Muistamme hyvin RKP:n puheenjohtajan, opetusministeri Christoffer Taxellin (1987-1990) koulutusuudistukset: ammattikorkeakoulut ja idea nuorisokoulusta ja nuorisoasteen koulutuskokeiluista 1990 -luvulla. Ajatus oli rakentaa rakenteellisesti yhtenäinen, mutta toiminnallisesti eriytyvä toisen asteen koulutus, jonka jälkeen jokaisella olisi oikeus ja valmius hakeutua niin halutessaan jatkokoulutukseen, joko yliopistoon tai ammattikorkeakouluun.
Ammattikorkeakoulut toteutuivat, nuorisokoulu ei. Nuorisoasteen koulutuskokeilujen myötä on kuitenkin kehittynyt joitakin lukioiden ja ammatillisten koulujen yhteistyömuotoja. Ne ovat luonteeltaan pikemminkin logistisia opiskelijoiden opinto-ohjelmien laajennuksia kuin tiedon ja taidon yhteisopiskelun kehittämistä.
Nuorisokoulussahan oli kysymys tiedon tuottamisen taidon ja taidon käyttämisen tuottaman tiedon metodisesta yhteensovittamisesta: tieto ja taito ovat sisarukset eivätkä sisarpuolia keskenään, siis opiskelevan työskentelyn ja työskentelevän opiskelun pedagogiikasta. Tätä nykyä kaikki työpaikat ovat opinpaikkoja.
Entäpä millaisen uudistusohjelman puheenjohtaja ja nyt opetusministeri Anna-Maja Henriksson saanut rakennettua hallitusohjelmaan? Otetaan pari esimerkkiä:
”Hallitus on sitoutunut pitämään kiinni toisen asteen duaalimallista eli lukioiden ja ammatillisen oppilaitosten järjestämästä koulutuksesta. Koulutuksen raja-aitojen purkaminen ei saa johtaa siihen, että koulutusten erityispiirteistä luovuttaisiin. Yhteistyötä tehdään tarkoituksenmukaiseksi katsotuilla tavoilla. Koulutuksilla on myös erilaiset tehtävät, mikä on ollut keskeinen osa suomalaista koulutusjärjestelmää.”
”Lukiokoulutuksen keskeinen tavoite on varmistaa laaja-alainen yleissivistys sekä tuottaa opiskelijoille jatko-opintokelpoisuus. Lukiokoulutusta kehitetään tulevaisuudessakin omana koulutusmuotonaan, jolla on oma toimintaa ohjaava lainsäädäntö sekä rahoitusjärjestelmä.”
”Hallitus sitoutuu siihen, että korkeakoulujärjestelmämme perustuu jatkossakin duaalimalliin eli yliopistojen sekä ammattikorkeakoulujen järjestämään koulutukseen. Molemmilla koulutusmuodoilla on oma keskeinen tehtävänsä osana koulutusjärjestelmäämme.”
”Ammatillisen koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä vahvistetaan, jotta ammatillinen koulutus vastaisi paremmin työelämän tarpeisiin. Uudistetaan koulutuksen tarjonta vastaamaan nykyistä paremmin työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin, vienti- ja teollisuusmaakuntien tarpeet huomioiden.”
”Hallitus toteuttaa osaamistakuun, joka tarkoittaa vähimmäisosaamistason määrittelyä ja sen saavuttamista edettäessä peruskoulussa luokalta seuraavalle. Erityistä huomiota kiinnitetään peruskoulun toisen ja kolmannen luokan nivelvaiheeseen, yhdeksänteen luokkaan ja päättöarviointiin.”(1, kurs. mvv)
Osaamistakuu tulee suoraan Elinkeinoelämän Keskusliiton, EK:n ohjelmasta. Sen mukaan mm.
