Helsingin Sanomien pääkirjoitus pari päivää sitten (22.05.2023):

”Näkemykset tunkkaisesta ja keinotekoisesta aluepolitiikasta kuuluvat menneisyyteen. Kartta keikahti ympäri, ja pohjoisesta tuli monessa asiassa uusi etelä.” (1)

Haluaako Helsingin Sanomat todella siirtää päätoimituksensa, tai jopa Suomen pääkaupungin Rovaniemelle, ellei peräti Inariin? Jotta Suomen pohjoisesta tulisi uusi etelä? Ei, vaan päätoimitus haluaa turvata itselleen sujuvan lomamatkareitin Eurooppaan, jos uuden NATO-järven, siis Itämeren kautta ei enää onnistu pääsemään vaivattomasti lomille – turvallisuus syistä!

”Tunkkainen ja keinotekoinen aluepolitiikka” on nyt reipasta ja suorasukaista Suomen natottamista, NATOpolitiikkaa.

Kerrataanpa vielä vähän.

– Suomi ei tehnyt NATO -päätöstä kansakuntana, siis jo luvatulla kansanäänestyksellä ja siihen liittyvän kansalaiskeskustelun perusteella. Kansakunta ei määritellyt itse itseään uudelleen.

–  Pelon politiikan – asevaraisen turvallisuuden – orkestroimana mielipidemuutosta mitattiin yksityisen mielipidetutkimuslaitoksen tutkimuksilla YLE:n tilaamana. Yle on kieltäytynyt luovuttamasta tutkimusten metodisia perusteita tieteellisesti arvioitavaksi. Kaupallinen kansalaisyhteiskunta määritti kansakunnan.

– USA:n vuonna 2022 päivitetyn Arktisen alueen kansallisen strategian mukaan (National Strategy for the Arctic Region): ”Arktisella alueella on käynnissä muutos. Jäämerellä saattaa näkyä jäättömiä kesiä jo vuonna 2030, tulvat ja metsäpalot yleistyvät, uusia taloudellisia mahdollisuuksia voi ilmaantua ja geopoliittiset jännitteet voivat kasvaa. Yhdysvaltojen on siksi valmistauduttava ohjaamaan tätä muutosta ryhtymällä nyt toimiin näiden haasteiden hallitsemiseksi ja uusien mahdollisuuksien etsimiseksi.” (kurs. mvv). (2)

– Siten ”on kuusi syytä, miksi Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyys on hyväksi Yhdysvalloille ja sen liittolaisille:

  1.  Suomella ja Ruotsilla on vahvat sotilaalliset valmiudet.
  2.  Naton keskittyminen arktiseen alueeseen edistyisi.
  3. Yhdysvalloilla on pitkä historiallinen suhde sekä Suomeen että Ruotsiin.
  4. Alueellinen turvallisuus paranee Itämeren alueella.
  5. Molemmilla kansakunnilla on poliittista tahtoa käyttää sotilaallista voimaa.
  6. Suomi ja Ruotsi vastustavat nousevaa Kiinan uhkaa.” (3)

Suomen ja Ruotsin jäsenyys on keino saada uusia painotuksia vuonna 2015 esiteltyyn NATO:n 360° -konseptiin, jonka mukaan NATOn on katsottava etelään, itään ja pohjoiseen. ”Kaikessa tekemässämme on 360 asteen koko kuva. Meillä ei ole ylellisyyttä valita eri haasteiden välillä.” (4). NATO pitäisi saada siis paremmin keskittymään Arktiseen alueeseen, High North, valvomaan ja edistämään USA:n taloudellisia ja kaupallisia etuja.

– NATOtetun Suomentehtävä on siis Washingtonista nähtynä:

– Olla de jure valmis harkitsemaan omien nuorten miesten ja naisten sekä sotamateriaalin lähettämistä de facto mihinkä tahansa USA/NATOn määrittelemään konfliktiin mihinkä päin maailmaa tahansa,

– Ottamaan de facto keskeinen vastuu Baltian maiden lähes olemattomasta puolustuksesta,

– Olemaan mukana de facto rakentamassa sillanpääasemaa USA/NATOlle kun Arktisen alueen luonnonvarantoja ryhdytään jakamaan uudelleen ja kun alueen kaupallisen logistiikan ehtoja määritetään. Tässä tehtävässä on Suomella ja Norjalla strateginen asema.

