Li Andersson FB:ssa (26.11.): ”Avasin uudistetun Talous ja yhteiskunta -lehden, ja vastaan tuli … podcastmainos. Päällimmäinen tunne on se, että nyt ollaan kyllä menetetty jotain toimivaa ja tärkeää. En ymmärrä miksi tällaista painopisteen muutosta on tässä tärkeässä julkaisussa haluttu tehdä, enkä ymmärrä miksi aivan kaikkea on muutettava helppoon ja helpommin pureskeltavaan muotoon. Minusta T&Y:n rooli julkaisuna, jota piti lukea niin ajalla kuin ajatuksella, oli erinomaisen tärkeä. Noh, nyt puhaltavat uudet tuulet, vain muutos on pysyvää, ynnä muita vastaavia kliseitä.”
Olen useissa FB -päivityksissäni kiinnittänyt huomiota tähän samaan kysymykseen: Palkansaajien tutkimuslaitoksen, uuden Labore’n, ideologiseen uudelleenasemointiin.
Katsotaanpa asiaa nyt hieman tarkemmin.
Talous ja yhteiskunta lehdessä 4/2021 Susanna Bellin toimittamassa Batman & 2 x Robin kirjoituksessa mainostetaan Mika Malirannan ja Matti Apusen yhteisten talouspoliittisten podcastien kolmatta tuotantokautta, nyt nimellä M&A.
Labore:n uusi johtaja Mika Maliranta on toiminut ETLA:n tutkimusjohtajana, Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimusprofessorina, JY:n osa-aikainen kauppakorkeakoulun ja taloustieteen professorina. Nykyinen YLE:n hallituksen puheenjohtaja Matti Apunen on ollut Aamulehden päätoimittaja, EVAn johtaja, Tampereen yliopiston työelämäprofessori.
Talous ja yhteiskunta -lehti:
Mistä nimi M&A? ”Ehkä merger & acquisition koska ajatuksena on fuusioida erilaisia ideoita yhteiskunnallisesta keskustelusta.”
(Välihuomautus: M&A (merger & acquisition) tarkoittaa ”liiketoimia, joissa yritysten, muiden elinkeinoelämän organisaatioiden tai niiden toimintayksiköiden omistus siirtyy tai yhdistetään muihin yhteisöihin. Strategisen johtamisen osana yritysjärjestelyt voivat antaa yrityksille mahdollisuuden kasvaa tai supistaa kokoa ja muuttaa liiketoimintansa luonnetta tai kilpailuasemaa.” (Wikipedia, 2021))
… ”Labore ei ole kirkko vaan kansalaiskokous eikä M&A ole saarna vaan keskustelu. Mutta jatkaaksemme kirkollisia vertauksia, hänen roolinsa on toimia niin sanottuna paholaisen asianajajana, ohjelmallisena vastaanväittäjänä.”
M&A:n ”Batman on taloustieteilijä Daron Acemoglu”
Daron Acemoglu?
Hän on turkkilais-yhdysvaltalainen taloustieteilijä MIT:ssä. Häntä on veikattu mahdolliseksi taloustieteen Nobel-palkinnon voittajaksi. Acemoglu on tätä nykyä maailman siteeratuimpia taloustieteilijöitä.
Acemoglu puolustaa pohjoismaista yhteiskuntamallia ja sosiaalidemokratiaa, mutta ei demokraattista sosialismia: ”Sosiaalidemokratia …. on ilmiömäinen menestys. Kaikkialla lännessä on jossain määrin sosiaalidemokraattista, mutta sen laajuus vaihtelee. Olemme vaurautemme ja vapautemme velkaa sosiaalidemokratialle. … Sosiaalidemokratia ei saavuttanut näitä asioita varallisuutta verottamalla ja sitä uudelleen jakamalla. Se saavutti ne työhön liittyvillä instituutioilla, jotka suojelevat työntekijöitä, rohkaisivat työpaikkojen luomista ja kannustivat korkeita palkkoja.” … Kuitenkin Yhdysvaltain presidenttiehdokas Bernie Sandersin taloustieteilijät, jotka ovat demokraattisen sosialismin puolestapuhuja sosiaalidemokraattisen pohjoismaisen mallin mukaisesti, ”eivät ymmärrä perustaloutta. He eivät ole vain vaarallisia, he ovat tietämättömiä.” (Wigipedia, 2021).
