Käynnissä olevat kisat ovat tarjonneet sohvaperunoille lukuisia hienoja elämyksiä: peleissä on riittänyt vauhtia ja vaarallisia tilanteita, ja ovatpa jotkut olleet valmiita nimeämään Brasilian turnauksen kaikkien aikojen MM-kisoiksi jo alkulohkojen perusteella. Ihan kaikkiin peleihin ei viihdyttäviä elementtejä ole kuitenkaan riittänyt, ja eilinen Belgia-Venäjä-otatus sai pohtimaan nukkuvien kissojen postailua. Tämäkö on se Belgia, jota asiantuntijapiirit povasivat jopa mitaleille? Nyt nähtyjen kahden ottelun perusteella noutaja tullee heti ensimmäisessä pudotuspelissä.
Yleisesti ottaen belgien peli on ollut materiaaliin nähden järkyttävän hidasta ja puolustusvoittoista. Toistaiseksi suht helpossa lohkossa on pärjännyt pelaamalla viimeisen kympin tosissaan, mutta jatkopeleissä vauhtia on löydyttävä ensiminuuteilta lähtien. Valmentaja Marc Wilmotsin valinnat ihmetyttävät monellakin tasolla: kun joukkueen syömähammas löytyy ehdottomasti hyökkäyspäästä, miksi lähdetään pakittelemaan etenkin, kun Saksa-tyylinen neljän topparin (!) alakerta on mallia hidas mutta kankea? Puolustuslinja makaa koko ajan aivan liian alhaalla ja kun laitapakit eivät nouse, on hyökkäyksiä käynnisteltävä keskeltä ja se on kovin hidasta puuhaa. Ja miksi haluton Romelu Lukaku sai surffailla kentällä noinkin kauan, kun vaihtopenkiltä löytyi nuori ja nälkäinen Divock Origi ratkaisemaan? Jos tämä mies ei ole Etelä-Koreaa vastaan avauksessa, lupaan syödä hatullisen vapaastivalittavaa hilloa.
Venäjä-pelin aikana somessa ja keskustelupalstoilla ehdittiin nimetä H-lohko jo ”huumorilohkoksi”, joka laskee koko turnauksen yleistä tasoa. Onneksi illan seuraava, Algerian ja Etelä-Korean välinen kamppailu olikin sitten alusta alkaen sitä kuuluisaa jotain aivan muuta. Aavikkokettujen koutsi Vahid Halilhodzic oli pannut avauskokoonpanon täysin uusiksi ja tulokset näkyivät. Toveri Alavuotunki ennakoi Vakiointtäjissä Halilhodzicin taktiikkapakista löytyvän ”modifioidun bussin”, mutta minusta kentällä nähtiin eilen ennemminkin Shefki Airlines – sen verran härkämäistä rymistelyä Algerian hyökkääjät esittivät. Etenkin ensimmäiseen maaliin johtanut Islam Slimanin ryntäys kahden pakin välistä maalille oli erittäin tyylipuhdas voimahyökkääjän taidonnäyte. Väkisin tulee mieleen, että mitähän Halilhodzic tekisi Belgian joukkueelle? Vastaavanlaista uudistumista kaivattaisiin – ensimmäisessä lohkopelissäänhän Algeria keskittyi lähinnä puolustamiseen (en nyt jaksaisi taas käyttää sanaa bussi tässä, kokee kohta inflaation).
H-lohko onkin muodostunut erittäin tasaiseksi, ja ennen päätösvarvia ainoastaan Belgian jatkopaikka on varma. Todennäköisesti toinen jatkaja ratkaistaan Venäjän ja Algerian välisessä ottelussa, josta aavikkoketuille riittäisi tasurikin jatkoon. Venäjälläkin on yhä kaikki omissa käsissä, sillä voitto tästä takaisi jatkopaikan ellei Etelä-Korea voita Belgiaa selvin numeroin (mihin en usko). Jotenkin on kuitenkin vaikea uskoa Venäjän ryhdistäytymiseen.
PS. Juhannuksen sohvallakököttäminen, futiksen tuijottaminen ja valvominen kostautuivat vähemmän yllättäen tänään zumbassa, harvemmin on noin hajalla tunnin ketkuttamisesta. Mitä opimme tästä? Muistakaa nukkua ja käykää välillä ulkona, pelatkaa vaikka jalkapalloa. Kisat eivät ole vielä puolessavälissäkään ja tässä loppuu itse kullakin kunto…