 

Tämä ajatuskulku on nyt omaksuttu jo HS:n päätoimituksessakin:
” …liikenneväylien parantamiseen on paineita koko pohjoisella alueella. Sitä vaatii myös Nato-jäsenyyden myötä lisääntyvä sotilasliikenne. Suomen Lappi on geopoliittisesti tärkeässä paikassa. Sieltä on oltava sujuvat yhteydet Norjan ja Ruotsin kautta pohjoisille merialueille. … Myös Suomessa pohjoinen on uuden alun edessä. On niin Suomen, Ruotsin, Norjan, EU:n kuin Natonkin edun mukaista pitää Pohjois-Suomi iskukykyisenä. … Näkemykset tunkkaisesta ja keinotekoisesta aluepolitiikasta kuuluvat menneisyyteen. Kartta keikahti ympäri, ja pohjoisesta tuli monessa asiassa uusi etelä.” (kurs. mvv)  (1)

Edessä on siis Suomenkin osalta ulkopoliittisen realismin looginen lopputulema: siirtyminen sotatalouteen kuten EU:ssa on jo ehdotettukin (4). Maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki laittaa viimeisen toivonsa maailmantalouden kasvuun:

”Suomen ainoa toivo on siinä, että maailmantalous lähtee reippaaseen kasvuun ja Suomen vientiteollisuus alkaa sen myötä vetää reippaasti. Hajoavassa ja monien toisiinsa kytkeytyvien ongelmien maailmantaloudessa tämä ei kuitenkaan vaikuta kovin todennäköiseltä skenaariolta.

Todennäköisempää on, että Suomen BKT on vuonna 2027 edelleen alle 2007 tason – eikä ole poissuljettua, että vuonna 2027 Suomi on BKT-mittarilla mitattuna selvästi köyhempi. Jos oikein haluaa synkistellä, niin tulevaisuuden voi ajatella koostuvan kahdesta vaihtoehdosta. Joko Suomi pääsee sotimaan Yhdysvaltain rinnalla mahdollisesti katastrofaalisin seurauksin. Tai vuonna 2027 Suomi muistuttaa yhä enemmän Yhdysvaltain ruostevyöhykettä ja muita laskevia alueita. Suuri visio Suomesta pohjolan Amerikkana on saavuttamassa täyttymyksensä.” (5)

Onko Patomäen synkkä toiveikkuus Suomesta pohjolan hyvinvoivana, militarisoituna Amerikkana realistista? Patomäen toiveikkuus perustuu siihen ajatukseen että, julkista velkaa ei tarvitse koskaan maksaa pois. ”Julkista velkaa tarvitsee ainoastaan hoitaa. Karkeasti ottaen velan kestävyyden kannalta riittää, että kansantalouden kasvunopeus on reaalikorkoa suurempi.” (5)

Ei tarvitsekaan, jos oletetaan, että raha on periaatteessa vain eri toimijoiden keskinäisten velkojen ja saatavien tilinpitojärjestelmä. Jokainen julkisesti keskuspankin tai yksityisesti liikepankin tyhjästä synnytetty euro tai dollari luo kuitenkin lupauksen tulevasta tuotannosta ja kulutuksesta, ja samalla asettaa siten vaatimuksen luonnolle, luonnonvarojen käytölle. Viimekätinen vastaaja on aina luonto, mukaan lukien oma sisäinen luotomme. Ulkopoliittisen realismin ehdoksi ja rajaksi on nyt kuitenkin asettunut ekologinen realismi.

Kysymys EI siis ole siitä, kuinka Suomen pohjoisesta tulee uusi etelä. Ei todellakaan, vaan kysymys kuuluu: voiko etelästä tulla uusi pohjoinen? Globaalisti. Voiko globaalinen etelä ottaa taloudellisen kasvun ja kehityksen mittapuut nykyisestä pohjoisesta ja varustautua uudeksi pohjolaksi? Ei voi. Se on ekologisesti mahdotonta.

