Me varustaudumme rauhaan, emme sotaan!

Eduskunnan keskustelussa Puolustuspoliittisesta selonteosta Kokoomus ilmoitti Pertti Salolaisen suulla: ”Emme varustaudu sen vuoksi, että haluaisimme sotaa vaan sen vuoksi, että emme siihen enää koskaan joutuisi.”

Me vasemmistossa varustaudumme rauhaan, jotta se säilyisi kansakuntien kesken sillä ihmiskunnan historia on nyt vasta juuri alkamassa!

Miksi?

Puolustuspoliittisen selonteon tulisi olla johdonmukainen johtopäätös turvallisuuspolitiikasta, jonka periaatteet puolestaan määritetään ulkopoliittisten periaatelinjauksen mukaan.

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen sekonteon (2020) mukaan:

”Ulko- ja turvallisuuspolitiikallaan Suomi tuottaa turvallisuutta, vastaa globaaleihin haasteisiin ja toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen maailman puolesta tarkastellen turvallisuutta laajasta näkökulmasta. Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskuntien kehittämiseksi. Tavoitteena on vakaampi, ennakoitavampi ja turvallisempi maailma.” (s. 10).

”Tietoisuus koko maapalloa koskevista ongelmista kasvaa. Mikään valtio tai valtioryhmä ei kykene ratkaisemaan mittavia globaaleja haasteita yksin. Tarvitaan globaaleja, ihmisoikeuksia kunnioittavia ratkaisuja, kansainvälistä yhteisvastuuta ja vahvaa sitoutumista haasteisiin vastaamiseen. Muun muassa ilmastonmuutokseen, muuttoliikkeeseen, väestönkehitykseen, terrorismin ja väkivaltaisen radikalisoitumisen uhkaan sekä uusiin teknologioihin liittyviä kysymyksiä yhdistää niiden laajuus ja moniulotteisuus. Globaalit ongelmat linkittyvät toisiinsa, ja niillä on yhteys sotiin ja konflikteihin. Ne voivat aiheuttaa eriarvoisuutta, luoda näköalattomuutta, kasvattaa jakolinjoja sekä lisätä populististen liikkeiden vetovoimaa.” (s. 12).

Keskustelun alla oleva Puolustuspoliittinen selonteko puolestaan:

”Yhteiskuntaamme kohdistuva vahingollinen vaikuttaminen on lisääntynyt ja sen keinovalikoima on laaja. Kansainvälisen tilanteen kiristymisestä huolimatta Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa.” … ”Puolustusvoimat varautuu laaja-alaiseen vaikuttamiseen yhdessä muiden toimijoiden kanssa osana kehittyvää kokonaisturvallisuuden mallia” … ”Suomi puolustaa aluettaan ja kansalaisiaan kaikkia yhteiskunnan voimavaroja hyödyntäen.” (s 8).

Puolustuspoliittisen selonteon avainsanoja ovat kokonaisvaltaisuus ja laaja-alaisuus. Vaikka Suomeen ei kohdistu ”välitöntä sotilaallista uhkaa” niin selonteko olettaa, että välillinen uhka kohdistuu lähes kaikkeen toimintaan Suomessa. Siksi kokonaisturvallisuus on viritettävä vastaamaan näihin uhkiin puolustuspoliittisesta – ei ulkopoliittisesta – näkökulmasta. Puolustuspolitiikka yrittää siis ottaa niskalenkin ulkopolitiikasta ja sen määrittelemästä turvallisuuspolitiikasta ja meidän itse kunkin arkielämästä.

Presidentti Niinistö yrittää tehdä ennen virkakautensa loppua täyskäännöksen ulkopolitiikassaan ehdottaessaan maailman turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin kokoonkutsumista. Samaan aikaan hän on yhdessä Ranskan kanssa korostanut jo pitkään eurooppalaisen voimapolitiikan välttämättömyyttä, jotta meitä – eurooppalaisia – kuunneltaisiin.

Näin varmasti on, jos varustautuu sotaan ylläpitääkseen rauhaa. Jos sen sijaan  varaudumme globaalien haasteiden rauhanomaiseen ratkaisuun, meidän ei tule varustautua sotaan vaan varustautua rauhan tekemistä varten, ts. varustautua tekemään sovinto ihmiskunnan ja luonnon välillä ohjelmalla kohtuus kaikessa, kaikille, kaikkialla, alati!

Nyt kuunnellaan niitä, jotka varustautuvat rauhaan. Se on tämän vuosisadan rauhanrealismia.

Viitteet:

Valtioneuvoston puolustusselontek VALTIONEUVOSTON JULKAISUJA 2021:78
https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f80752cbc

Eduskunta täysistunto 16. 9. 2021 https://areena.yle.fi/1-50934903?utm_medium=social&utm_campaign=areena-web-share&utm_source=facebook-share&fbclid=IwAR0tLcVPwrzrRUaniJo4qEZqL2HXJdByh038Xc2xvb-jJXWWf8yuvDmAdKY