkyttynyt, jäi tosi paska fiilis siitä. Kun pääsin liikkeeseen sisään, huomasin että niqabini oli revitty.

Poistuin liikkeestä korjattuani huivia ja menin metron lippuhalliin ja pyysin hätäkeskuksesta toisen poliisipartion, koska en luottanut ensimmäiseen poliisiin. Kun kerroin, että olen raskaana, hätäkeskus lähetti myös ambulanssin.

Lippuhalliin tuli poliisi, joka kirjasi rikosilmoituksen. Itäkeskuksen nuorisotyöntekijät auttoivat tekemään ilmoituksen. Sitten he saattoivat ambulanssille, jossa minut tarkistettiin. Sen jälkeen palasin poliisin pyynnöstä mielenosoitukseen tunnistamaan henkilöitä. Muutkin paikalla olleet tunnistivat pahoinpitelyyn osallistuneita.

Mielenosoituksen lopuksi annoin haastattelun Hesarille, ja sen jälkeen Iltalehti soitti. Illalla kävin sairaalassa ja sain neljä päivää sairaslomaa.”

Mitä poliisiasemalla tapahtui? Miksi vedit rikosilmoituksen pois?

“Menin poliisiasemalle tiedustelemaan, mitä rikosilmoituksesta voisi seurata. Sanoin, että haluaisin mahdollisesti peruuttaa rikosilmoituksen, koska yksityisyydensuojani menee. En myöskään luottanut siihen, että poliisi olisi minun puolellani tässä tilanteessa. Poliisi sanoi, että jos poliisin tietoon tulee pahoinpitely, rikosilmoitusta ei voi enää perua.

Sain tutkinnanjohtajan puhelinnumeron ja puhuin pitkän puhelun hänen kanssaan. Kysyin, mitä videoita hän on katsonut. Hän vastasi, että niitä, mitä poliisi on saanut. Ei valvontakameranauhaa, vaan netissä olleita videoita, jotka poliisin mielestä antavat hyvän kuvan tapahtuneesta.

Vastasin, ai että rasistien videoita. Poliisi vastasi, että tuon sanan käytöstä sinä voisit saada syytteen. Poliisin mielestä minä olin käyttäytynyt provosoivasti. Poliisi kysyi, myönnätkö sen. Sanoin että en provosoinut, olin liikkeen asiakkaana. Tutkinnanjohtaja sanoi myös, että olen ollut aikaisemmin mielenosoituksessa epäasiallisesti. Puhelu oli sellaista soutamista ja huopaamista.

Poliisi sanoi myös, että minua voitaisiin syyttää siitä, että olen antanut väärää tietoa rikosilmoituksessa. Rikosilmoitusta kirjanneen poliisin mukaan olisin puhunut, että minua olisi lyöty nyrkillä vatsaan. Nimenomaan näin en sanonut, puhuin tönimisestä, repimisestä ja läpsimisestä.

Sanoin, että aion kirjoittaa poliisista jonkin kirjoituksen. Tutkinnanjohtaja sanoi, että hän ei halua nimeään missään nimessä julkisuuteen. Tutkinnanjohtaja on eri nimi kuin se, joka on ollut tästä julkisuudessa.

Lopuksi tutkinnanjohtaja perui rikosilmoituksen. ”

Miten koet median onnistuneen uutisoinnissa?

“Ne lehdet, joille annoin haastattelun, käyttivät vähän eri termejä kuin mitä sanoin. Kun mediat saivat aamulla poliisin tiedotteen, ne korjasivat juttunsa sen mukaan eivätkä kysyneet minulta. Olisi ollut hyvä, että minulta olisi kysytty, mitä mieltä olet jutusta ja miksi vedit rikosilmoituksen pois.”

Mitä muuta Itiksen tapahtumista on seurannut?

“Oli tosi pelottava yö, en saanut nukuttua ollenkaan. Olen saanut uhkailuviestejä.”

*

Ylen haastattelema rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen arvioi, että osa Suomi ensin -liikkeen mielenosoituksissa pidetyistä puheista täyttää kansanryhmää vastaan kiihottamisen tunnusmerkit.

Edelleen Ylen haastattelema poliisi sanoo, että rasistinen mielenosoitus on mahdollista keskeyttää:

“Jos näyttää siltä, että tapahtuma on avoimen rasistinen, tai lietsoo kansanryhmää vastaan, niin kokoontumislaista löytyy pykälät, jotka antaa mahdollisuuden keskeyttää tapahtuman.”

Poliisi on kuitenkin turvannut Suomi ensin -liikkeen mielenosoituksia voimakkaasti.

Ylen haastattelema poliisi sanoo, että ongelmana eivät ole rasistiset mielenosoitukset sinänsä, vaan se, että ne synnyttävät vastamielenosoituksia.