Saatteeksi: referoin tässä blogissani laajasti Kuubassa pidettyä G77+Kiina kokousta, josta en ole huomannut meidän valtamediassamme sanaakaan.
Kaikki seurasimme jännittyneenä valtavirtamedian avittamana, kuinka G20 –maiden kokous Intiassa (9. – 10. 9. 2023) saa aikaiseksi yhteisen julkilausuman maailman tilanteesta. Loppujulkilausuma alkaa haastamalla Valistuksen:
Olemme yksi maa, yksi perhe ja jaamme yhden tulevaisuuden. Me, G20-ryhmän johtajat, tapasimme New Delhissä 9.-10.9.2023 teemana ”Vasudhaiva Kutumbakam” (Maailma on yhtä perhettä). Tapaamme historian ratkaisevalla hetkellä, jolloin nyt tekemämme päätökset määräävät kansamme ja planeettamme tulevaisuuden. Sitoudumme konkreettisiin toimiin vastaamaan globaaleihin haasteisiin sen filosofian mukaisesti, että elämme sopusoinnussa ympäröivän ekosysteemimme kanssa. (1)
G77+Kiina
…. mutta huomasiko kukaan lähes samanaikaisesti, nyt Kuubassa kokoontunutta, 135 maata ja 80% maailman väestöstä edustavaa G77+Kiina -kokousta (15.- 16. 9. 2023)? Kokous keskittyi tällä kertaa tieteeseen, teknologiaan ja innovaatioihin. Päätöslauselmassa todetaan mm:ssa:
”Panemme syvästi huolestuneena merkille, että nykyisen epäoikeudenmukaisen kansainvälisen talousjärjestyksen kehitysmaille aiheuttamat suuret haasteet ovat saavuttaneet tämän hetken akuuteimman ilmeen muun muassa COVID-19-pandemian jatkuvien kielteisten vaikutusten vuoksi, vaikka WHO on poistanut COVID-19:n aiheuttaman terveyshätätilanteen (PHEIC), jatkuvat geopoliittiset jännitteet, yksipuoliset pakkokeinot ja nykyiset lukuisat kriisit, mukaan lukien talous- ja rahoituskriisit, hauraat maailmantalouden näkymät, lisääntynyt paine ruokaan ja energiaan, ihmisten muuttaminen, markkinoiden epävakaus, inflaatio, rahapolitiikan kiristyminen, kasvava ulkomaanvelkataakka, äärimmäisen köyhyyden lisääntyminen, lisääntyvä eriarvoisuus maiden sisällä ja niiden välillä sekä ilmastonmuutoksen haitalliset vaikutukset, biologisen monimuotoisuuden väheneminen, aavikoituminen, hiekka ja pöly myrskyt ja ympäristön heikkeneminen sekä maailman digitaalinen kahtiajako, ilman selkeää etenemissuunnitelmaa näiden maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemiseksi.
Korostamme kansainvälisen rahoitusarkkitehtuurin kattavan uudistamisen kiireellistä tarvetta ja kattavampaa ja koordinoidumpaa lähestymistapaa globaaliin rahoituksen hallintoon painottaen enemmän maiden välistä yhteistyötä, mukaan lukien lisäämällä kehitysmaiden edustusta maailmanlaajuisissa päätöksenteko- ja päätöksentekoelimissä, joka edistää osaltaan kehitysmaiden valmiuksia saada tiedettä, teknologiaa ja innovaatioita ja kehittää niitä.
Torjumme teknologiset monopolit ja muut epäreilut käytännöt, jotka estävät kehitysmaiden teknologista kehitystä. Valtioiden, joilla on monopoli ja määräävä asema tieto- ja viestintäteknologiaympäristössä, Internet mukaan lukien, ei tulisi käyttää tieto- ja viestintätekniikan edistystä välineinä muiden valtioiden laillisen taloudellisen ja teknologisen kehityksen hillitsemiseen ja tukahduttamiseen. Kehotamme kansainvälistä yhteisöä edistämään avointa, oikeudenmukaista, osallistavaa ja syrjimätöntä ympäristöä tieteelliselle ja teknologiselle kehitykselle.