Onko sitten nykyinen pohjoinenlänsi ja siis myös Suomi, valmis toteuttamaan YK:n yleiskokouksen juuri hyväksymän päätöksen (18.04.2023): ”Sosiaalisen ja solidaarisen talouden edistämisestä kestävän kehityksen toteuttamiseksi”  (6), siis edistämään ekologista demokratiaa?

 

Välihuomautus

Sosiaalinen ja solidaarinen talous (Social and Solidarity Economy (SSE)):

Ydinarvot

Humanismi – ihmisen, hänen arvokkuutensa, kulttuurin ja täyden kehityksen asettaminen keskiöön
– Demokratia – demokraattisten arvojen edistäminen
Solidaarisuus – resurssien mobilisointi ja suhteiden luominen muihin sosiaalisiin kollektiiveihin
Osallistaminen – ideologisten erojen kunnioittamiseen perustuvan dialogin luominen
Läheisyys – ruohonjuuritason kehityksen edistäminen yhteisten ongelmien ratkaisemiseks
Monimuotoisuus – yhteiskunnan kaikkien alojen toimijoiden edustuksen edistäminen
Luovuus – yhteiskunnallista muutosta edistävien innovaatioiden edistäminen
Kestävä kehitys – ekosysteemin tasapainon kunnioittaminen suojelemalla ympäristöä ja biologista monimuotoisuutta
Tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja oikeudenmukaisuus kaikille – kaikenlaista syrjintää ja sortoa vastaan
Maiden ja ihmisten yhdentymisen kunnioittaminen – vastustaa pohjoisen taloudellista, poliittista ja kulttuurista ylivaltaa etelään nähden.
Moniarvoinen ja solidaarisuuspohjainen talous – tarjoaa vaihtoehdon uusliberaalille talousmallille toteuttamalla toimia kohti moniarvoista ja solidaarisuuteen perustuvaa taloutta.

Pääperiaatteet

Tasapuolisuuden periaate. Määrittelee yhdenvertaisuuden eettisen tai oikeudenmukaisuuden periaatteen. Se on arvo, joka tunnustaa kaikki ihmiset tasa-arvoisina alamaisina ja suojelee heidän oikeuttaan olla joutumatta herruuteen perustuviin suhteisiin heidän sosiaalisesta tilastaan, sukupuolesta, iästä, etnisestä taustasta, alkuperästä, kyvystä jne. riippumatta. Yhteiskunnan on tyydytettävä oikeudenmukaisella tavalla, kaikkien ihmisten edut.

Työn periaate. Työ on keskeinen osa ihmisten elämänlaatua, yhteisöä sekä kansalaisten ja valtioiden välisiä taloudellisia suhteita. Työn inhimillisen, sosiaalisen, poliittisen, taloudellisen ja kulttuurisen ulottuvuuden palauttaminen siten että työ mahdollistaa  ihmisten valmiuksien kehittämisen. Työ on paljon enemmän kuin jobi tai ammatti.

Ympäristön kestävyyden periaate. Kaikki tuottava ja taloudellinen toiminta liittyy luontoon. Hyvä suhde luontoon on taloudellisen vaurauden ja terveyden lähde. Siksi ympäristön kestävyys on integroitava kaikkeen toimintaan arvioimalla ympäristövaikutuksia (ekologinen jalanjälki).

Yhteistyön periaate. Yhteistyötä kilpailun sijaan. Yhteiskuntamalli, joka perustuu harmoniseen paikalliseen kehitykseen ja oikeudenmukaisiin kauppasuhteisiin. Solidaarisuustalous perustuu osallistavaan ja demokraattiseen etiikkaan, joka haluaa edistää oppimista ja yhteistyötä ihmisten ja organisaatioiden välillä.

