Kaikki muistamme Juho Kusti Paasikiven ärähdyksen, Stalinia lainaten: ”Maantieteelle me emme voi mitään”. Olemme juuri siinä kohtaa maata ja maapalloa kuin aina olemme olleet ja aina tulemme olemaan.
Nyt kuitenkin on löydetty jotain aivan uutta aivan omasta lähiympäristöstämme: On löytynyt ihan uusi järvi, ”NATO -järvi” ja Itämeri hävinnyt kartalta. Saman aikaisesti on havahduttu siihen, että ”Suomi on saari” eikä niemimaa. Lisäksi Suomi ei enää ole pieni vaan on osoittautunut ”keskisuureksi” maaksi, ja jopa ”suurvallaksi” kun tarkemmin ajatellaan. (1)
Miksi Suomessa nyt yritetään kartoittaa (re-mindmapping) käsityksiämme maantieteestä, siis tosiasioista, joille ”emme mahda mitään” ?
Muistamme varmaan vielä sen, kun itse kukin aloitti maantieteen opiskelun kansa/peruskoulussa. Sitä kutsuttiin kotiseutuopiksi. Se alkoi siitä, että mentiin yhdessä koko luokan kanssa retkelle lähimetsään katsomaan, millainen maailma oli koulupihan ulkopuolella … ja katsottiin kartalta missä käytiin.
Tämä kotiseutuoppi on sittemmin levittäytynyt kotipihasta, kotikorttelista, kotikaupungista, kotimaasta … jopa kotimaailmasta aina vain laviammalle. Nythän jo mietitään, josko meidän kotimaailmankaikkeus ei olisikaan ainut laatuaan. Samalla on sydämeen hiipinyt yhä suurempi tuntuma oman kodin, maan ja ilman, kotimaailman ja elämän mitättömyydestä tässä alati lavenevassa äärettömyydessä, kun asetumme katsomaan sitä kaikkea yhä kauempaa ja kauempaa, ikään kuin jumalan silmäksi, kaiken ulkopuolelle, ja ulkopuolisina.
… mutta palatkaamme takaisin maan pinnalle. Suomi on osa saarta, todellakin, pieni osa Euraasiaa, sen reunamaata (Rimland), joka kehystää Euraasian sisämaata (Heartland). (ks. kuva 1)
Niille, jotka eivät ole mukana tällä maapallon ylivoimaisesti suurimmalla, väestörikkaimmalla ja luonnonvarantoja täynnä olevalla maailmansaarella, vaan katselevat sitä merten takaa, asettuu vakava kysymys: kuinka suhtautua tähän taloudellisesti suureen mahdollisuuteen/uhkaan? Tilanteen hallintaa kuvattu merivaltojen, Englannin ja USA:n, ajatuksissa mm. seuraavasti:
Kuka hallitsee Itä-Eurooppaa, hallitsee sisämaata;
joka hallitsee sisämaata, käskee maailmansaarta;
joka hallitsee maailmansaarta, käskee maailmaa. (2)
”Kuka hallitsee reunamaata, hallitsee Euraasiaa; joka hallitsee Euraasiaa, hallitsee maailman kohtaloita.” (3)
Niinpä toisen maailmansodan jälkeen tämä asetelma tiivistettiin ajatukseksi ”patoamisesta” (containment) (4).
Kun pohjoinen Länsi on harjoittanut vuosisatoja ja harjoittaa yhä, nyt tosin ”sääntöpohjaista” kaupankäyntiä Etelän kansakuntien kanssa niitä tyhjentäen (de-containment), niin suhteessa Neuvostoliittoon/Venäjään ja Kiinaan päätettiin harjoittaa patoamispolitiikkaa (containment) niiden taloudellisen ja poliittisen vaikutusvallan puskuroimiseksi. Euroopan osalta tämä tiivistyi sanonnaksi: “Keep the Soviet Union out, the Americans in, and the Germans down.” (5).
Miksi? USA:n talouden kannalta Neuvostoliiton/Venäjän moninaisten, suurten ja edullisten raaka-ainevarantojen liittoutuminen Saksan ja Ranskan teollisuuden kanssa rakentamaan ”eurooppalaista kotia” (Gorbatsov) ei ollut hyväksyttävissä.
Neuvostoliiton romahdettua ensisijainen tavoite olikin saada Venäjän raaka-aineet USA vetoisen, kansainvälisen ”sääntöpohjaisen” kaupan piiriin. Tässä patoamisen kääntämisessä tyhjentämiseksi epäonnistuttiin. Venäjä vetäytyi valtiovetoiseksi oligarkiaksi.
Niinpä tarvittiin yhä useampia ja moninaisempia mutta lyhyempiä ja tiiviimpiä patoja ympäri Euraasiaa, siirtyen lännestä kohti itään ja etelästä kohti pohjoista, jossa on odottamassa mitä moninaisimmat luonnonresurssit ja avautuvat uudet kuljetusväylät hallittavaksi. Tarvittiin uusi ajatus patoamisesta, Containment 2.0 (ks. kuva 2)
”Kylmän sodan jälkeinen uusi patoaminen, joka perustuu Naton laajentumiseen ja siihen liittyvään politiikkaan – demokratian edistäminen, värivallankumoukset, taloudelliset pakotteet, islamistien aseistaminen ja varustaminen, nationalistiset ääriliikkeet ”kohdemaissa” – johtivat suoraan ”uuteen kylmään sotaan” sekä meneillään olevaan NATO-Venäjän Ukrainan sotaan ja sarjaan sitä edeltäneitä sotiin Irakissa, Afganistanissa, Jugoslaviassa, Georgiassa, Libyassa ja Syyriassa. Uuden patoamisen laajentamista maailmanlaajuiseksi Containment 2.0:ksi on jälleen kerran motivoitu tavoittelemaan mahdotonta, Amerikan hegemoniaa ja täydellistä (total) turvallisuutta NATOn kautta.” (6)
Patoamispolitiikassa on siis ensisijaisena vastakkainasetteluna Länsi vs. Itä ja tyhjentämispolitiikassa puolestaan Pohjoinen Länsi vs. Etelä.
