Jeffrey D. Sachs on Columbian yliopiston yliopiston professori ja kirjoittanut To Move the World: JFK’s Quest for Peace, Random House: 2013.”
Commondreams 06.06.2023
Jeffrey D. Sachs
Kuinka JFK tavoittelisi rauhaa Ukrainassa
Presidentti John F. Kennedy oli yksi maailman suurimmista rauhantekijöistä. Hän johti rauhanomaisen ratkaisun Kuuban ohjuskriisiin ja neuvotteli sitten menestyksekkäästi osittaisen ydinkoekieltosopimuksen Neuvostoliiton kanssa kylmän sodan huipulla. Salamurhansa aikaan hän ryhtyi toimiin lopettaakseen Yhdysvaltojen osallistumisen Vietnamiin.
Häikäisevässä ja vertaansa vailla olevassa rauhanpuheessaan, joka piti tasan kuusikymmentä vuotta sitten 10. kesäkuuta 1963, Kennedy esitti kaavansa rauhalle Neuvostoliiton kanssa. Kennedyn rauhanpuhe korostaa, kuinka Joe Bidenin lähestymistapa Venäjään ja Ukrainan sotaan vaatii dramaattista uudelleenmäärittelyä. Toistaiseksi Biden ei ole noudattanut ohjeita, joita Kennedy suositteli rauhan löytämiseksi. Noudattamalla Kennedyn neuvoja, Bidenistäkin voisi tulla rauhantekijä.
Matemaatikko kutsuisi JFK:n puhetta ”rakentavaksi todisteeksi” rauhan aikaansaamisesta, koska puhe itsessään vaikutti suoraan Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton heinäkuussa 1963 allekirjoittamaan osittaiseen ydinkoekieltosopimukseen. Puheen saatuaan Neuvostoliiton johtaja Nikita Hruštšov kertoi Kennedyn Venäjän-lähettilään Averell Harrimanille, että puhe oli suurin Yhdysvaltain presidentin puhe Franklin D. Rooseveltin jälkeen ja että hän halusi pyrkiä rauhaan Kennedyn kanssa.
Puheessaan Kennedy kuvailee rauhaa ”rationaalisten ihmisten välttämättömäksi järkeväksi päämääräksi [tavoitteeksi]”. Silti hän myöntää, että rauhan tekeminen ei ole helppoa: ”Ymmärrän, että rauhan tavoittelu ei ole yhtä dramaattista kuin sodan tavoittelu – ja usein takaa-ajan sanat osuvat kuuroille korville. Mutta meillä ei ole kiireellisempää tehtävää.”
Kennedyn näkemyksen mukaan syvin avain rauhaan on se, että molemmat osapuolet haluavat rauhaa. On helppo pudota ansaan, varoittaa Kennedy, että konfliktista syytetään vain toista osapuolta. On helppo pudota ansaan vaatimalla, että vain vastustajan tulee muuttaa asenteitaan ja käyttäytymistään. Kennedy on erittäin selkeä: ”Meidän on tarkasteltava uudelleen omaa asennettamme – yksilöinä ja kansakuntana – sillä meidän asenteemme on yhtä tärkeä kuin heidän.”
Kennedy hyökkäsi kylmän sodan huipulla vallitsevaa pessimismiä vastaan, jonka mukaan rauha Neuvostoliiton kanssa oli mahdotonta, ”että sota on väistämätöntä – että ihmiskunta on tuomittu –, että meissä on voimat, joita emme voi hallita. Meidän ei tarvitse hyväksyä tätä näkemystä. Ongelmamme ovat ihmisen aiheuttamia, joten ihminen voi ratkaista ne.”
Ratkaisevaa, sanoi Kennedy, emme saa ”nähdä vain vääristynyttä ja epätoivoista näkemystä toisesta osapuolesta”. Emme saa ”nähdä konflikteja väistämättömänä, mukautumista mahdottomana ja viestintää pelkkänä uhkausten vaihtona”. Kennedy sanoi, että meidän pitäisi ”ylistää Venäjän kansaa heidän monista saavutuksistaan – tieteessä ja avaruudessa, taloudellisessa ja teollisessa kasvussa, kulttuurissa ja rohkeuden teoissa”.