Viime aikoina Acemoglu on keskittynyt poliittisen vallan analyysiin: kuten teoriaan tasa-arvosta lain edessä, poliittisen toimijuuden ja valtiokeskeisyyden suhteeseen, valta -kulttuurin liikeratoihin suhteessa poliittisten instituutioiden dynamiikkaan; suhde, joka ei Acemoglu mukaan noudata perinteellistä ajatusta modernisaatiosta.
Hobbes ja Leviathan, tietysti: luonnontilassa olisimme kaikki sodassa toisiamme vastaan. Tarvitaan siis määräysvaltaa. Acemoglu löytää kolmenlaista määräysvaltaa: despoottisen, poissaolevan ja kahlehditun (despotic, absent and shackled leviathans):
”Poissaolevan määräysvallan alaisuudessa ei tapahdu taloudellista modernisointia. Despoottisen määräysvallan alaisuudessa talouskasvu vahvistaa olemassa olevaa hallintoa ja sitä tukevaa kulttuurirakennetta ilman pyrkimystä demokratiaan tai siihen liittyviin poliittisiin muutoksiin. Kahlitun määräysvallan alla on dynamiikkaa, joka johtaa talouskasvuun ja poliittisiin muutoksiin, joissa on enemmän alhaalta ylöspäin suuntautuvaa osallistumista. Syy-yhteys ei kuitenkaan kulje alhaalta ylöspäin. Tämän muutoksen aikaansaaminen on ratkaisevasti riippuvaisia kulttuurisesta ja poliittisesta aloitteellisuudesta uusien kulttuuristen vuorovaikutussuhteiden muodostamiseksi ja popularisoimiseksi, ja sitten poliittisten muutosten institutionalisoimiseksi.” (Acemoglu et. al, 2021).
Acemoglun leviathan, määräysvalta, ei kuitenkaan rakennu vain karismaattisuuteen vaan myös tottelevaisuuden, väkivallan varaan:
”Yhteiskunta, jossa eliitti hallitsee väkivallan keinoja, täydentäen porkkanaa kepillä, sisältää suurta pakkoa, suurta epätasa-arvoa ja suuria ponnisteluja. Tässä järjestelmässä eliitit ovat etuoikeutettuja sekä lakien että normien mukaan: koska he eivät saa samanlaisia rangaistuksia kuin ei-eliitit, normit ovat myös heille edullisempia. Siitä huolimatta voi olla optimaalista – jopa eliitin näkökulmasta – luoda tasa-arvoa lain edessä, jossa kaikki toimijat ovat samanlaisten pakkorangaistusten alaisia ja normit ovat tasa-arvoisempia. Keskeinen mekanismi on, että tasa-arvo lain edessä lisää eliitin ponnisteluja, mikä parantaa tulevaisuuden yhteistyön porkkanaa ja kannustaa siten ei-eliitin ponnistuksia entisestään. Tasa-arvo lain edessä yhdistää korkean pakotuksen ja vähäisen eriarvoisuuden. Tekijät, jotka tekevät tasa-arvosta lain edessä todennäköisemmän, ovat 1) pakotuksen laajuuden rajat, 2) suuremmat marginaaliset tuotot ponnisteluille, 3) eliittiryhmän koon kasvu, 4) ei-eliitin suurempi poliittinen valta ja, joissakin tilanteissa, 5) pienempi taloudellinen eriarvoisuus.” (Acemoglu et al, 2020; kurs. mvv).