Voittoa tavoittelemattomuuden periaate. Haettava talousmalli tähtää ihmisten kokonaisvaltaiseen, kollektiiviseen ja yksilölliseen kehitykseen ja keinona taloudellisesti kannattavien, kestävien ja kannattavien hankkeiden tehokkaaseen johtamiseen, joiden hyödyt sijoitetaan uudelleen ja jaetaan uudelleen. Tämä ”voittoa tavoittelematon” liittyy läheisesti tulosten mittaamistapaan, jossa otetaan huomioon paitsi taloudelliset näkökohdat myös inhimilliset, sosiaaliset, ympäristölliset, kulttuuriset ja osallistumiseen liittyvät näkökohdat, ja lopputulos on kokonaisvaltainen hyöty.

Alueellisen vastuun periaate. Osallistuminen kunkin alueen kestävään paikalliseen ja yhteisölliseen kehittämiseen. Organisaatiot, jotka ovat täysin integroituneet alueelle ja sosiaaliseen siihen ympäristöön, jossa ne harjoittavat toimintaansa. Tämä edellyttää osallistumista verkostoihin ja yhteistyötä muiden lähellä olevien sosiaalisten ja taloudellisten organisaatioiden kanssa samalla maantieteellisellä alueella. Tämä yhteistyö on tapa saada konkreettisia positiivisia ja solidaarisia kokemuksia ja purkaa rakenteita, jotka synnyttävät eriarvoisuutta, ylivaltaa ja syrjäytymistä. (7)

Välihuomautus päättyy

 

Käsitykseni mukaan hegemonisen, asevaraisen turvallisuuden, siis pelon politiikan, tavoitteena on estää sosiaalisen ja solidaarisen talouden rakentaminen kestävän kehityksen toteuttamiseksi, estää siis toivon politiikka, ts. estää YK:n agenda2030 ja 17 kehitystavoitteen toteuttaminen sosiaaliseen ja solidaariseen talouteen tukeutuen.

Etelästä ei voi tulla pohjoista, eikä pohjoinen voi jäädä pohjoiseksi, siitä ekologiset realiteetit luonnonlakeineen tulevat pitämään huolen. Ekologiseen realismiin pohjautuvaa demokratiaa, toivon politiikkaa, toivoa selvitä yhdessä hengissä, voidaan toteuttaa vain YK:n toimintaperiaatteiden pojalta, joihinka nyt kuuluu myös Sosiaalinen ja solidaarinen talous (Social and Solidarity Economy (SSE)).

Ehkäpä Helsingin sanomien olisikin syytä perustaa oma YK:n toimintaan keskittyvä toimitus.

 

 

Viitteet

(1) Helsingin sanomat 2023. Pohjoisesta tulee kovaa vauhtia uusi etelä. Pääkirjoitus 22.04.2023.

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009541429.html

(2) National strategy for the arctic region October 2022, p. 14-15.

https://www.whitehouse.gov/wp-content/uploads/2022/10/National-Strategy-for-the-Arctic-Region.pdf

(3) Coffey, L., Kochis, D. 2022. Finland’s and Sweden’s NATO Accession Is in the National Interest and Should Receive Senate Support. May 26, 2022. https://www.heritage.org/sites/default/files/2022-05/IB5269.pdf

(4) Roussi, A. 2023. EU industry chief: We need to switch to ‘war economy mode’
Politico 11. 05. 2023.

https://www.politico.eu/article/thierry-breton-eu-needs-war-economy-mode-on-defense-production/

 

(5) Patomäki, H. 2023.  Mitä kuuden miljardin “sopeutuksista” seuraa? 22. 05. 2023

https://patomaki.fi/2023/05/mita-kuuden-miljardin-sopeutuksista-seuraa/?fbclid=IwAR1Fwd95IrnBg1AzX5FoXJ94gaztwqptrTpJFUdrmSIqwx2GpoicpmqTf4w

(6) United Nations/General Assembly 2023. Promoting the social and solidarity economy for

sustainable development. Resolution 77/281. 18. 04. 2023.

https://unsse.org/wp-content/uploads/2023/05/A_RES_77_281-EN.pdf

(7) Wikipedia 2023 Solidarity economy

https://en.wikipedia.org/wiki/Solidarity_economy  Haettu 23.05.2023