Suomessa on keskusteltu laajalti kolmenlaisista takuista kansalaisille: työtakuusta, koulutustakuusta ja perustulosta, siis perustulotakuusta. Vähemmän on kiinnitetty huomiota näiden keskinäiseen riippuvuuteen: toimiakseen kukin niistä tarvitsee välttämättä kaksi muuta tuekseen.
Työtakuuta on kokeiltu Paltamossa ”Työtä kaikille” -hankkeessa vuosiana 2009–2013 hyvin tuloksin. Yhtä työllistyn työvuotta kohden nettokustannukset julkiselle sektorille olivat vain noin 4000 euroa.
Koulutustakuu on nyt suunnattu etupäässä nuorille, mutta se voitaisiin laajentaa koko väestöön muuntamalla työttömyysvakuutus koulutusvakuutukseksi. Jo nyt työttömyysrahoituksella on enemmän täyspäiväisiä ja tutkintotavoitteisia opiskelijoita kuin on perinteisessä työvoimakoulutuksessa.
Takuu perustulosta on oltava euromääräisesti riittävä perustoimeentulon turvaamiseksi. Perustulo yksinkertaistaa nykyistä pirstaleista sosiaaliturvaa ja vähentää byrokratiaa. Se antaisi myös jatkuvuutta toimeentuloon pätkä- ja silpputyöläisille sekä pienyrittäjille.
Kansalaistakuu muodostaa siis kokonaisuuden, joka rakennetaan perustoimeentulon, opiskelun ja työn yhteensovittamiseksi itse kunkin elämäntilanteeseen sopivalla tavalla.
Keski-Suomi sopisi monestakin syystä hyvin kokeilualueeksi. Jyväskylä tukehtuu pienuuteensa ja maakunta suuruuteensa ellemme katso asioita uudelta kantilta: maakunta on keskus, joka tarvitsee mm. integroidun mutta alueellisesti hajautetun energia-, sote- ja toisen asteen koulutusratkaisun. Tähän kokonaisuuteen sopii erinomaisesti kansalaistakuun kehittäminen ja kokeilu.
Julkaistu KSML:ssa 28.01.2015 http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/kansalaistakuun-kokeilu-keski-suomeen/1976116