”Käynnistetään yläkoulu-uudistus, joka tukee oppilaiden perustaitojen ja motivaation vahvistamista ja siirtymistä jatko-opintoihin. … Lisätään yhteistyötä perusasteen ja ammatillisen koulutuksen kesken. Oppijan yksilöllinen koulupolku voi sisältää ammattiopintoja jo yläkoulussa. Vastaavasti peruskoulun ja lukion yhteistyössä voidaan tukea yksilöllistä opintojen etenemistä esimerkiksi matematiikan ja vieraiden kielten opiskelussa.” (2, kurs. mvv)
Anna-Maja Henriksson on siis purkamassa kaikkea sitä, mihin Taxell pyrki. Nyt korostetaan koulutuksen rakenteellista eriyttämistä heti peruskoulun jälkeen aina korkeakoulutukseen ja aikuiskoulutukseen saakka. Hallitusohjelma avaa myös ovet peruskoulun yläasteen hajauttamiselle tuomalla sinne ammatillisia ja lukio-opintoja rakenteellisesti eriytettynä. Lisäksi ryhdytään valmistelemaan luokkataso kohtaisia tasokokeita ja peruskoulun päättökoetta.
Vaikka siis korostetaan vertikaalista integraatiota, ts. yksilön opinpolkujen jatkuvuutta ja niiden tukemista, niin se tehdään horisontaalisesti eriyttämällä opinpolkuja jo yläasteella. Lisäksi opinpolulla etenemistä ei sidota yksilölliseen kehitykseen vaan sidotaan ennalta määritettyihin osaamistasoihin.
EK julistaa:
”Koulutustakuu on tahtotila: jokaiselle perusasteen päättävälle nuorelle järjestyy koulutuspaikka.
Osaamistakuu on lupaus: jokainen perusasteen päättävä saa hyvät perustaidot ja edellytykset jatko-opintoihin.” (2, kurs. mvv).
EK on siirtynyt mahdollisuuksien tasa-arvosta (koulutustakuu) oppimistulosten tasa-arvoon (osaamistakuu): jokaiselle … hyvät perustaidot ja edellytykset jatko-opintoihin”
Radikaali muutos! En ole huomannut, että Suomen sivistysporvaristo olisi koskaan vaatinut oppimistulosten tasa-arvoa.
Teknologisen hyppäyksen toteuttamispakon edessä oleva EK haluaa nostaa roimasti osaamistasoa Suomessa eriyttämällä peruskoulutusta rakenteellisesti, ts. tulosten tasa-arvoisuutta arvioidaan erikseen jo eriytetyissä keskenään epätasa-arvoisissa ryhmissä ja – tämä on olennaista – tuomalla joukkomitassa ulkomailta osaavaa työvoimaa Suomeen.
Teknologinen hyppäys? Vientiteollisuuden vaalikiertue julisti:
– Osaaminen on avainasemassa
– Suomi on kestävä, ketterä ja kehityksen kärjessä
– Suomi tarjoaa kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön. (2)
Suomi tarvitsee ollakseen vientikykyinen paljon ja nopeasti hyvin koulutettuja osaajia, paljon edullista energiaa, siis sähköä ja vahvaa valtiota teollisuutta tukemaan.
Suomi on kuitenkin tuonnista riippuvainen maa. Meille on tuotava raaka-aineita, energiaa, tekniikkaa, rahoitusta ja nyt myös ”työvoimaa”- siis työteliäitä, osaavia ihmisiä – jotta voimme kehrätä niistä ja omista voimavaroistamme tuotteita ja palveluita vietäväksi maailmalle hinnoilla, joilla pystymme elättämään itsemme ja maksamaan ostoksemme maailmalta. Tämä kaikki pitäisi vielä tapahtua kohtuutalouden ehdoilla ekosfäärin pelastamiseksi.
Miten olemme pärjänneet viime aikoina kansainvälisessä kilpailussa? Kehnosti.