Sovimme julistavamme syyskuun 16. päivän tieteen, teknologian ja innovaation päiväksi Etelässä.” (2)
“Kotimaa on Ihmiskunta”
Tilaisuudessa puhui myös Kuuban presidentti Miguel Díaz-Canel, jonka puheenvuoro kuvastaa hyvin sitä, mitä etelässä ajatellaan maailman tilanteesta:
”Lämpimästi tervetuloa Kuubaan, José Martín’in maahan, jolle olemme velkaa kauniin ajatuksen siitä, että ”Kotimaa on Ihmiskunta”. …
”On uunien hetki, jossa näkyy vain valoa”, José Martí sanoisi. Niillä oikeuksilla, jotka me – valtaosa 77 jäsenen ryhmästä – hankimme pakotettuna olemaan maailman nykyisen moniulotteisen kriisin ensisijaisia uhreja; kärsien kansainvälisen kaupan ja rahoituksen suhdanteiden epätasapainosta, loukkaavasta, epätasa-arvoisesta taloudellisesta vaihdosta; tieteen, teknologian ja tietämyksen puutteista; vaarasta, joka johtuu meidän luonnonvarojen asteittaisesta tuhoutumisesta ja ehtymisestä, joista elämä maapallolla riippuu, me vaadimme kansainvälisten suhteiden järjestelmän pahasti myöhässä olevaa demokratisoinnin toteuttamista. …
Etelän maat kärsivät eniten köyhyydestä, nälästä, köyhyydestä, parannettavien sairauksien aiheuttamista kuolemista, lukutaidottomuudesta, ihmisten syrjäytymisestä ja muista alikehittymisen vaikutuksista. Monet kansoistamme on leimattu köyhiksi, vaikka meihin pitäisi oikeastaan viitata köytettyinä. On tarpeen korjata tilanne, johon vuosisatojen siirtomaa- ja uuskolonialistinen riippuvuus on jättänyt meidät: se on epäoikeudenmukaista, eikä etelä kestä enää kaikkien ongelmien kuolettavaa painoa. …
Ne, jotka rakensivat loistavia kaupunkeja etelän kansojen resursseilla, hiellä ja verellä, kärsivät jo nyt ja tulevat kärsimään taloudellisen ja sosiaalisen epätasapainon vaikutuksista, jotka suosivat ryöstöä, koska olemme kaikki samassa veneessä – vaikka jotkut ovat ”ensiluokkaisia” ja toiset heidän palvelijoitaan. …
Ainoa turvallinen reitti varmistaa, ettei tämä maailmanlaiva kohtaa samaa kohtaloa kuin Titanic, on yhteistyö, solidaarisuus, afrikkalainen Ubuntu-filosofia (’itsenä oleminen muiden kautta’), joka näkee inhimillisen kehityksen ilman poissulkemisia, jossa yhden ihmisen kipu ja toivo on kipua ja toivoa kaikille. …
Tarkoitan esteitä, jotka liittyvät läheisesti epäoikeudenmukaiseen ja kestämättömään kansainväliseen talousjärjestykseen, joka ylläpitää kehittyneiden maiden etuoikeuksia ja tuomitsee suurimman osan ihmiskunnasta alikehitykseen. …
Tähän ilmiöön liittyy mm. ”kykyjen maastamuutto, jota kutsutaan yleisesti ”aivovuodoksi”: kehittyneimpien maiden käytäntö salametsästää kehitysmaiden suurilla omilla ponnistelulla kouluttamia ammattilaisia ja heidän hankkimaa tietämystä, joka tapahtuu yleensä täysin ilman rikkaimpien maiden tukea. Tämä valuminen on massiivista ja kehitysmaiden merkittävä taloudellinen panos rikkaille, joka on muuten paljon suurempi kuin virallinen kehitysapu, koska muuttovirrat ovat tuhoisia alikehittyneelle maailmalle. …
Maailman terveysjärjestö on muotoillut tunnetun 90/10-oireyhtymän, jonka mukaan 90 % terveydenhuollon tutkimusresursseista on omistettu sairauksille, jotka aiheuttavat 10 % kuolleisuudesta ja sairastavuudesta, kun taas ne, jotka aiheuttavat 90 % kuolleisuudesta ja sairastavuudesta, saavat vain 10 % käytettävissä olevista resursseista. …