Tämä Batman, ”paholaisen asianajaja”, ”ohjelmallinen vastaanväittäjä”, esittää saman argumentin kuin Björn Wahlroos Jaakko Honko -luennossaan Aalto -yliopistossa (30.9.2021). Hän sanoi heti alkuun unohtaneensa puheensa otsikon ja korjasi sen muistinvaraisesti: ”Miksi sosialismi ei toimi koskaan eikä missään?” Kuitenkin puheesta jäi käsitys, että kyllä se Ruotsissa toimii, tai ainakin sosialidemokratia. Siellä on nyt rakennettu antoisa kotipaikka yrityksille ja kapitalisteille toisin kuin Suomessa. Suomen teollisuusporvaristo sai todelliset madonluvut toiminnastaan. Valtiovalta puolestaan vero- ja EU politiikastaan: Kapitalisteille on taattava veroedut a’ la Irlanti ja Ruotsi TAI haettava apua EU:lta a’ la Portugali ja Kreikka. On tuhontie, jos ei tee kumpaakaan – Wahlroosin mukaan Suomi on tällä tiellä. Wahlroos ehdottikin talon rakentamista demareiden eikä Perussuomalaisten kanssa – jahka Suomen demarit viisastuvat kylliksi ja ottavat oppia ruotsalaisista tovereistaan. Niinpä Paavo Lipposen nimi on vilahdellut nyt myös täkäläisissä puheenparsissa.
Kun Kokoomus jo kipuilee Perussuomalaisten kanssa poliittisesta kannatuksesta ja Kepu kiivailee suo- ja metsänhoidosta, nyt Demareille tulee valinnan paikka: edetäkö Sanna Marinin viitoittamalla hyvinvointitalouden tiellä (Marin, 2021) vai palataanko 1990 -luvun leikkauslistoihin.
Sivistävä työ
Labore’n institutionaalisen aseman ja tehtävän määrittely M&A -liiketoimena johtaa eittämättä epäonnistumiseen. Olisikin syytä perehtyä asiaan liittyviin psykologisiin, sosiaalipsykologisin, sosiologisiin ja valtiotieteellisiin muuttujiin, jotta tavoite – tieteellinen riippumattomuus – vahvistuisi.
Kuten aiemmin jo totesin, meidän on palautettava osaksi työtä (labor) modernin teollisen vallankumouksen siitä irrottamat kysymykset todesta, hyvästä, kauniista ja reiluudesta ratkaistaksemme aikakautemme eksistentiaaliset ongelmat. Työn (work) tulisi siis olla sivistävää työtä, runoutta tulevaisuudesta, poeta faber. Siinäpä ajatuksellinen Batman Labore’lle.
Viitteet
Acemoglu, D., Wolitzky, 2020. A Theory of Equality Before The Law, The Economic Journal, 131 (May), 1429–1465.
Acemoglu, D., Robinson, J. A. 2021. Non-Modernization: Power-Culture Trajectories and the Dynamics of Political Institutions.
Bell, S. 2021. Batman & 2 x Robin, Talous & Yhteiskunta 4/2021.
Marin, S. 2021. Ajankohtaiskatsaus SAK:n edustajiston kokouksessa 18. 11.2021. https://www.youtube.com/watch?v=4k-lN2RxmsQ
Wahlroos, B. 2021. Jaakko Honko -luento Aalto -yliopisto, 30. 9. 2021. https://www.aalto.fi/fi/tapahtumat/jaakko-honko-etaluento
Wikipedia 2021. Daron Acemglu. https://en.wikipedia.org/wiki/Mergers_and_acquisitionshttps://en.wikipedia.org/wiki/Daron_Acemoglu haettu 26.11.
Wikipedia 2021. Mergers and Acquisitions (M&A).
https://en.wikipedia.org/wiki/Mergers_and_acquisitions