Kaksi ilmoitusasiaa. Ensinnäkin tämä blogi löytyy nyt myös professionaalisena Facebook-sivuna. Saatan tunkea sivulle myös lyhyempiä huomioita mediasta ja linkata muutakin niin sanottua journalismia kuin tämän blogin sisältöä.
Toiseksi tämä blogi laajenee kirjablogiksi.
Harkitsin joskus kirjablogin avaamista lyhyistä ”lukusuosituksista” eli kirjoista, jotka ovat kiinnostavia mutta joista en ehdi kirjoittaa varsinaista isompaa tekstiä. Törmäsin kahteen ongelmaan: 1) kuka tarvitsee enää yhtään kirjablogia lisää, 2) kuka jaksaa tai ehtii lukea kirjoja muutenkaan.
Kirjablogosfääri (puhuuko kukaan enää ”blogosfääristä”?) on hirveä tauhka sisäsiittoista vyyhtiä, enkä ole varma, haluanko änkeytyä mukaan. Lisäksi tuntuu, että nykyään kirjoilla on vähän sama funktio kuin Netflixin sisällöllä, eli niitä selataan ja laitetaan to-do-listoille mutta kenelläkään ei ole aikaa tai keskittymiskykyä oikeasti katsoa tai lukea niitä.
Kun olen kysellyt tutuilta kirjasuosituksia viime kuukausina, aika usein olen saanut vastaukseksi, että ”en ole oikein lukenut mitään, mutta olisi kiinnostavaa lukea…”
Vaikuttaa siltä, että ihmiset lukevat valtavasti, mutta eivät kirjoja vaan artikkeleita netistä, uutisia, Facebookia ja Twitteriä, foorumeita, blogeja ja niin edelleen. Silti taustalla on haave ”oikeasta vanhan kunnon lukemisesta”, siis kirjan lukemisesta.
Kirja muodostaa kokonaisuuden ja sen lukeminen saattaa antaa mielekkään kokemuksen jostakin tehdystä. Kirja jättää jäljen ja vastustaa aikaa. Jos olisin ranskalainen, muotoilisin että kirja on vastarintaa kuolemalle ja kaaokselle.
Tästä syystä kirjoja halutaan, vaikka ne jäävät tavoittamattomiksi. Jos vain olisi aikaa… Jos vain pystyisin keskittymään Netflixin selaamiselta ja Facebookilta…
Onneksi me kirjabloggaajat luemme kirjoja muiden puolesta.
Jos haluaa kirjoittaa kirjoista lyhyesti ja ilman paineita, formaatti auttaa. Ajattelin seuraavaa formaattia: ensin esittely, sitten mahdolliset huomiot tai sovellukset, lopuksi sitaatti ja kuriositeetti.
Minuutin päästä ensimmäinen teksti.
PS. Kustantajat, eikö kirjabloggaajille kuulu lähettää ilmaisia kirjoja?