Rahoitusmarkkinoita hyödyntäessään etelän valtiot ovat kohdanneet jopa 8 kertaa korkeampia korkoja kuin kehittyneiltä mailta perittävät korot. Noin viidesosa kehittyvistä talouksista likvidoi yli 15 % kansainvälisistä valuuttavarannoistaan vaimentaakseen kotimaan valuuttoihin kohdistuvia paineita. …
Etelä näyttää kuitenkin olevan määrätty elämään muruilla, jotka nykyinen järjestelmä on varannut sille. Kansainvälisen valuuttarahaston rahoitustuki vähiten kehittyneille maille ja muille alhaisen tulotason maille vuoden 2020 marraskuusta 2022 loppuun ei ollut enempää kuin Coca Cola Company on käyttänyt pelkästään brändinsä mainontaan viimeisen kahdeksan vuoden aikana. …
Kaksikymmentä kolme vuotta sitten vastaavanlaisessa kokouksessa Kuuban vallankumouksen historiallinen johtaja Fidel Castro totesi:
”Mitä tulee 77:n ryhmään, nyt ei ole aika ruveta kerjäämään kehittyneiltä mailta tai alistumaan tappioon tai omiin erimielisyyksiin. Nyt on aika palauttaa taisteluhenkemme, yhtenäisyytemme ja yhteenkuuluvuutemme puolustaessamme vaatimuksiamme. Viisikymmentä vuotta sitten meille luvattiin, että jonain päivänä kehittyneiden ja alikehittyneiden maiden välillä ei enää ole kuilua. Meille luvattiin leipää ja oikeutta; mutta nykyään meillä on yhä vähemmän leipää ja enemmän epäoikeudenmukaisuutta.” …
Näiden sanojen ajankohtaisuutta voidaan pitää tappiona sen suhteen, mitä tämä ryhmä tavoitteli ja mitä se ei ole saavuttanut. Pyydän teitä ottamaan ne vahvistuksena pitkästä tiestä, jonka olemme yhdessä kulkeneet, ja kaikista oikeuksistamme vaatia pahasti myöhässä olevia muutoksia.
Kunnioituksena niille, jotka uskoivat ja loivat perustan hankkeellemme: Katsokaamme edustamiemme ihmisten nimissä, että heidän ääntään ja vaatimuksiaan kunnioitetaan. Meitä on enemmän. Ja me voitamme.” (3)
Lyhyt kommentti
Mielenkiintoisesti nyt yritetään sovittaa yhteen sekä intialaista että afrikkalaista Äiti maasta/luonnosta nousevaa humanismia Valistuksen suuriin saavutuksiin tieteen, tekniikan ja innovaatioiden piirissä. Tämä sama oli esillä Kanadan viimevuotisessa biodiversiteettikokouksessa (4). Siten ajatus tekniikan pelkästä välinearvosta kääntyy teknologiaksi (techne+logos), ts. tekninen kehitys on sidottava ajatukseen käytännöllisestä humanismista, meidän itse määrittämästä luonnon koskemattomuudesta (pyhä< koskematon, sacred).
Kun kysymyksessä on koko ekosfäärin pelastaminen ja noin 9-10 miljardin ihmisen leipä, työ ja rauha, niin kysymys on todellakin kansakuntien välisestä ja kansakuntien sisäisestä luonnonvarantojen uudelleen jakamisesta, ei kaikkien mahdollisuudesta tulla sinne, missä Pohjoinen Länsi – pieni vähemmistö – nyt on.
Viitteet
(1) G20 New Delhi Leaders’ Declaration New Delhi, India, 9-10 September 2023
https://www.g20.org/content/dam/gtwenty/gtwenty_new/document/G20-New-Delhi-Leaders-Declaration.pdf
(2) Havana declaration on ”current development challenges: the role of science, technology and innovation”
(3) Speech by the President of the Republic of Cuba, Miguel Díaz-Canel, at the inaugural session of the Summit of Heads of State and Government of the Group of 77 and China on the current challenges of development.
(4) UN environment programme. 2022. Kunming-Montreal Global biodiversity framework
https://www.cbd.int/doc/c/e6d3/cd1d/daf663719a03902a9b116c34/cop-15-l-25-en.pdf
KUVA: © Adalberto Roque, AFP