Pohjolan päämiehet (!) ja USA:n presidentti Biden julistivat juuri päättyneessä kokouksessaan että ”turvallisuuteen, ympäristöön, teknologiaan ja yhteiskuntaan” liittyvän yhteistyön perusta on ”demokratia, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, sukupuolten tasa-arvo, kaikkien ihmisten suojelu ja yhdenvertaisen kohtelu, oikeusvaltioperiaate ja taloudellinen vapaus”.
Ne ovat julistuksen mukaan välttämättömiä yhteiskuntien kestävyyden kannalta ja ne luovat ”vauraamman ja turvallisemman tulevaisuuden kaikille kansalaisillemme”. (1)
Johtopäätös: Pohjolan ”demokratian ja hyvinvoinnin linnake” on nyt myös ”turvallisuuden linnake”. (2)
Käsitykseni mukaan Pohjolan linnake on nyt polulla, joka johtaa kaikkien noiden kolmen – demokratian, hyvinvoinnin ja turvallisuuden menetykseen. Miksi?
Jos Pohjolan linnake olisi pohjoismaiden yhteinen ponnistus rakentaa siltaa Pohjoisen ja Etelän välille maailmanmittaisen köyhyyden poistamiseksi ”ihmisoikeuksien, kaikkien ihmisten suojelun ja yhdenvertaisen kohtelun” perustalta ”ilmastomuutoksen ja luontokadon kriittisten haasteiden” edessä, se olisi myös demokraattinen, kohtuullisen hyvinvoiva ja turvallinen.
Pohjolan linnake on nyt kuitenkin USA:n NATO -linnake, joka valmistautuu Arktisen alueen luonnonvarojen ja kuljetusväylien haltuunottoon osana Idän ja Lännen kamppailua rajallisista luonnonvaroista vedoten ”taloudelliseen vapauteen” luoda ”vauraampi ja turvallisempi tulevaisuus kaikille kansalaisilleen.”
Julistuksessa luvataan Pohjoisen lännen kansalaisille (etu)oikeus ”vauraampaan ja turvallisempaan tulevaisuuteen” vaikka ”ilmastomuutoksen ja luontokadon kriittisten haasteiden” ratkaiseminen edellyttää sekä kansojen välistä että kansojen sisäistä luonnonvarantojen radikaalia uudelleenjakoa kohtuutalouden perustalta: kohtuus kaikessa, kaikille, kaikkialla, alati.
”Rasismi on systeemi, jossa politiikka, institutionaaliset käytännöt, kulttuuri ja muut normit ylläpitävät rodullistettuja yhteiskunnallisia valta-asetelmia. Se on osa sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisia järjestelmiä, joissa kaikki ovat osana.” (3). Rasismi on siis rakenteellista, eikä vain asenteellista vihapuhetta ja syrjintää.
Lupaukset Pohjoisen lännen kansalaisille vauraammasta (pro-sperous, toiveiden mukaan) ja turvallisemmasta tulevaisuudesta sitomatta lupausta maailman lohduttoman köyhyyden poistamiseen ratkaistessamme ekologista kriisiä pitää sisällään rasistisen ulospääsytien: Ekologinen kriisi ei ole turvallisuusuhkamme vaan ”niiden toisten” vaatimukset ”ihmisoikeuksista, kaikkien ihmisten suojelusta ja yhdenvertaisesta kohtelusta” jokapäiväisessä elämässä, työn, ruuan, asunnon, koulutuksen, terveydenhuollon suhteen. Ei siis vain julistuksellisesti vaan myös käytännössä.
Miksi? Köyhyys, ihmisen ympäristövaikutukset ja teknologian kehitys ovat tiukasti ja onnettomasti sidoksissa toisiinsa. Kysymyksemme kuuluukin:
”Onko mahdollista saavuttaa molemmat, vähentää ihmiskunnan kielteisiä ympäristövaikutuksia ja vähentää maailmanlaajuista köyhyyttä?” (4)
”Yksi taloustieteen tärkeimmistä oivalluksista on, että ihmiset eivät elä köyhyydessä sen vuoksi, keitä he ovat, vaan sen vuoksi, missä he ovat. Ihmisen tiedoilla, taidoillaan ja kuinka kovaa hän työskenteleekin, kaikella on merkitystä sen suhteen, onko hän köyhä vai ei – mutta kaikilla näillä henkilökohtaisilla tekijöillä on vähemmän merkitystä kuin yhdellä tekijällä, joka on täysin henkilön hallinnan ulkopuolella: onko hän syntynyt suuren, tuottavan talouden piiriin vai ei.” (4)
Siten ei vain se, missä itse kukin on, vaan erityisesti myös se, millaiset ovat ihmisten väliset suhteet talouden hoidossa – siis reaalisessa suhteessamme luontoon, ei se millaisina yksilöinä satumme syntymään. Rasismihan juuri vetoaa ihmisten eikä ihmisten välisten suhteiden eroihin.
