HS:n mukaan (02.07.2022) ”Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) korostaa, että Turkin kanssa on sovittu vain siitä, mikä on kirjattu Suomen, Turkin ja Ruotsin allekirjoittamaan ”yhteisymmärrysasiakirjaan”. Haavisto kertoi keskustelleensa Turkin ulkoministerin kanssa, ja maiden olevan yhtä mieltä siitä, että kaikki sovitut asiat on kirjattu asiakirjaan.” (kurs mvv)
On siis sovittu joko ”vain siitä” mitä on kirjattu tai sitten ”kaikki sovitut asiat” on kirjattu.
Presidentti Niinistö ja ulkoministeri Haavisto ovat useissa eri yhteyksissä korostaneet, että nyt on kysymys juridiikasta: mitä Suomen hallitus ei voi ja voi tehdä perustuslaillisessa demokratiassa. Erdogan puolestaan on saattanut tiedoksi, että kysymys on Suomen, Ruotsin ja Turkin yhteisestä poliittisesta tahdosta määrittää terrorismi, sisältäen myös ne ”kaikki muut”, joihin sopimuksessa viitataan kahteen eri otteeseen.
Onko tässä määrittelyssä kysymys juristiikasta vai politiikasta?
NATO:n johdon kovasta painostuksesta huolimatta politiikkaa ja juridiikkaa ei pystytty sovittamaan yhteen lauseeseen eikä kappaleeseen ja niinpä sovittiin hajautetusta tekstistä. Ratkaisevia sanoja ovat ”kaikki muut”. Suomi ja Turkki viittaavat noilla sanoilla aivan eri asioihin: ”kaikki muut” antaa Turkille mahdollisuuden listata minkä tahansa järjestön tai toiminnan terroristisen toiminnan piiriin. Suomi rajaa terrorismin – tässä sopimuksessa – PKK:hon, jonka listaaminen terroristijärjestöksi on politiikkaa ja tämä määrittely on juridisesti kiistetty (ks. esim. UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (toinen jaosto) päätös 22 päivänä huhtikuuta 2021. ECLI:EU:C:2021:316).
Eikö juuri sotilaallinen liittoutuminen NATO:on tarkoita sitä, että puheet liberaalista, moninapaisesta oikeudenmukaisuudesta ja ihmisoikeuksista on muuttuvat poliittisiksi yksinapaisiksi puheiksi meidän oikeista arvoista ja niiden ”kaikkien muiden” vääristä arvoista? Oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien määrittely muuttuu meidän etuoikeudeksi, johon ”kaikkien muiden” on tyytyminen, hyvällä tai pahalla. On tietysti täysin absurdia vedota juristiikkaan kun yritetään päästä mukaan sotilaalliseen etujärjestöön, jonka tehtävänä on juuri muuttaa universaaliseksi oletettu juristiikka turvallistetuksi politiikaksi. Turvallistettu politiikka ei enää rajaudu juristiikan piiriin vaan se on voiman oikeutta, poliittista (sota)realismia.
Mikä on se etuoikeus, jonka katsomme kuuluvan kaikille, vaikkapa sitten pakolla, jos ei hyvällä kelpaa. Liberalismi! … siis mikä? Otetaanpa tiivistys vaikkapa S. N. Lyons’ilta ja Patrick Deneen’ltä, johon Lyons tukeutuu monin osin:
”Liberalismi teki yksilön radikaalin autonomian suurimmaksi hyväksi ja korkeimmaksi tavoitteekseen. Tämän täydellisen autonomian saavuttamiseksi ihmisen oli vapautettava kaikista ulkoisista rajoituksista. Toisaalta liberalismi päästi valloilleen teknologian voiman ja kulutuskapitalismin koneiston, jonka tehtävänä on valloittaa luonto ja vapauttaa meidät kaikista aineellisista rajoista ja tarpeista, jotka hän on julmuudessaan asettanut. Toisaalta liberalismi … pyrki vapauttamaan ihmisen kaikista perityn kulttuurin, uskonnon, tapojen, perinteiden, hierarkian, paikan, käyttäytymisnormien rajoista, yhteisöistä ja ihmissuhteista – jotka kaikki alettiin nähdä sorron muodostamina esteinä, jotka olivat tiellä yksilöllisen halun ja vapauden täydelliselle toteutumiselle, sellaisena kuin sen oletettiin kerran olleen fantastisessa ”luonnontilassa” ennen historian ja sen syntien aiheuttamaa turmeltumista”.
