Hallituksen esitys puolustusyhteistyöstä Suomen tasavallan hallituksen ja Amerikan yhdysvaltojen hallituksen välillä tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 58/2024 vp, 246 sivua) on nyt eduskunnan käsittelyssä.
Sopimukseen liittyy mitä moninaisimpia, pienempiä ja suurempia periaatteellisia sekä erittäin vaikeita juridisia ongelmia. En mene nyt niihin. En ole juristi.
Minulle kysymys on nyt Suomen perustuslain ensimmäisen pykälän ensimmäisestä momentista: ”Suomi on täysivaltainen tasavalta”, sen pitämisestä voimassa.
Käsitykseni mukaan, jos DCA -sopimus hyväksytään hallituksen ehdottamalla tavalla, Suomi ei enää ole täysvaltainen tasavalta vaan avaa oven vieraalle vallalle – Amerikan Yhdysvalloille – tulla toteuttamaan sen omia geopoliittisia tavoitteita Suomen maaperällä ja perältä.
Merivaltoina USA ja Englanti yrittävä epätoivoisesti jatkaa Euraasian valtioiden ulkoista patoamista ja sisäistä murtamista, nyt myös Itämeren ja Jäämeren kautta turvatakseen osuutensa Arktisen alueen luonnonvaroista sekä hallitakseen siellä avautuvia kuljetusreittejä. (1)
Suomi asettuu nyt eturintamamaaksi ja sijaissodan alustaksi turvaamaan vieraan vallan intressejä saattamalla itsensä lisääntyvän eksistentiaalisen uhkan piiriin. Asian avaamiseksesi listaan alle perustuslakiasiantuntija Martin Scheininin DCA -sopimukseen liittyvän lausunnon avainkohdat (2).
- Kysymys sodasta ja rauhasta päättämisestä
” Yhdysvaltain joukot aseineen olisivat DCA:n määräysten nojalla toimivaltaisia kriisitilanteessa ja Suomen myötävaikutusta edellyttävästä Naton päätöksenteosta riippumatta ryhtymään Yhdysvaltain kansallisen päätöksenteon kautta sellaisiin tosiasiallisiin toimiin Suomen valtion alueella tai Suomen aluetta käyttäen, joiden johdosta Suomi voisi ilman omaa päätöstään tulla osapuoleksi valtioiden välisessä aseellisessa konfliktissa eli sodassa. Viime kädessä Yhdysvallat ja sen vastapuolena aseellisessa konfliktissa oleva valtio ratkaisisivat omilla tosiasiallisilla toimillaan, onko myös Suomi sodan osapuoli. Sekä eduskunta että tasavallan presidentti saattaisivat joutua tapahtuneen tosiasian eteen.”
- Kysymys valtiosuvereniteettiin kuuluvan toimivallan siirrosta toiselle valtiolle
”Perustuslain 94 §:n 2 momentin ja 95 §:n 2 momentin säännökset koskien ”toimivallan siirtoa … oikeudellinen merkitys onkin, että myös ei-merkittävä, siis jo vähäinenkin, toimivallan siirto toiselle valtiolle vaatii supistetun perustuslainsäätämisjärjestyksen käyttämistä.” (Laki joko hyväksytään lepäämään yksinkertaisella enemmistöllä ja hyväksytään vaalien jälkeen 2/3 enemmistöllä, tai se jo ensimmäisessä vaiheessa julistetaan kiireelliseksi 5/6 enemmistöllä annetuista äänistä ja sen jälkeen lopullisesti 2/3 enemmistöllä siirtämättä lakia vaalien jälkeiseen käsittelyyn)
- Rikoslain 12 luvun säännösten tarkistaminen
Rikoslain 12 luvun Maanpetosrikoksista 1 § :ssä Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantaminen on kriminalisoitu sellaiset teot, joiden tarkoituksena on:
1) saattaa Suomi tai osa Suomea vieraan valtion alaiseksi,
2) irrottaa osa Suomea muusta valtakunnasta tai
3) muulla vakavuudeltaan näihin rinnastettavalla tavalla rajoittaa Suomen valtiollista itsemääräämisoikeutta,
”DCA ei täytä 2) kohdan edellytystä, mutta mahdollisesti kohta 1) tai ainakin kohta 3) jo määritelmänomaisesti täyttyy. DCA:n valmisteluun ei ole johtanut Yhdysvaltain “painostus” vaan muuttunut maailmantilanne, mutta sopimuksen nimenomaisena sisältönä on turvallisuuden tavoittelu Yhdysvaltojen “sotilaallisen tai taloudellisen tuen” avulla.”
