Muutama päivä sitten tunnettu Foreign Policy -lehden talouskommentoija, professori Adam Tooze (European Institute, Columbia University) tunnusti, että myytti keskuspankista pelkkänä teknisenä toimijana on pandemian myötä lopullisesti kuollut. Pitkä tunnustus oli otsikoitu:
Keskuspankin myytin kuolema – rahapolitiikkaa on vuosikymmenien ajan käsitelty teknisenä, ei poliittisena. Pandemia on lopettanut kyseisen illuusion ikuisesti (The Death of the Central Bank Myth – For decades, monetary policy has been treated as technical, not political. The pandemic has ended that illusion forever, FP, 13. 5. 2020).
Tooze toteaa kirjoituksessaan, että ordoliberalismin yksi kulmakivi – raha- ja talouspolitiikan erillään pitäminen – on nyt sortunut. Siis se, että valtiovalta huolehtii talouspolitiikasta ja keskuspankki itsenäisesti rahapolitiikasta, erityisesti liikkeellä olevan rahan määrästä, siis korkotasosta. Erona uusliberalismiin on se, että talouspolitikkaa ei määrittele kaikilta osin Raha (Raha – tuotanto -Raha*, Raha – Raha*, RtR*, R-R*) vaan valtio määrittää – ainakin johonkin mittaan – sen kentän sääntöjä, jolla kilpailu tapahtuu.
Siten jo pitkään toiminut hybridimuotoinen keskuspankkikapitalismi/sosialismi (voitot yksityistetään, tappiot sosialisoidaan) olisi tiensä päässä. Jos Toozen johtopäätös pitää paikkaansa, niin mitä vaihtoehtoja on meille jää jäljelle? Tooze ei itse niitä kerro vaan päättää kirjoituksensa hartaaseen rukoukseen:
Nyt ”puoli vuosisataa Bretton Woodsin romahduksen ja rahamaailman syntymisen jälkeen, 20 vuotta euron alusta, on aika antaa rahoitus- ja rahajärjestelmällemme uusi perustuslaillinen tarkoitus. Näin toimien Eurooppa ei vain alistuisi (laying to rest) omille sisäisille demoneilleen. Euroopan tulisi tarjota toimintamalli muulle maailmalle”.
Sosialismi vai fasismi … vai mikä?
Pitäisikö valtion pyrkiä määrittelemään talouspolitiikan lisäksi rahan arvo eikä vaan rahan määrä oman keskuspankkinsa kautta (valtiososialismi) vai pitäisikö yksityisen rahan (RtR*) määrätä valtion pelitila, siis myös uusintamisen ja työvoiman käytön ehdot? (fasismi) … vai löytyykö vielä jonkin muukin mahdollisuus?
Ehkäpä meidän ei tulisi puhua valtiosta valtana, siis valtiovaltana vaan valtioalustana (state platform), ts. valtion tehtävänä on pitää yllä ja kehittää yleistakuu elämälle ja kanssalaisilleen (ks. tarkemmin, alla viite). Silloin huolenpitotalous (care economy kaiken kaikkiaan) määrittelisi (luonnon)kulutustalouden (consum economy) ehdot ja muodot.
Kun jo nyt olemme koti-, yhteisö- ja julkistalouden yhteiskunnallisia tuottajia niin voimme kääntää fyysisten tavaroiden vaihtologistiikan palveluiden integrointilogistiikaksi: palvelu on resurssien käyttöä toisten hyödyksi. Eri osapuolten resurssit integroidaan – ei vaihdeta - palveluiden ekosysteemeissä.
Sosiaaliset ja taloudelliset toimijat ovat siis resurssien integroijia. Palvelujärjestelmä on yhteistuotantokoostuma ihmisistä, teknologiasta, jaetusta tiedosta ja arvolupauksista, jotka kytkevät yhteen sisäisiä ja ulkoisia palvelujärjestelmiä. Resurssit liittyvät oikeudellisesti, omistuksellisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti muodostettuihin kohteisiin. Hajautettu kirjanpitomme ei olisi siis vain teknisesti vaan myös sosiaalisesti älykäs (socially smart distributed ledger).
Kysymys on siis siitä, tavaramuotoistetaanko nykyiset koti-, yhteisö ja julkistalouden pääosin palvelumuotoinen tuotanto VAI käännetäänkö jo muodostumassa oleva yksityinen palvelulogistiikka yhteisötuotannollisiksi koostumiksi ja yhdessä annetuiksi arvolupauksiksi? Tuleeko siis rahasta taas väline yhteisöllisten lupausten ja sidosten kirjaamiseksi. Yhteisön rakentaminen on lupausten antamista ystävillemme, kanssalaisillemme ja yhteisöillemme eikä velkojen maksamista tuntemattomille.
Viitteet
Tooze, A. 2020. The Death of the Central Bank Myth – For decades, monetary policy has been treated as technical, not political. The pandemic has ended that illusion forever, FP, 13. 5. 2020
https://foreignpolicy.com/2020/05/13/european-central-bank-myth-monetary-policy-german-court-ruling/ Haettu 14. 5. 2020.
Yleistakuu elämälle:
https://blogit.kansanuutiset.fi/volanen-vasemmalta/takuu-elamalle-sosiaaliturva-2030/
Raha, esim.
https://blogit.kansanuutiset.fi/volanen-vasemmalta/raha-ja-viirus-1-osa/
https://blogit.kansanuutiset.fi/volanen-vasemmalta/raha-ja-viirus-2-osa/
Tuottajuus, esim.
https://blogit.kansanuutiset.fi/volanen-vasemmalta/kanssalaisuus-3-osa-sivistys-valistus-ja-omistus/