Kuitenkin maailman nykyinen väestöllinen painopiste, Etelä/Itä, on ottamassa takaisin sille historiallisesti kuuluneen aseman kehityksessä omaksuttuaan hämmästyttävällä tavalla, muutamassa vuosikymmenessä – kukin omalla tavallaan – eurooppalaisen valistuksen tuottamat teknologiset ja sosiaaliset saavutukset.
Ongelma on se, että ekologisista syistä Etelä/Itä ei voi kulkea samaa reittiä kuin Pohjoinen Länsi on kulkenut käyttäessään hyväksi Etelän/Idän halpaa ruokaa, energiaa, raaka-aineita ja työvoimaa.
Kun ydinaseet rajasivat ulkopoliittiselle realismille tyypillisen kuumansodan käymisen mahdollisuuksia mutta avasi samalla mahdollisuudet kylmässä sodassa lähes minkä tahansa keskinäisen vuorovaikutuksen välineistämiselle ja aseistamiselle, niin ekologinen realismi ei muistuta meitä vain mahdollisesta historian vaan myös luonnonhistorian lopusta kotimaailmassamme.
Länsimainen, valistuksellinen tapamme asettua luonnon ulkopuoliseksi tarkkailijaksi – jumalan silmäksi – sai jatkokseen ajatuksen siitä, että olemme myös kykeneviä luonnon tuottajaksi – maallistuneena jumalana – siis, että pystymme ihmislähtöisesti (anthropogenic) tuottamaan uuden arkeologisen aikakauden (anthropocene). Mistä tämä hybris?
Pitkä tarina lyhyesti. Nykyinen yhteismitallisuuteen perustuva taloudellinen vaihto on tehnyt meistä ja kansakunnista keskinäisriippuvaisia abstraktilla, luonnon ehdoista irrottautuneella, vieraantuneella tavalla. Tämä universaalius ei ole kiinni missään reaalisessa: raha, jonka määrällä ei tätä nykyä ole mitään yläraja, on tavaran luoja, sen jumala.
Länsi/Itä -vastakkainasettelun ulkopoliittinen realismi oletti alun perin luonnonvarantojen rajattomuuden. Kysymys oli ensisijassa luonnonvarantojen hankinnan kustannuksista ja niiden jakamisesta ”suhteellisen edun”, siis voimasuhteiden mukaan sillä ”nouseva vuorovesi nostaa kaikki veneet.” (7) Niin ei käynyt, päinvastoin. Kun nyt nouseva merivesi uhkaa hukuttaa meidät kaikki, asettuu Pohjoinen/Etelä -asetelma realismin ensisijaiseksi koetinkiveksi.
Kysymys on siis ekologisesta uudelleenjäsentämisestä, re-mindmapping, ei ulkopoliittisesta patoamisesta tai luonnon tyhjentämisestä vaan luonnon uusintamisesta, re-production.
Meidän on siis maallistuttava. Se tapahtuu hetimiten kun yritämme vastata kysymykseen: miksi kotimaailmamme on niin bioystävällinen? (8). Koskapa me kaikki olemme luonnon luomia.
Suomalainen keskustelu poliittisesta maantieteestä piirtää uusia karttamielikuvia, mindmappings, tyhjentämispolitiikasta, ei enää edes patoamispolitiikasta. Sen sijaan ajatukset luonnon uusintamisen vaatimasta politiikasta ja maantieteestä on jätetty ratkaistavaksi tuleville sukupolville. Valitettavasti.
Viitteet
(1) ks. keskustelua, esim.
(2) Mackinder, Halford John, Sir, 1942. Democratic ideals and reality : a study in the politics of reconstruction / by Sir Halford J. Mackinder ; [edited by and] with a new introduction by Stephen V. Mladineo. s 106
(3) Spykman, N. J. 1944. The Geography of the Peace. YALE UNIVERSITY
(4) Kennan, G. F., “X” 1947. The Sources of Soviet Conduct. Foreign Affairs. No. July 1947. ISSN 0015-7120.
(5) Hastings L. I. 1952.
(6) Bergmann, M Kimmage, M., Mankoff, J., Snegovaya, M. 2024. America’s New Twilight Struggle With Russia To Prevail, Washington Must Revive Containment Foreign Affairs mach 6.
https://www.foreignaffairs.com/russian-federation/americas-new-twilight-struggle-russia
Hahn, G. M. 2024. New Containment: More NATO Expansion by Another Name A new proposal in Foreign Affairs offers us just more of the same failed policies towards Russia. Landmarks: A Journal of International Dialogue APR 01.
https://landmarksmag.substack.com/p/new-containment-more-nato-expansion
(7) J. F. Kennedy ks. Lessenich, S. 2019. Living Well at Others’ Expense. Wiley. Kindle Edition.
(8) Hertog, T. 2023. On the Origin of Time. Transworld. Kindle Edition.
Kuvat:
(1) https://en.wikipedia.org/wiki/Rimland