Sinä et vittu taida ymmärtää tämän olevan lähes automatisoitua toimintaa ihmisyhteisöissä. Huonolla tavalla poikkeavia pitää kiusata, koska muuten kyseisestä huonosta käytöksestä tulee hyväksyttävää. Elät oikeassa maailmassa ja kannattaa varautua siihen, että jos sanoo jotain vitun tyhmää kannattaa odottaa reaktioita siitä.
Ymmärrätkö että tämä mikälie meni kirjoittamaan internettiin julkisesti jotain, joka vahingoittaa ravintolan mainetta ja vielä huomionhakuisesti. On täysin turhaa yrittää estää tälläistä toimintaa tai tuntea vihaa sitä kohtaan. Kiusatun tulee päästä kiusaamisesta yli omin voimin. Joko sopeutumalla tai taistelemalla.
Kiusaajakaan ei ole usein vastuussa teoistaan vaan on eräänlainen välikappale primaaleille yhteisönmuodostuskeinoille joten kiusaaja on yleensä tyhmä. Joskus älykäs, joka tajuaa sosiaalisen pelin varhaisessa iässä ja leikkii sitä aivan kuten muutkin mutta tietoisesti.
Kirjoitin viime viikolla transsukupuolisesta työntekijästä, joka joutui Ylilaudan organisoiman vihakampanjan kohteeksi. Kirjoitus keräsi kahdessa päivässä yli sata tuhatta käyntiä. Kommentteja tuli satoja, joista julkaisin vain noin kolmasosan. Loput olivat uhkailua, nimittelyä, toistoa tai trollausta. Tosin trollejakin julkaisin jonkin verran, koska ne ovat kiinnostavia.
Ylilaudan voi laskea osaksi englanninkielisessä maailmassa viime vuosina levinnyttä alt-rightiä eli vaihtoehtoista äärioikeistoa. Liikkeen voisi suomentaa vaikka meemifasismiksi. Sitä motivoi viha, rasismi, vallanhalu ja yritys palauttaa konservatiivisten identiteettien nationalistinen kulta-aika, jolloin miehet käskivät ja alaiset tottelivat.
Jos haluaa käydä läpi erästä Ylilaudalla yleistä ajattelun ja kokemisen tapaa, voi aloittaa yllä lainaamastani todennäköisesti aika nuoren kirjoittajan lähettämästä kommentista. Siinä maailman tai edes ”sosiaalisen pelin” muuttaminen koetaan mahdottomaksi. Yhteisöt koostuvat ”lähes automatisoiduista” mekanismeista, joille ei voi muuta kuin alistua. Tästä johdetaan sääntö itselle: mene mukaan toteuttamaan mekanismeja.
Kommentti ilmaisee koulukiusaajalle (ja kiusauksen sisäistäneelle uhrille) tyypillisen ajattelutavan, johon yhdistyy konservatismi ja yleensä myös tiukka sukupuolittaminen.
Eräs tuttuni luki kommentin ja kirjoitti, että kommentti kuvaa tyypillistä auktoriteetin etsintää. Kommentoija hakee jotakin suurempaa, jolle alistua:
Tätähän on mahdoton sanoa kuulostamatta alentuvalta, mutta tuo on musta aika tavallinen nuoren ihmisen (tai tosi epäkypsän aikuisen) tapa kirjoittaa päiväkirjaa tai esiintyä netissä. En oikeastaan usko että koulu sinänsä tuottaa sitä, mutta ehkä siirtyminen vanhempien ja peruskoulun vaikutuspiiristä tilaan, jossa saa ja pitää tehdä valintoja ja perustella niitä itse. Silloin muuttumaton ”ihmisluonto” täyttää vastikään menetetyn ulkopuolisen auktoriteetin paikan, mutta puhuja saa kuitenkin päteä omalla järkeilyllään. Hänhän on itse tajunnut suuren ja rationaalisen mekanismin, jota ympärillä hilluvat, tunteiden viemät massat eivät näe.
Vaikka kommentoija olisi trolli, sillä ei välttämättä ole väliä, koska kommentti kuitenkin kuvaa tarkasti yhtä ajattelutavoista, joiden mukaan Ylilaudan kaltaisissa paikoissa todella toimitaan.
Ylilaudan lisäksi maailma nähdään usein kyynisenä pelinä muissakin äärioikeistolaisissa nettikeskusteluissa, joita käydään meemifasistien pesäpaikoissa, kuten 4chanissa, 8chanissa, Redditissä, Hommaforumilla ja MuroBBS:ssä. Pelissä on pelaajia, joilla on tiukat olemukset ja ikään kuin objektiiviset intressit. Parisuhteet nähdään markkinoina, miehet alfoina ja betoina, politiikka nihilistisenä trollaamisena ja olemassaolo eloonjäämistaisteluna. Pelin henkeen kuuluu, että kaikkia heikkouksia vastaan saa ja pitää iskeä.
Samankaltainen kokemusmaailma tuntuu olevan monella valkoihoisella miehellä myös äärioikeiston ulkopuolella. Siksi olisi kiinnostavaa selvittää, miten se syntyy ja mitä sille voisi tehdä.
Meemifasistien ajattelumaailma on kiinnostava myös siksi, että joskus heidän taktiikkansa todella toimivat.
Uusi äärioikeisto tekee politiikkaa lähettämällä tappo- ja raiskausuhkauksia. Meemifasistit julkaisevat valeuutisia poliittisista vastustajistaan, levittävät kohteidensa osoite- ja terveystietoja ja hyökkäävät ihmisten mielenterveyttä vastaan. Pienimpäänkin heikkouteen isketään anonyymisti monistetun ivan voimalla. Tarkoituksena on vastustajan nöyryyttäminen ja alistaminen.
Taktiikat eivät välttämättä toimi ammattipoliitikkoja tai toimittajia vastaan, mutta moneen muuhun ne toimivat. Jos ei ole ennestään julkisuudessa, haluaako ottaa riskin käymällä äärioikeistoa vastaan nimellään ja kasvoillaan? Toimittajiakin saattaa vähintään alitajuisesti pelottaa tai kyllästyttää mahdollisuus päätyä MV-lehden uutiseksi tai meemifasistien trollauskampanjan kohteeksi.
Äärioikeiston joukkolynkkausta sivusta seuraava saattaa ajatella, että poliittisen toiminnan hinta nousee liian korkeaksi. Parempi olla hiljaa ja mukautua.
Kysymys kuuluu: miten toimia netin äärioikeistoa vastaan lähtemättä mukaan heidän metodeihinsa?
Rasistit saavat muiden syiden ohella lisää tilaa siksi, että he väsyttävät vastustajansa jatkuvilla uhkauksilla. Netin meemifasismi on noussut osittain itsevarman valehtelun voimalla. Uuden äärioikeiston keulakuvat ovat ylimielisiä ja kyynisiä trollaajia, joiden ei tarvitse lainkaan uskoa siihen mitä he sanovat.
Miten lyödä äärioikeisto ilman vihakampanjointia, tappouhkauksia, valehtelua tai kyynistä trollaamista?
Vastaukseksi ei riitä löysä ”love trumps hate” -tyylinen iskulause. Rakkaus ei automaattisesti voita vihaa eikä solidaarisuus hajottamista. Viha voi olla erittäin voimakas motivaation lähde, ja kiilojen lyöminen eri ihmisryhmien välille toimii. Miten voittaa ilman vihaa?