Kun eri maiden tuotantoa vertaillaan niiden tietointensiivisyydellä, kompleksisuudella, Suomi on pudonnut vuoden 2007 4. sijalta kymmenen askelta, 14. sijalle (2020, mm. Unkarin, Slovenian ja Slovakian taakse). Suomi on kyennyt tuomaan markkinoille vuosina 2005 – 2020 vain 21 uutta tuotetta (Viro 43). Suomen viennin osuus maailmanmarkkinoilla on noin 0.43%, viennin rakenne on vuodesta 1996 – 2020 moninaistunut ja palveluiden viennin osuus on kasvanut. (3)
Jos Suomi haluaa olla ”kestävä, ketterä ja kehityksen kärjessä”, se merkitsee valtavaa teknisen kehityksen hyppäyksenomaista omaksumista. Jos kansainvälisiin virtauksiin on uskomista – ja niihinhän Vientiteollisuus vetoaa – niin vuoteen 2025 (!) nähden seuraavat valmiudet ovat keskeisiä:
1 Analyyttinen ajattelu ja innovaatio
2 Aktiivinen oppiminen ja oppimisstrategiat
3 Monimutkainen ongelmanratkaisu
4 Kriittinen ajattelu ja analyysi
5 Luovuus, omaperäisyys ja aloitteellisuus
6 Johtajuus ja sosiaalinen vaikuttaminen
7 Teknologian käyttö, valvonta ja valvonta
8 Teknologian suunnittelu ja ohjelmointi
9 Joustavuus, stressinsietokyky ja joustavuus
10 Päättely, ongelmanratkaisu ja ideointi
11 Tunneäly
12 Vianetsintä ja käyttökokemus
13 Palvelusuuntautuneisuus
14 Järjestelmäanalyysi ja arviointi
15 Sovittelu ja neuvottelu. (4)
Onko näissä valmiuksissa enää jälkeäkään tiedon ja taidon vastakkaisuudesta? Ei. Tämä tarkoittaa, että suomalainen Snellmannin ja Cygnaeuksen vastakkainasettelu purkautuu kun taitoon (skill/techne) liitetään logos, hyve. Työtaito (skill) palautuu koostavaksi, yhteen sitovaksi kyvyksi (craft) ja tekniikka rikastuu teknologiaksi, ts. niihin liitetään käsitys ihmisestä ja maailmasta. Siten työskentelevään opiskeluun ja opiskelevaan työskentelyyn voidaan upottaa seuraavat ammatilliset (Beruf, vocation, kutsumus) hyveet:
Euboulia • Avoin harkitsevaisuus
Euphoria • Innostuva todellisuustajuisuus
Hyponomé • Rohkea kärsivällisyys’
Prolépsis • Kyky ennakoivaan visualisointiin
Epibolé • Käytännöllinen intuitio
Maieutike téchne • Hyvän, oikean, kauniin ja reilun synnyttämisen taito. (5)
Opetusministeri Christoffer Taxell oli oivaltavasti tällä tiellä, uuden opintojärjestelmän rakentamisessa (6). Opetusministeri Anna-Maja Henriksson on nyt peruuttamassa takaisin lähtöpisteeseen: koulutusjärjestelmä kuihtuu entisestään, pelkän työvoiman koulijaksi nyt kun meidän tulisi kaikkien kasvaa yhdessä ekologisen demokratian toteuttajiksi.
Viitteet
(1) Valtioneuvosto 2023. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165042
(2) Vientiteollisuuden vaalikiertue 2023. Hyvinvointia Suomeen
https://teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/inline-files/VientiYhteisKiertue.pdf
(3) Atlas of economic complexity. 2023. Country profiles: Finland
https://atlas.cid.harvard.edu/countries/74
(4) World Economic Forum 2020. The Future of Jobs Report 2020 OCTOBER 2020 2020
https://www3.weforum.org/docs/WEF_Future_of_Jobs_2020.pdf
(5) Kirkeby, O. F. 2000. Management philosophy. A radical-normative perspective, Berlin: Springer.
(6) Volanen, M. V. 2021. Koulutusjärjestelmästä opintojärjestelmään
https://blogit.kansanuutiset.fi/volanen-vasemmalta/koulutusjarjestelmasta-opintojarjestelmaan/
Kuvat:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Christoffer_Taxell
https://valtioneuvosto.fi/ministerit/-/min/orpo/opetusministeri