Vasemmiston tulevaisuus 6

Edellisessä kirjoituksessani ajauduin tarkastelemaan demokratiaa ja sen kolminaisuutta: parlamentaarista, liberaalista ja eettis-emansipatorista demokratiaa (1). Asetuin kannattamaan viimeksi mainittua.

Minkälaisen poliittisen kentän tämä kolmiasetelma rakentaa? Ehkäpä näin:

  • kysymys orgaanisesta vs. liberaalista valtiosta: meillä on käynnissä liberaalidemokratian alasajo ja palautuminen ahtaaseen edustukselliseen parlamentaariseen demokratiaan, kohti orgaanista valtiota. Oikeistoliberaalit ovat luovuttaneet kentän konservatismille, kulttuuriliberaalit valittavat suureen ääneen.
  • kysymys omistusoikeuden ekologisesta velvoittavuudesta: Akuutti kysymys on viime päivinä ollut omistusoikeuden velvoittavuus suhteessa luonnon suojeluun ja uusintamiseen. Omistusoikeus merkitsee nyt luontovarantojen uusintamisvelvollisuutta.
  • kysymys vapauden ekologisista ehdoista: Ekologinen demokratia haastaa liberaalidemokratiaa laajentumaan, jotta voisimme vastata ekologisen realismin haasteisiin. Globaalissa maailmassa, jos tukeudumme valtioon, aseet alkavat puhua. Jos luotamme markkinoihin, raha alkaa puhua. Nyt ne puhuvat yhteen ääneen. Milloin ja miten ihmiset voisivat alkaa puhua ja toimia yli raja-aitojen?

Demokratian päätehtävä

Eettinen suhtautuminen ihmisen vapautumiseen sitoutuu toteuttamaan ihmisen toiminnallisen vapautuksen niissä rajoissa, jotka ekologinen realismi määrittää nykyisen, nyt kasvavan ja tulevien ihmissukupolvien elämän turvaamiseksi. Demokratian päätehtävä on huolehtia tästä.

Siten on torjuttava liberaalidemokratian purkaminen pelkäksi edustukselliseksi parlamentarismiksi ja asetettava haaste liberaalidemokratian laajentamisesta ekologiseksi demokratiaksi: kuinka kansalaisyhteiskunnan rajallinen moninaisuus avautuu kanssalaisyhteiskunnan ekologiseksi rikkaudeksi – päätöksiksi siitä mitä, miksi, missä, miten ja milloin tuotetaan ja kulutetaan, ja kuinka mahdollinen ylijäämä hyödynnetään luonnon uusintamista (reproductio) edistäen.

Tällöin suhteemme luontoon, luontosuhde, avaa mahdollisuuden ylittää suhteemme pääomaan, ylittää pääomasuhde, purkaa siis Suuren Kiihdytyksen (The Great Acceleration) synnyttämä sosiaalisesti ja ekologisesti täysin kestämätön tilanne (ks. kuva 1).

Muodostamme siis henkilökohtaisen, vieraantumattoman suhteen itseemme, toisiimme, luontoon ja työhön. Palkkatyö (labour) rikastuu työksi (work). Taloudellisessa katsannossa – mutta ei sosiologisessa – kanssalaisyhteiskunta on luokaton yhteiskunta, jolla on seuraavat periaatteet:

  1. Peruslähtökohtamme on suhteemme luontoon, luontosuhde, ei suhteemme pääomaan, pääomasuhde.
  2. Uusinnamme luontoa, emme pääomia.
  3. Uusinnamme luontoa omalla työllämme, emme pääomia palkkatyöllä.
  4. Työmme rytmin määrittelee elämän kiertokulku, ei voittojen eikä iäisyyden odotus.
  5. Olemme ekorealisteja. Siksi on toteutettava kohtuutalous, siis kohtuus kaikessa, kaikille, kaikkialla ja alati.

Emme siis ole yksittäisiä ja yksinäisiä cowboyta maailmaa valloittamassa, emmekä astronautteja ulkopuolisena ihmettelemässä maailman menoa, emmekä myöskään lähikahvilan tai kapakan maailmanparantajia vaan maan, ilman ja kodin, kotimaailman rakentajia, workers of the world (3), yhdessä kasvavan sukupolven kanssa kaikille tuleville sukupolville.

Keskeisin kysymys on kysymys ajasta. Kuinka yhteiskunnallisesti tuotamme itsellemme kaiken sen oman ajan, jonka tämä tehtävän omaksuminen ja ratkaiseminen meiltä edellyttää? Ei siis vapaa-aikana palkkatyön vastakohtana vaan oma ja yhteinen aikamme, jolloin asettamme, arvottamme ja ratkaisemme aikakautemme perusongelmaa reilulla tavalla. Meidän on siis ratkaistava yhtä aikaa työn (work), huolenpidon (care) ja ekologian haasteet.

Kysymys on siitä, kuinka jaamme käytössämme olevan kokonaisajan tämän tavoitteen toteuttamiseksi? Ajankäytön kokonaisbudjetissa ansiotyöllä on jo nyt alisteinen rooli. Käytämme tuottavaan kulutukseen, itsemme ja yhteisöjemme uusintamiseen (kotityöt, opiskelu, harrastukset, ruokailu ja hygienia, nukkuminen) moninkertaisesti enemmän aikaa kuin ansiotyöhön (ks kuva 2) (4)

Toimimme jo nyt siis ensisijaisesti yhteiskunnallisina tuottajina rakentaen julkiset ja yhteiskunnalliset edellytykset palkkatyön tekemiselle. Emme siis mene työpaikalle yksin omine henkilökohtaisine voimin, vaan käytössämme on teknisesti yli 100 ihmisen työvoima sekä rikas ja moninainen, jokaisen meistä omassa arjessaan ylläpitämä, opiskeltu ja itse tuottama yleinen käsitys, yleisäly, general intelligenssi, asioiden kulusta ja hoidosta. Tähän kaikkeen olemme käyttäneet runsaasti yhdessä kerättyjä varantoja. Suuri osa tämän tuottavan kulutuksen taloudellisesta arvosta jää kirjaamatta kansantalouden tilinpitoon.

…. jatkuu

Viitteet:

(1) https://blogit.kansanuutiset.fi/volanen-vasemmalta/kysymys-demokratiasta/

(2)http://www.igbp.net/news/pressreleases/pressreleases/planetarydashboardshowsgreataccelerationinhumanactivitysince1950.5.950c2fa1495db7081eb42.html

(3) Barca, S. 2024. Workers of the Earth: Labour, Ecology and Reproduction in the Age of Climate Change. Pluto Press. Kindle Edition.

(4) Ajankäyttö [verkkojulkaisu]. Viiteajankohta: 10.10.2021. ISSN=1799-5639. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 1.9.2024]. Saantitapa: https://stat.fi/julkaisu/cku2d1we88fu70b506ua4x5tp