Saatteeksi. Jatkan aiemmin aloittamaani keskustelua vasemmiston tulevaisuudesta ks. alla (1)

 

 

Pyhä ja epäpyhä kolminaisuus

Kuinka voisimme sovittaa yhteen funktionaalisen globalisaation, alueellisen kansallisen suvereniteetin ja parlamentaarisen demokratian? Voisimmeko sittenkin valita kaksi ja jättää kolmannen huomiotta?

  • Suvereniteetti ja demokratia – vähät globalisaatiosta? – Bretton-Woods kompromissi
  • Globalisaatio ja demokratia – vähät suvereniteetista? – Globaalihallinto
  • Globalisaatio ja suvereniteetti – vähät demokratiasta? – Kultainen pakkopaita, markkinapopulismi (2)

… vai löytyisikö globalisaatiolle, suvereniteetille ja demokratialle jokin, joka sitoisi ne toimivaksi ajatukseksi, logokseksi?

Ei, jos puhumme funktionaalisesta globalisaatiosta, alueellisesta kansallisesta suvereniteetista ja parlamentaarisesta demokratiasta.

Jos sen sijaan puhumme ekologisesta planetarismista, kansallisesta suvereniteetista ja ekologisesta demokratiasta, yhteiseksi logokseksi asettuu ekologinen realismi.

Tällöin joudumme ratkaisemaan uuden, nyt epäpyhän, siis maallisen kolminaisuuden haasteet. Meidän on sovitettava yhteen vauraus massatuotantona/kulutuksena, globaali oikeudenmukaisuus ja ekologinen kestävyys.

  • Massatuotanto/kulutus ja oikeudenmukaisuus – vähät kestävyydestä – Sosialidemokratia
  • Massatuotanto/kulutus ja kestävyys – vähät oikeudenmukaisuudesta – Ekokapitalismi
  • Oikeudenmukaisuus ja kestävyys – vähät massatuotannosta/kulutuksesta – Punavihreä vasemmisto (3).

… vai löytyisikö vauraudelle massatuotantona/kulutuksena, globaalille oikeudenmukaisuudelle ja ekologiselle kestävyydelle jokin, joka liittäisi ne yhteen toimivaksi logokseksi?

Ei, ellemme luovu ajatuksesta vauraudesta massatuotantona/kulutuksena ja näe vaurautta niiden inhimillisten voimien kukoistamisena, jotka ovat ehdottomana edellytyksenä ekologisen kestävyyden ja globaalin oikeudenmukaisuuden toteuttamiselle. Näiden inhimillisten voimien kukoistuksen aikaansaaminen edellyttää niiden oppimista myös reaalisessa luontosuhteessamme, siis työssä ja tuotannossa, ei vain kulutuksessa.

Kysymys on siis funktionaalisen ja alueellisen näkökulman yhteensovittamisesta kotina, ilmana ja maana, siis kotimaailman rakentamisesta, worldmaking. Elämän kudoksen tulee olla

tosi suhteessa luonnonlakeihin

hyvä ihmisten keskinäisissä suhteissa

kaunis luonnonvarantojen hyödyntämisessä

reilu niiden jakamisessa.

Tällöin funktionaalisen kuluttavan tuotannon kuten alueellisen tuottavan kulutuksenkin tehtäväksi asettuu luonnon uusintaminen – tuleville sukupolville. (4)

… jatkuu

Viitteet

(1) https://blogit.kansanuutiset.fi/volanen-vasemmalta/oppi-isamme-haluaa-jalleen-viitoittaa-tietamme/

(2)  Rodrik, D. 2012.  The Globalization Paradox: Democracy and the Future of the World Economy (p. 184 -). W. W. Norton & Company. Kindle Edition.

(3) Eriksson, R., Andersson, J. O. 2010. Elements of ecological economics. Routledge. ss.134-135.

(4) https://blogit.kansanuutiset.fi/volanen-vasemmalta/oikeus-demokratia-ja-ekologinen-realismi/