”Vähimmäiskasvu, joka tarvitaan maailmanlaajuisen köyhyyden vähentämiseksi Tanskan köyhyyden tasolle (14% väestöstä ansaitsee vähemmän kuin 30 USdoll) on 410 %. 100 prosentin kasvu tarkoittaisi talouden koon kaksinkertaistumista. 410 prosentin kasvu merkitsee 5,1-kertaista maailmantalouden kasvua. … Skenaariossa, jossa maat eivät vähennä väestön keskituloja ja jossa kaikkien maiden keskitulot nousevat 2 % vuodessa, maailmantalous olisi 7,2 kertaa suurempi.” (4)
Onko edes tämä vähimmäiskasvu mahdollista toteuttaa samalla vähentäen kielteisiä ympäristövaikutuksia? ”Jos ne, jotka sanovat, että taloudellista kasvua ei voida irrottaa ympäristöhaitoista (decoupling), ovat oikeassa, tulevaisuus on synkkä. Jos kasvua ei todellakaan ole mahdollista irrottaa riittävästi ympäristövaikutuksista, tulevaisuus on joko jatkuvaa globaalia köyhyyttä tai jatkuvaa ympäristön tuhoutumista tai molempia.” (4)
Vaikka löytyy todisteita ympäristövaikutusten ”absoluuttisesta irrottamisesta, erityisesti CO2- (ja SOX-) päästöjen välillä, sekä todisteita maantieteellisesti rajoitetuista (kansallisen tason) tapauksista, joissa maan ja veden käyttö on täysin irrotettu BKT:sta, mutta niitä ei löydy koko talouden laajuisesta resurssien irrottamisesta, ei kansallisessa eikä kansainvälisessä mittakaavassa. Todisteet tarvittavasta absoluuttisesta maailmanlaajuisesta riittävän nopeasta irrottamisesta puuttuvat.” (5)
Tuloerot eri maiden välillä on paljon suurempia kuin maiden sisäinen eriarvoisuus, vaikka erot maiden välillä sisäisissä tuloeroissa ovat erinomaisen suuria. Niinpä globaalin eriarvoisuuden kehitystä ohjaa pitkälti se, mitä maiden väliselle epätasa-arvolle tapahtuu. Senkään hävittäminen kokonaan (jokaisen maan keskimääräinen tulo henkilö kohden päivässä 55 dollaria (4)) ei ole vielä ratkaisu. Ei alkuunkaan.
NATO:n Pohjolan linnake ei ole ratkaisemassa tätä kolmoishaastetta – köyhyys, ympäristö, teknologia – ”demokratian, ihmisoikeuksien kunnioittamisen, sukupuolten tasa-arvon, kaikkien ihmisten suojelun ja yhdenvertaisen kohtelun, oikeusvaltioperiaatteen” pohjalta vaan ajatus on Me ensin, vaikka voimalla.
Edessä on talouden jo alkanut militarisoituminen, siihen liittyvä hyvinvoinnin purkautuminen ja kriittisten ympäristöhaasteiden aseellistaminen vähentämään ”kriittisiä strategisia riippuvuuksia ja haavoittuvuuksia” – niistä toisista.
NATO:n Pohjolan linnake jatkaa eurooppalaisen kolonialismin synkkää perinnettä (6). Isäntä on vain vaihtunut USA:n sotilasteolliseksi kompleksiksi ja puheenparsi rasismista neokonservatiiviseksi.
Viitteet
(1) Presidentti.fi 2023. Pohjoismaiden ja Yhdysvaltojen huippukokouksen tiedote, Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 25/2023 13.7.2023
(2) Päivänlehti 2022. Presidentti Niinistön historiallinen valtiovierailu Ruotsiin – ”Pohjolasta tulee myös turvallisuuden linnake” 18.5.2022.
(3) Yhdenvertaisuus valtuutettu. 2023. Rasismi
(4) Roser, M. 2021. How much economic growth is necessary to reduce global poverty substantially?
https://ourworldindata.org/poverty-minimum-growth-needed
(5) Vadén, T., Lähde, V., Majava, A., Järvensivu, P., Toivanen, T., Hakala, E., Eronen, J. T. 2020. Decoupling for ecological sustainability: A categorisation and review of research literature. Environmental Science and Policy 112, 236-244. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1462901120304342
(6) esim. Acemoglu, D. 2017. The economic impact of colonialism
https://cepr.org/voxeu/columns/economic-impact-colonialism