Hanna Wass (HY/dos., varadekaani valtiotieteellinen td.) kirjoittaa (HS 22.10.2022):
”Turvallisuusympäristön muutosta ja Suomen Nato-jäsenyyttä koskevia selontekoja käsiteltiinkin eduskunnassa perusteellisesti, ja päätös hakemuksen jättämisestä tehtiin lähes yksimielisesti. Kansalaisten osallisuuden näkökulmasta prosessi ei kuitenkaan näytä yhtä demokraattiselta kuin eduskunnan ja puolueiden roolia korostettaessa. …
Puolueiden onkin tärkeää ottaa kantaa kysymyksiin, jotka jäivät Nato-jäsenyyttä edeltäneessä keskustelussa vähemmälle huomiolle. Mitä arvoja Naton ja Suomen sen jäsenenä tulisi edistää? Miten suhtautua Naton joukkoihin Suomen maaperällä ja ydinaseisiin osana sotilasliittouman puolustusjärjestelmää? Pitäisikö Ukraina hyväksyä jäsenmaaksi? Millaista politiikkaa Naton tulisi harjoittaa suhteessa Kiinaan? Turvallisuuspolitiikka suhteessa Venäjään ja Itämeren ympäristöön on myös tärkeä teema.”
Ongelma on paljon syvemmällä. Tosiasiallisesti Suomi luopui kansallisesta itsemääräämisoikeudestaan kansakuntana, kun pelkkä mielipidemittaus riitti ”vahvaksi kansanvaltaiseksi mandaatiksi”. Suomi ei siis katsonut voivansa suvereenisti järjestää kansallista keskustelua ja kansanäänestystä, koskapa oletettiin ja pelättiin (!), että siihen olisi voitu vaikuttaa ulkopuolisilta tahoilta. Suomi ei siis luottanut itseensä kansakuntana. Kaupallinen kansalaisyhteiskunta sai riittää: kysytään yksityiseltä tutkimuslaitokselta!
Meillä ei ole mitään takeita, että nämä yksityisen tutkimuslaitoksen (Taloustutkimus Oy; hpj. Eero Heikki Lehti, (kok)) mielipidemittaukset NATO -kannatuksesta olisi tehty puolueettomasti, tieteelliset kriteerit täyttävällä tavalla. YLE on kieltäytynyt julkistamasta tutkimusten raaka-aineistoja ulkopuolisen tutkimuslaitosten arvioitavaksi. Käytetyistä menetelmistä saa jonkinlaisen käsityksen täältä: Maunu Saari Onko meitä huijattu?, 07.09.2022 https://www.maunosaari.fi/blogi.html.
Kun nyt on sittemmin todettu monella suulla,
että Suomi ei aseta ennakko ehtoja jäsenyydelle, ei edes atomiaseille,
että Suomen tulee olla myös vastuuta ottava osapuoli, 360 asteisesti, siis globaalisti,
että Suomen viiteryhmä on pikemminkin Balttian maat ja Puola, eikä Pohjoismaat,
että ydinpelote on NATO:n keskeisin pelotevoima,
niin ainakaan Vasemmistoliitto ei voi – jos se pitäytyy Porissa viime kesänä puoluekokouksessa tehtyihin linjapäätöksiin – olla mukana hyväksymässä NATO -jäsenyyssopimuksen ratifiointia eduskunnassamme. Lehtitietojen mukaan lakiehdotus on jo valmiina – ilman minkäänlaista keskustelua tai edes tietoa itse sopimuksen sisällöstä.
Viitteet
Saari, M. 2022 Onko meitä huijattu. Maunu Saaren blogi 07.09.2022 https://www.maunosaari.fi/blogi.html)
Wass, H. 2022. Vaalikeskustelut voivat vahvistaa Nato-jäsenyyden hyväksyttävyyttä. HS Vieraskynä 22.10.2022.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009145020.html
Vasemmistoliitto 2022. Periaate- ja poliittinen tavoiteohjelma
https://vasemmisto.fi/vasemmistoliiton-tavoitteet/periaateohjelma-tavoitteet/