Europarlamentaarikko Li Andersson nostaa puheenvuorossaan Eurooppalaisen vaihtoehdon aika (KU 14.02.2025) jälleen esiin presidentti Sauli Niinistön aikoinaan hellimän ajatuksen ”eurooppalaisesta NATO:sta”, jolla Niinistö sitoi vasemmistoa NATO myönteisemmäksi.
Niinistö kuitenkin luopui ajatuksesta heti kun Venäjä ilmoitti NATO:lle suhtautuvansa kielteisesti Suomen NATO jäsenyyteen. Niinistö ei sietänyt ajatusta, että joku länsimainen johtaja olisi todennut hänelle ”Te ette sitten liity NATOon, kun Venäjä vastustaa sitä”. Kansallisen suvereniteetin nimissä Suomen oli siis liityttävä NATOon! NATO optio oli purkautunut – ja sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Muistakaamme, että eurooppalaista vaihtoehtoa turvallisuudelle rakennettiin Suomessa jo 1970 -luvulla ETYK:in voimin. Sittemmin Gorbatsov ehdotti eurooppalaisen kodin rakentamista ja jopa Putinkin ehti kysyä, josko Venäjä voisi liittyä NATO:on. Ei onnistunut.
Nyt sitten Anderssonin mukaan eurooppalainen turvallisuusvaihtoehto on joko eurooppalainen NATO tai Euroopan talouden militarisoiminen aseteollisuuden rajulla laajentamisella: ”Buy European” aseita tähän tietämään noin 700 miljardilla eurolla! Onhan Euroopassa nyt, erityisesti Saksassa, pula teollisista työpaikoista, kun USA tuhosi edullisen venäläisen energian ja saksalaisen teknologian liiton ”Russia out, Germany down, USA in” -politiikallaan ja avasi siten äärioikeistolle oven vaalivoittoihin Euroopassa.
Trump yrittää nyt epävoivoisesti ratkaista ekologisen realismin asettamaa haastetta ulkopoliittisen realismin – ei siis presidentti Bidenin arvopohjaisen realismin – keinoin astumalla kaksi askelta taaksepäin, kun nyt olisi otettava vähintäänkin yksi, ellei jopa neljä askelta eteenpäin.
Trump johtaa techno-oligarkkista mutta poliittisesti konservatiivista ellei taantumuksellista vallankumousta. Niinpä hän haluaa normalisoida suhteensa toiseen konservatiiviseen oligarkiaan – Venäjään, jolla on valtavat luonnonvarannot odottamassa hakijaansa.
Trump tunnistaa ja tunnustaa suurvaltojen intressit, uhat ja eksistentiaaliset uhat. Hän jopa ”ymmärtää” venäläisten ”tunteita” kun NATO on levittäytynyt Venäjän oven kynnykselle (doorstep).
Trump määrittää USA:n vaikutuspiiriksi nyt erityisesti Läntisen pallonpuoliskon, Antarktiselta Arktiseen. USA on johtava suurvalta, jolla on alueelliset intressinsä, mutta USA ei ole enää idea ja malli koko maailmalle. ”Make American Great Again”, MAGA määrittelee nyt energian ja raaka-aineiden hankkimisen, teknologian kehittämisen ja kaupan säännöt, ei enää globalisaatio eikä – ainakaan vielä – ekologinen realismi.
Eurooppa on osa Euraasiaa!
Itäisen pallonpuoliskon, Euraasian ja erityisesti Euroopan turvallisuusarkkitehtuuri on jäsennettävä uudelleen ohentuvien ja kapenevien trans-Atlanttisten ja -Tyynenmerellisten suhteiden vuoksi. Painopiste siirtyy toisaalta sydänmaille raaka-aineiden ja energian hankinnan ja niiden kuljetuksen organisoimiseksi, ja toisaalta etelästä pohjoiseen, Arktiselle alueelle.
Euroopan turvallisuusarkkitehtuuri on rakennettavissa vain kääntämällä katse Etelään, ekologisen realismin asettamat ehdot mielessä pitäen, todeten: Sorry, me teimme virheen. Te ette voi seurata perässä sinne missä me nyt olemme. Ei, vaan meidän on kaikkien yhdessä palattava maan pinnalle ja yhdessä päätettävä miten taata on kohtuus kaikessa, kaikille, kaikkialla ja alati.
Identiteettinsä kokonaan hukanneen Euroopan ja siten Suomenkin on määritettävä oma asemansa ja roolinsa suhteessa maailman suureen väestölliseen enemmistöön lähtien ekologisen realismin asettamasta haasteesta. Liberaalidemokratian puolustaminen ei riitä. Turvallisuuskehyksen muodostaa seuraavat neljä askelta:
- Tunnustamme, että ekologisista syistä nykyinen elämäntapamme ei ole universaalisti hyväksyttävissä oleva ratkaisu. Elämäntapaamme ei ole syytä ottaa malliksi, vaan meidän on kansakuntina kukin omien historiallisten kokemuksiensa ja osaamisensa pohjalta rakennettava yhdessä ekologisesti kestävä elämäntekstuuri maapallollemme.
- On laajennettava liberaalia, parlamentaarista demokratiaa ekologiseksi demokratiaksi, ts. jokainen meistä on mukana päättämässä mitä, miksi, missä, miten ja milloin tuotetaan ja kulutetaan, ja kuinka aiheutettu ekologinen rasitus korjataan. Se on sivistyksellinen vastuumme.
- Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän perusteellista uudistamista upottamalla jokaiseen taloudelliseen transaktioon ekologisen realismin edellyttämät rajoitteet ja arvot (values).
- YK tulee organisoida johtamaan ja koordinoimaan päälle kaatuvan ekologisen kriisin haasteita, jotka ovat – tahdoimmepa tai emme – vallankumouksellisia.
Menossa oleva konservatiivinen vallankumous, joka tukeutuu teknologiseen kehitykseen, ei ole kansallisromanttinen, orgaaniseen valtioon pyrkivä hanke kuten aiemmin, vaan unelmana on nyt Technicum, ”joka pystyy muokkaamaan meitä enemmän kuin me sitä”. Technicum on siis olio, jolla on tahtoa (2). Tavoite on kuitenkin sama: demokratian murtaminen ja ”Me ensin” -politiikan toteuttaminen.
On täysi mahdottomuus, että me täällä Euroopassa ensin ratkaisisimme vuosituhantisen ”Itä vs Länsi” -vastakkainasettelun varustautumalla hampaita myöten puolin ja toisin ja sitten – ydinsodan uhatessa – keskustelisimme joskus 2030 -luvun lopulla rauhan ehdoista tuhottuamme sitä ennen suunnattoman määrän luonnon ehtyviä varantoja ja aikaa, jota ei oikeastaan ole yhtään tuhlattavaksi, ei lainkaan. Ei. Ekologinen vallankumous on aloitettava tänään.
Viitteet
(1) Andersson, L. 2025. Eurooppalaisen vaihtoehdon aika KU 14.02.2025
(2) ks. laajemmin
Volanen, M. V. 2024. Paratiisi – technicum vai biocum? KU blogi 26.11.2024
https://blogit.kansanuutiset.fi/volanen-vasemmalta/paratiisi-technicum-vai-biocum/