Atik Ismail kirjoitti taululle viestin seminaarilaisille.

”Kultarannan keskusteluissa pitäisi olla jalkapalloihmisiä mukana”, aloittaa Atik Ismail puheenvuoronsa Lintulahdenkatu kympin auditoriossa ja saa yleisöltä hyväksyvän naurahduksen. Jalkapallo on ollut kautta historiansa merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja, joten sen äänen tulisi kuulua myös kabineteissa, Suomessakin.

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK järjesti keskiviikkona 11.6. seminaarin otsikolla ”4000 ruumista avauspotkuun”. Seminaarissa pohdittiin, miten urheilubisnes saataisiin kunnioittamaan työntekijöiden oikeuksia: Brasilian kisojen alla keskiössä olivat luonnollisesti jalkapallon MM-turnauksiin liittyvät ongelmat.

Työntekijöiden oikeudet olivat framilla jo edellisissä Etelä-Afrikan kisoissa, joissa SASK oli mukana kampanjoimassa useiden kansainvälisten organisaatioiden kanssa yhteistyössä. Päävastuuta kampanjoinnista kantoi kansainvälinen rakennusalan keskusjärjestö BWI.

”Decent Work 2010 and beyond” -kampanjan tulokset olivatkin erinomaisia, ja opittua on voitu hyödyntää nyt Brasiliassa, kertoo SASKin Afrikan hankkeista vastaava Tarja Valtonen.

Tarja Valtonen.

”Kampanjassa kannustettiin siirtotyöläisiä järjestäytymään, ammattiyhdistystoimijoille järjestettiin neuvottelu- ja työsuojelukoulutusta sekä hyödynnettiin myös mediaa sanoman välittämiseksi”, Valtonen kertoo. Etelä-Afrikka oli siinä mielessä suopea toimintaympäristö, että maassa oli jo ennestään kohtalaisen vahva ja vaikutusvaltainen ay-liike. ”Kolmen kampanjavuoden aikana kuitenkin liitot saivat 3 000 uutta jäsentä, palkat nousivat ja työsuojelu koheni”, hän iloitsee. Viimeisen puolen vuoden aikana rakennustyömailla ei sattunut yhtään kuolemantapausta.

Joukkovoimasta vaikutusvaltaan

Etelä-Afrikan tavoin myös Brasiliassa ay-liike on vahva, ja kampanjointi olikin hyvin samankaltaista. ”Brasiliassa pyrittiin saamaan liitot löytämään yhteinen sävel ja siten kasvattamaan painoarvoaan”, kertoo SASKin Latinalaisen Amerikan toiminnasta vastaava Laura Ekholm.

Laura Ekholm.

”Tässä myös onnistuttiin, sillä peräti 23 liittoa onnistuivat neuvottelemaan yhteisen työehtosopimuksen”, Ekholm kertoo. Myös neuvotteluyhteys valtion suuntaan on parantunut. Työterveyskysymyksiinkin on pystytty vaikuttamaan, vaikka jonkin verran kuolemantapauksia ja vakavia loukkaantumisia stadionien rakennustyömailla onkin sattunut. Luvut ovat silti maltillisia suhteessa viime aikoina uutisoituihin Qatarin 2022 kisojen vastaaviin.

Qatarin orjuuttava kafala

”Qatarin työmailla on tähän mennessä kuollut arvioiden mukaan jo 1000-1200 ihmistä”, toteaa SASKin viestintäpäällikkö Jukka Pääkkönen. Jos tahti säilyy samana, ennen 2022 kisojen avauspotkua ehtii menehtyä 4 000 työläistä.

”Qatar eroaa Brasiliasta ja Etelä-Afrikasta suuresti. Yhteiskunta on erittäin epädemokraattinen, joten mahdollisuudet toimia ovat melko pienet. Painetta onkin yritetty asettaa kansainvälisen julkisuuden kautta.”

Qatarissa ei myöskään ole toimivaa ammattiyhdistysliikettä, ja valtava enemmistö työntekijöistä on siirtotyöläisiä. Qatarin lain mukaan siirtotyöläisillä ei ole oikeutta järjestäytyä.

”Qatarissa sovelletaan niin kutsuttua kafala-järjestelmää, jossa siirtotyöläisellä pitää olla viisumit hankkiva ’isäntä’. Ilman tämän isännän lupaa työläinen ei saa poistua maasta, ja poistuessaan hänen on allekirjoitettava lausunto, jossa kertoo saaneensa laillista palkkaa, vaikka totuus olisi aivan toinen”, Pääkkönen kertoo. Kafala muistuttaakin feodaalijärjestelmää, ellei jopa orjuutta.

Pallo onkin siirtynyt nyt FIFAlle. Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC kampanjoikin otsikolla ”Re-run the vote – No World Cup Without Workers’ Rights” (Äänestys uusiksi – ei mm-kisoja ilman työläisten oikeuksia). Ajatukseen Qatarin kisojen perumisesta ja siirtämisestä toisaalle SASKin väki suhtautuu ristiriitaisin ajatuksin.

”Ideaali olisi, että kisat pysyisivät Qatarissa, mutta työläisten asema paranisi”, Pääkkönen toteaa. Jos kisat siirrettäisiin vain julkisuuteen tulleen korruption vuoksi, näyttäisi FIFA samalla keskisormea työntekijöiden oikeuksille. ”Jos taas työntekijöiden asema olisi julkilausuttuna syynä siirrossa, asia olisi huomattavasti parempi.”

Idolit ääneen

Seminaarissa futisväen puheenvuoron käyttänyt Atik Ismail muistutti, että stadionrakentamiseen on liittynyt ongelmia aivan kisojen alusta asti. Jo vuoden 1930 kisat avattiin keskeneräisellä stadionilla, ja pelaajat joutuivat astelemaan viheriölle väliaikaista siltarakennelmaa pitkin.

”Pikku hiljaa kisat alkoivat saada enemmän mediajulkisuutta, ja huippupelaajista on tullut roolimalleja”, Ismail kertoo. ”Pelaajat ottavat nykyään mielellään kantaa rasismin tapaisiin asioihin, mutta sosiaalisista kysymyksistä pidetään suut supussa. Futaajat ovat tuntevia ihmisiä, mutta bisnes on niin valtava, että monet uskaltavat puhua epäkohdista vasta uransa jälkeen.”

Ismail peräänkuuluttaakin idoleilta julkisia kannanottoja. ”Mihin empaattisuus on kadonnut jalkapallosta?” hän kysyy ja antaa ohjeen tähdille. ”Peeärrää mutta ei perseestä!”