1. askel

”Se mies, joka ensimmäisenä aidoitti palan maata ja ajatteli itsekseen: tämä on minun, ja vielä löysi ihmisiä, jotka olivat riittävän yksinkertaisia uskomaan häntä, oli kansalaisyhteiskunnan1 todellinen perustaja. Kuinka monesta rikoksesta, sodasta ja murhasta, kuinka monesta kauhusta ja epäonnesta ihmiskuntaa ei ole pelastettu kun kukaan ei vetänyt noita aidanseipäitä maasta tai täyttänyt rajaojia ja huutanut kavereilleen: ”Varo kuuntelemasta tätä huijaria; olet hukassa, jos kerrankin unohdat, että maan hedelmät kuuluvat meille kaikille ja maa itse ei kenellekään.” (Rousseau, J. J., 1775).

 

2. askel

Rajattuaan tonttinsa, tämä mies halusi antaa omaisuudelleen yksinkertaisen ja selvän määritteen, jokin luvun, ilmaisemaan sen arvoa. Hän siis ensimmäisen kerran ilmaisi luonto-omaisuutensa (assets) arvon luvulla. Hän siis määritteli etuoikeudekseen määrittää ja ilmaista luonto-omaisuuden perusluonteen yhdellä, käyvällä luvulla.

 

3. askel

Kun omaisuuden arvo voidaan ilmaista millä luvulla tahansa, oli se sitten 23 tai 1023, niin mikä sitten olisi omaisuuden todellinen arvo? Jotta tietäisimme mistä puhumme kun hinnoittelemme  omaisuuttamme, on meidän yhteisesti sovittava tavalla taikka toisella se, kuinka nuo luvut muodostetaan. Tätä rituaalia – hintalapun kiinnittämistä omaisuuteen – kutsutaan pääomittamiseksi.

 

4. askel

Luonto ei kuitenkaan tottele valloittajaansa vaan luonnonlakeja. On siis varmistuttava tavalla taikka toisella myös siitä, että omaisuus jatkossakin tuottaa perustan omalle elämälle. Siten ei riitä, että tietää jollakin luvulla ilmaistuna omaisuutensa arvon nyt vaan on myös pystyttävä ennakoimaan omaisuuden arvo tulevaisuudessa. Omaisuus varantona (assets) onkin jäsennettävä pääomana (capital), jolla on tuottavuusarvo. Pääoman tehtävänä on taata, että maan hedelmien virta luonnosta  ja takaisin jatkuu omistajalleen iäti.

 

5. askel

Tämä nyt kapitalistiksi kääntynyt ensimmäinen miehemme oletti asiaa paljon miettimättä, että luonnonvarat – työvoima sen osana – ovat rajattomat ja ehtymättömät. Hän ei siis ollut huolissaan luonnonvarannoista (assets), niille ei tarvitse määrittää hintaa. Pääoman arvo voidaan siis määrittää jättämällä luonto pois laskuista, siis puhtaasti puhtaalla ajatuksella, matemaattisella mallilla.

 

6. askel

Pääomittaminen – pääomasuhteen keskeinen rituaali – ei siis keskity tehtaisiin, koneisiin, rakennuksiin tai työvoimaan vaan tuotto-odotuksiin. Tuottoarvo lasketaan näin:

Tuottoarvo (A) = vuotuisten nettotuottojen keskiarvo (T) / tuottovaatimus (i)   siis A = T / i

Käypänä tuottovaatimuksena käytetään tätä nykyä 15%.

Siten kapitalistimme ei ole ensisijaisesti kiinnostunut siitä mitä nyt omistaa vaan varjelee erityisesti omistusoikeutta hankkia tuloja tukeutuen yhteisöllisiin ’tukiaitoihin’ ja ’rajajokiin’.

 

7. askel

Kun nyt olemme pakotettuja myöntämään, että luonnon varannot ovat rajalliset ja virta luonnosta luontoon tyrehtyy ellei tätä rajallisuutta tavalla taikka toisella oteta huomioon, luontoa rajallisena ja siten hinnoiteltavissa olevana varantona (asset).

