Vasemmistoliitto valitsee presidenttiehdokkaansa viikon vaihteessa ilman minkäänlaista puoluekeskustelua ulko- ja turvallisuuspolitiikastamme.
Kysymys ei ole vain henkilöstä vaan Suomen kansallisesta Suuresta linjasta, kuten Raoul Palmgren asian ilmaisi jo vuonna 1948.
”Isänmaallisuus ei ole oikeistolaista eikä vasemmistolaista” sanoo Jussi Halla-aho.
Ei, vaan juuri päinvastoin: isänmaallisuus on joko oikeistolaista tai vasemmistolaista, kansallista tai kansainvälistä, sodanrealismia tai rauhanrealismia, itsekeskeisyyttä tai solidaarisuutta, ase- tai sopimusvaraista, geopoliittista tai ekologista realismia.
Oikeistolainen sanoo: ”Ei voi olla todellisia ystäviä ilman todellisia vihollisia. Jos emme vihaa sitä, mitä emme ole, emme voi rakastaa sitä, mitä olemme.” Ei siis voi olla kansakuntaa ilman vihollisen määrittelyä. Kansakunta määrittää itsensä toisten kieltämisen kautta.
Vasemmistolainen sanoo: ”Emme voi olla todellisia ystäviä ilman todellista, hyväksyttyä erilaisuuttamme. Jos emme rakasta myös sitä, mitä emme ole, emme voi rakastaa sitä, mitä olemme.” Kansakunnan perusta on siis se, miten kukin kansakunta oman erilaisuutensa, historiansa, maansa erityisyyden ja osaamisensa pohjalta määrittää tehtäväkseen omalla tavallaan ja panoksellaan moninaistaa ja rikastaa ihmiskunnan historiaa ja tulevaisuutta. Kansakunta määrittää siis itse itsensä toisten hyväksymisen kautta.
Lähtien liikkeelle Vasemmistoliiton periaateohjelmasta, asetan tulevalle ehdokkaallemme seuraavat kysymykset vastattavaksi:
- Miten Vasemmistoliiton presidenttiehdokas ”toimii aseistariisunnan ja ydinaseettoman maailman puolesta, sotaa ja militarismia vastaan”?
- Miten Vasemmistoliiton presidenttiehdokas edistää ”maailmanrauhaa ja turvallisuutta, joka pohjaa kansainvälisesti sovittuihin sääntöihin eikä voimapolitiikkaan”?
- Miten vasemmistoliiton presidenttiehdokas määrittelee ”Suomen tulevaisuudessakin kansainvälisten jännitteiden aktiivisena liennyttäjänä, jatkaen siten Suomen ”historiaa kansainvälisenä diplomatian suurvaltana, joka on toiminut rauhanrakentajana kriiseissä ja selkkauksissa.”?
- Miten Vasemmistoliiton presidenttiehdokas huolehtii siitä, että ”Suomen puolustuksellinen turvallisuus perustuu ensisijaisesti vahvaan kansalliseen puolustuskykyyn sekä pohjoismaiseen ja eurooppalaiseen yhteistyöhön” ?
- Miten Vasemmistoliiton presidenttiehdokas huolehtii ”pohjoismaisen ydinaseettomuuden linjan ylläpitämistä”?
- Miten Vasemmistoliiton presidenttiehdokas huolehtii siitä, että ”Suomen osallistuminen sotilaallisiin liittoumiin ja niiden kansainvälisiin operaatioihin vaatii vahvaa kansanvaltaista mandaattia”? Mikä on ”vahva mandaatti”?
- Miten Vasemmistoliiton presidenttiehdokas pitää kiinni ajatuksesta, että ”Vasemmisto katsoo Suomea perustavanlaatuisesti osana Pohjoismaita” eikä Suomea määritetä reunavaltioksi Balttianmaiden ja Puolan rinnalle?
- Miten Vasemmistoliiton presidenttiehdokas määrittelee kansakunnan perustan, siis sen, miten Suomi oman erilaisuutensa, historiansa, maansa erityisyyden ja osaamisensa pohjalta määrittää tehtävänsä omalla tavallaan ja panoksellaan moninaistaa ja rikastaa ihmiskunnan historiaa ja tulevaisuutta?
Nämä ensialkuun … haastavammat kysymykset asettuvat sen mukaan, miten näihin vastataan.
Toverillisin terveisin
Matti Vesa Volanen
Vantaa