- Saamelaisten oikeudet alkuperäiskansana
”Hallituksen esitystä tulisi täydentää selvityksellä siitä, kuinka Suomi DCA:n oloissa territoriaalivaltiona vastaa ja huolehtii saamelaisen alkuperäiskansan ja sen edustuksellisten toimielinten tehokkaasta kuulemisesta ennen kuin saamelaisten kotiseutualueen maita käytetään sotilaallisiin toimintoihin. Viittaan alkuperäiskansaoikeuksien julistuksen 30 artiklaan ja Suomen ihmisoikeusvelvoitteisiin territoriaalivaltiona.”
- Kysymys kuolemanrangaistuksesta
”DCA:n osalta kysymys on reaalisesta ja pitkällä aikavälillä suorastaan todennäköisestä mahdollisuudesta, jonka oikeudellisen merkityksen arviointi edellyttää perusteellista uutta selvitystä.” (2)
Kysymys on siis Suomen tasavallan täysivaltaisuuden purkamisesta. Presidentti Alexander Stubb totesikin puheessaan muutama päivä sitten Tarton yliopistolla mm.
”Aina kun maailmanjärjestys muuttuu, meistä voi helposti tulla käypiä pelinappuloita pienessä maailmanpolitiikan pelissä ja meidän on vältettävä se” … Meidän Lännessä on ymmärrettävä, että jos emme muuta käyttäytymismalliamme kohti globaalia itää ja erityisesti globaalia etelää, saatamme hävitä tämän pelin. … pääasia on, että 1) jos haluamme säilyttää nykyisen järjestyksen rippeet, … 2) jos haluamme varmistaa, että tasapaino ei kallistu liian kauas globaalista lännestä … ja 3) jos haluamme varmistaa, että dynamiikka ei mene kilpailusta konfliktien puolelle, yhteistyön ylläpitäminen vaatii vaikeita kompromisseja myös meiltä.” (3, kurs. mvv)
Suomi siis asettuu Stubbin johdolla puolustamaan ”nykyisen järjestelmän rippeitä”, nykyistä voimatasapainoa ja kilpailuasetelmaa tukien, jotta ”yhteistyötä” voitaisiin ”ylläpitää” ” ”vaikeilla kompromisseillä”: Suomi ei voi enää olla täysivaltainen tasavalta, kun merivaltojen – vanhan järjestyksen edustajien – geopolitiikkaa ja -taloutta yritetään epätoivoisesti pelastaa voima vastaan voima –politiikalla.
”Maailmanjärjestys muuttuu.” Kyllä, mutta Länsi ja siten Suomi ei muuttanut ”käyttäytymismalliaan globaalia Itää eikä Etelää kohtaan” … ”Saatamme” – siis – ”hävitä tämän pelin”.
Viitteet
(1) Detsch, J. Gramer, R. 2024. The Geopolitics of New Arctic Shipping Lanes Turmoil in the Middle East makes the Northern route more attractive, if still treacherous. Foreign Policy 30.05.2024.
(1) Diesen, G. 2024. THE UKRAINE WAR & the EURASIAN WORLD ORDER. Clarity Press.
(2) Lausunnot:
(3) Stubb, A. 2024 value-based realism gives space for foreign policy University of Tartu 29.05.2024
https://ut.ee/en/content/alexander-stubb-value-based-realism-gives-space-foreign-policy