Kennedy varoitti asettamasta ydinvastustajaa nurkkaan, mikä voisi johtaa vastustajan epätoivoisiin toimiin. ”Omia elintärkeitä etujamme puolustaessaan ydinvaltojen on ennen kaikkea vältettävä sellaiset yhteenotot, jotka tuovat vihollisen valitsemaan joko nöyryyttävän vetäytymisen tai ydinsodan. Sellaisen suunnan omaksuminen ydinajalla olisi todiste vain politiikkamme konkurssista – tai kollektiivisesta kuolemantoiveesta maailmalle.”
Kennedy tiesi, että koska rauha oli Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton yhteisen edun mukaista, rauhansopimus voitaisiin tehdä. Niille, jotka sanoivat, että Neuvostoliitto ei noudata rauhansopimusta, Kennedy vastasi, että ”sekä Yhdysvallat ja sen liittolaiset, sekä Neuvostoliitto ja sen liittolaiset ovat molemminpuolisesti syvästi kiinnostuneita oikeudenmukaisesta ja aidosta rauhasta ja kilpavarustelun pysäyttämisestä. Tätä varten tehdyt sopimukset ovat sekä Neuvostoliiton että meidän etujen mukaisia – ja jopa vihamielisimpien kansakuntien voidaan luottaa hyväksyvän ja pitävän ne sopimusvelvoitteet, ja vain ne sopimusvelvoitteet, jotka ovat niiden omien etujen mukaisia.”
Kennedy korosti suoran viestinnän tärkeyttä kahden vastustajan välillä. Rauha, hän sanoi, ”vaatii lisää ymmärrystä Neuvostoliiton ja meidän välillämme. Ja lisääntynyt ymmärrys vaatii lisää yhteydenpitoa ja viestintää. Yksi askel tähän suuntaan on ehdotettu järjestely Moskovan ja Washingtonin väliselle suoralle linjalle, jotta vältettäisiin kummallakin puolella vaaralliset viivästykset, väärinkäsitykset ja väärinkäsitykset toisen toiminnasta, joita saattaa ilmetä kriisin aikana.”
Ukrainan sodan yhteydessä Biden on käyttäytynyt melkein päinvastoin kuin JFK. Hän on henkilökohtaisesti ja toistuvasti halveksinut Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia. Hänen hallintonsa on määritellyt Yhdysvaltain sotatavoitteeksi Venäjän heikentämisen. Biden on välttänyt kaikkea kommunikointia Putinin kanssa. He eivät ilmeisesti ole puhuneet kertaakaan helmikuun 2022 jälkeen, ja Biden torjui kahdenvälisen tapaamisen Putinin kanssa viime vuoden G20-huippukokouksessa Balilla, Indonesiassa.
Biden on kieltäytynyt edes tunnustamasta Venäjän syviä turvallisuushuolia, saati sitten puuttumasta. Putin on toistuvasti ilmaissut Venäjän kiihkeän vastustuksen Naton laajentumiselle Ukrainaan, jolla on 2000 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Yhdysvallat ei koskaan suvaitsisi Meksikon ja Venäjän tai Meksikon ja Kiinan välistä sotilasliittoa 2000 mailin pituisen Meksikon ja Yhdysvaltojen välisen rajan vuoksi. Bidenin on aika neuvotella Venäjän kanssa Naton laajentumisesta osana laajempia neuvotteluja Ukrainan sodan lopettamiseksi.
Kun Kennedy astui virkaan tammikuussa 1961, hän ilmaisi selkeästi kantansa neuvotteluihin: ”Älkäämme koskaan neuvotelko pelosta. Mutta älkäämme koskaan pelkääkö neuvotella. Annetaan molempien osapuolten tutkia, mitkä ongelmat yhdistävät meitä sen sijaan, että he tyytyisivät niihin ongelmiin, jotka erottavat meitä.” Rauhanpuheessaan JFK muistutti meitä siitä, että Yhdysvaltoja ja Venäjää yhdistää se, että ”me kaikki asumme tällä pienellä planeetalla. Me kaikki hengitämme samaa ilmaa. Me kaikki arvostamme lastemme tulevaisuutta. Ja me olemme kaikki kuolevaisia.”
Julkaistu
Sachs, J. 2023. How JFK Would Pursue Peace in Ukraine Commondreams 06.06.2023