”Viime vuosisatoina nopeasti kasvanut tuotannollinen pääoma2 on tuottanut vain arviolta 4-5% vuosittain. Luontopääoma2 on  ….  tuottanut jopa 19%, mutta sen on silti annettu heikentyä. Tämän varainhoito-ongelman valossa ihmiskunta ei ole hoitanut luontopääomaa2 sen arvon mukaisesti” (Ahlvik & Huhtala, 313)

Päinvastoin:  ”Vuosina 1992-2014 tuotettu pääoma3 henkeä kohti kaksinkertaistui ja inhimillinen pääoma3 henkeä kohti kasvoi noin 13% maailmanlaajuisesti; mutta luontopääoman3 kanta henkilöä kohti laski lähes 40%” (Dasgupta, P. 2021b, 1)

 

8. askel

Luontopääoman tunnustettu rajallisuus siirtää pääomittamisen, tuottavuusarvon määrittelyn uuteen paikkaan: keskeisenä resurssina ei enää voi olla muokattavat luontokohteet, raaka-aineet, vaan ne, jotka muokkaavat noita kohteita. Siten arvo ei määrity vaihdossa vaan tuotanto-, ihmis- ja luontopääoman voimavarojen integroinnissa yhteisessä ekosysteemissä yhteiskunnallisilla hinnoilla (accounting prices, shadow prices), jotka ilmaisevat tavaroiden palveluiden ja varantojen todellista hintaa yhteiskunnalle (System of Environmental Economic Accounting – Ecosystem Accounting, SEEA, YK:n tilastostadardi).

 

9. askel

Pääomittamisessa käytettävä tuottovaatimus tulkitsee olemassa olevan institutionaalisen tilanteen edellyttämää kustannusrakennetta ja sen arvioitua tulevaisuutta, tällä hetkellä sitä kuinka keskuspankkivetoinen finanssikapitalismi yrittää epätoivoisesti lisätä massiivisesti kysyntää ylituotannolle, joka jo sillään on täysin ylimitoitettu, luontoa rasittavasti kohdennettu ja äärimmäisen epätasaisesti jaettu maapallon väestön keskuudessa.

 

10. askel

Pääomittamisen nykyistä tuhoisaa rituaalia ei voida ratkaista palaamalla markkinatalouteen ja varantoihin (assets), nyt myös luonnonvarojen osalta. Se johtaa vihreään nationalismiin.

Pääomasuhde perustuu eriarvoisten ihmisten yhteisten intressien etsiminen, jotka viimekädessä määritetään kaikesta irtireväistynä, abstraktina käteismaksusuhteessa (cash-nexus) markkinoilla.

Jos hyväksymme YK:n Agenda2030 ja 17 kehitystavoitetta käsitykseksemme maailmasta ja sen tulevaisuudesta, siis logokseksi itsestämme, omaksumme samalla ajatuksen samanarvoisten ihmisten erilaisuuteen perustuvasta yhteisöjen rakentamisesta, kanssalaisuudesta.

 

… taisi Rousseau olla – tässä asiassa –  oikean polun alussa.

 

Huomautukset

1 tässä: kaupallinen kansalaisyhteiskunta, ks. tark.

https://blogit.kansanuutiset.fi/volanen-vasemmalta/kanssalaisyhteiskunta-2-osa-tuottaja-kaupunkilainen-tyolainen/

2 Dasgupta käyttää ilmaisua capital hyvin väljästi, myös merkityksessä asset.

3 Tuotettu pääoma (produced capital: tieto-, institutionaalinen, sosiaalinen kulttuurinen, jopa uskonnollinen pääoma); ihmispääoma (human capital: terveys, koulutus, kasvatus, taidot jne); luontopääoma (natural capital: natural resurses).

 

Viitteet

Ahlvik, L.,  Huhtala, A. 2021. Luonto – pääomamme. Kansantaloudellinen aikakauskirja 117 (2) 312-320.

Dasgupta, P. 2021. The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review, HM Treasury.

Dasgupta, P. 2021b. The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review Headline Messages © Crown. www.gov.uk/official-documents

Fix, B. 2021 The Ritual of Capitalization. Economics from the Top Down 2.6. 2021.

https://economicsfromthetopdown.com/2021/06/02/the-ritual-of-capitalization/

Rousseau, J. J. 1775. Discourse on Inequality (käännös G. D. H. Cole), (käännös engl. – suom. mvv)

https://aub.edu.lb/fas/cvsp/Documents/DiscourseonInequality.pdf879500092.pdf

 

Sivusto:

https://www.sijoittaja.fi/48359/verottaja-laskee-yrityksesi-arvon/