Olen lähiaikoina pari kertaa ollut mukana keskustelemassa taiteen vaikutuksesta hyvinvointiin. Minuun taide vaikuttaa monellakin tavalla. Musiikki voi rauhoittaa minua, tai rankan musiikin avulla voi purkaa aggressioita. Ja kaikkea muuta siltä väliltä. Teatteri ja kirjallisuus vievät toiseen todellisuuteen, ja voivat auttaa näkemään elämää eri näkökulmasta. Kuvataiteesta nauttiessani yritän usein asettua taiteilijan asemaan, ja pohtia sen ajan yhteiskunnan tilaa ja taiteilijan elämää. On toki paljon muitakin asioita, mitä taide voi ihmisessä saada aikaan. Kulttuuri on avartanut maailmaani, tutustuttanut uusiin kulttuureihin ja auttanut käsittelemään omia tunteitani. Taiteen vaikutus hyvinvointiin on todistettu, ja toivon mahdollisimman monen löytävän oman taiteensa.

Olen löytänyt itseni haaveilemasta Riihimäen taidemuseossa useamman kerran. Taiteilijattaret -näyttelyssä voi tutustua suomalaisten naistaiteilijoiden teoksiin. Esillä on maalauksia Thesleffiltä ja Schjerfbeckiltä, mutta yksi oli ylitse muiden. Ymmärsin vasta myöhemmin, kun veri veti katsomaan näyttelyä uudelleen. Ingrid Ruin. Jokin pakotti tutustumaan häneen enemmän.

Omakuva, ajoittamaton

Minä kirjoitan taiteesta vain oman tulkintani, en taiteen asiantuntijan näkökulmaa. Tutustun taiteeseen tunteiden kautta, en perehdy tekniikoihin tai muihin taiteellisiin termistöihin. Eli taide on hyvää, jos se vaikuttaa tunteisiin. Tämän suomalaisen taiteilijattaren vaikutus minuun on voimakas. Hänen taiteessa ei märehditä kurjuudessa tai kuvata lapin karuja maisemia, vaikka tällaisillekin töille on oma paikkansa minussa. Ruinin värikäs taide ja mallien ilmeikkyys herättää kiinnostuksen tutustua Ruiniin persoonana, naisen asemaan taiteilijana ja ajankohtaan, milloin hän eli (1881-1956).

Tyttö ja nukke, 1930.

Taidemuseot ovat valitettavan usein melko tyhjiä yleisöstä. Miten pystyisimme kannustamaan ihmisiä alttiiksi taiteelle? Ei taiteen itseisarvon vuoksi, vaan mikä tahansa taide voi olla porttina johonkin uuteen, mihin ei ole saanut kosketusta. Hyvän taidekokemuksen jälkeen tunnet muutoksen itsessäsi, ja Riihimäellä Ingrid Ruinin ansiosta tämä toteutui.

Riihimäen taidemuseossa on Taiteilijattarien lisäksi näyttely Siivekäs paluu, kevät saapuu – Teoksia Riihimäen taidemuseon kokoelmista. Sekin kannattaa nähdä.