”Loogiseen johtopäätökseensä vedettynä” … ”liberalismin loppupeli on kestämätön kaikilta osin: se ei voi jatkuvasti pakottaa järjestystä autonomisten yksilöiden joukkoon, jotka ovat yhä enemmän purkaneet jäsentäviä sosiaalisia normeja, eikä liberalismi voi tarjota loputonta aineellista kasvua maailmassa, jolla on rajat.” … ”Jos olen oikeassa siinä, että liberaali projekti on viime kädessä ristiriitainen itsensä kanssa ja että se huipentuu moraalisten ja aineellisten varantojen kaksoistyhjennykseen, joihin se on kuitenkin tukeutunut, meidän on tehtävä valinta… Voimme joko valita oman tulevaisuuden paikallisyhteisöjen itsehallinnon käytännön ja kokemuksen rajaamina, tai joudumme vääjäämättä palamaan tulevaisuuteen, jossa äärimmilleen viety lupa elää on rinnakkain äärimmäisen sorron kanssa.”
Lyonsin ja Deneen analyysi ei aivan satu kohdalleen. Nyt ei ole kysymys vain orgaanisten yhteisöjen (Gemeinschaft, community) ja kaupallisten yhteiskuntien (Gesellschaft, society) keskinäisestä mittelöstä kuten erityisesti Haavisto ja Niinistö näyttävät ajattelevan vaan myös tuotantoalustoista (Metagesellschaft, platform economy), joissa nyt toimimme torppareina myyden itse tuottamaamme informaatiota itsestämme meille tuntemattomille toiminta-alustan omistajille … ja tietysti siitä kuinka tämän talousmuodon tarvitsemat ulkoiset ja sisäiset resurssit hankitaan ja muokataan voittoa tuottaviksi. Tämä intressi näyttäytyy nyt vaatimuksina läntisten kansantalouksien uudelleenteollistamisena asetuotantoa varten.
Siten näyttää siltä, että Turkki puolustaa juuri sitä – orgaanista yhteisön ja talouden yhteiseloa – jota NATO – ja nyt siis myös Suomi – on ajamassa alas liberalistisen hegemonian nimissä, jota varten – yllättäen – tarvitaankin militaristista uusteollistamista!
Onko siis sovittu ”vain siitä” mitä on kirjattu vai onko ”kaikki sovitut asiat” kirjattu? Se riippuu siitä mihin ”yhteisymmärrysasiakirjan” sanoilla ”kaikki muut” viitataan. Niin saatiin kuitenkin kaksi täysin vastakkaista intressiä mahtumaan yhteen asiakirjaan vaikkakaan ei yhteen lauseeseen tai kappaleeseen. Niinistö ja Haavisto pitivät tätä onnistumisena. Minä pidän sitä kansallisen juristiikan alistamisena palvelemaan voimanoikeutta ihmisoikeuksien sijaan.
… palaan asiaan.
Viitteet
Deneen, P. J. 2019. Why Liberalism Failed Yale University Press. Kindle Edition.
Lyons, S. N. 2021. Four Big Questions for the Counter-Revolution
Seeking clarity in contradictions. Jun 21, 2021.
Pullinen, J. 2022. Haavisto: Turkin kanssa sovittu vain siitä, mitä on kirjattu asiakirjaan.
HS 30.6. 19:59 https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008919802.html
Kuva:
https://yle.fi/uutiset/3-12518642