PAUL MCLEAR 21/12/2023 POLITICO:
Euroopan johtajat valmistautuvat ”jonkinlaiseen uuteen kylmään sotaan” Venäjän kanssa – Suomi lisää ammusten tuotantoa, mutta EU:lla on kaiken kaikkiaan vaikeuksia.
Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen:
”Venäjällä on kyky ja kyky jatkaa tätä sotaa vuosia” … ”Monet yliarvioivat että länsi voittaa sodan, että Ukraina voittaa.” … ”Uskon, että monet länsimaat ajattelivat, että tämä oli lyhytaikainen ongelma”… ”Mutta nyt luulen, että Yhdysvalloissa ja Nato-maissa melkein kaikki tietävät, että tämä on viimeisten 30 vuoden loppu” Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. ”Nyt olemme menossa jonkinlaiseen uuteen kylmään sotaan.” (1)
“Uuteen kylmään sotaan”? Edellisessä kylmässä sodassa Suomi oli puolueeton maa, nyt eturintama maa (frontier country). Selvisimme ensimmäisestä kylmästä sodasta (1950 – 1991) ilman sotia tai sodanuhkaa ja rakensimme pohjoismaisen hyvinvointivaltion. Olimme myös eturintamassa rakentamassa koko Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria. Sodan ja rauhan kysymyksissä olimme kyllä puolueellisia – olimme rauhan rakentamisen kannalla.
Entäpä nyt? USA/NATOn eturintamamaana Suomi harjoittaa aktiivista pelotepolitiikkaa, ei enää aktiivista vakautuspolitiikkaa. Pidäkkeet on nyt muutettu pelotteiksi. Pelote, ”deterrenssi on puolustuksellista silloin, kun valtio pyrkii vain ennalta ehkäisemään siihen kohdistuvan aggression. Hyökkäyksellistä deterrenssi on silloin, kun sillä ehkäistään viholliselta sellainen toiminta, mihin valtio itse valmistautuu.” (2)
Suomi varautuu nyt USA/NATOn ydinasepelotteen hankkimisen myötä suojautumaan itse määrittelemältään eksistentiaaliselta uhalta, kuten USA varautui aikoinaan Kuuban kriisin aikana omalta osaltaan.
Kuitenkin USA/NATO kieltävät Venäjältä oikeuden itse määrittää omat eksistentiaaliset uhkansa ja toimimasta sen mukaan. Venäjä on jo vuosikymmenten ajan todennut NATOon liitetyn Ukrainan eksistentiaaliseksi uhakseen. Ukrainalaiset itsekin olisivat hyväksyneet neutraliteetin, mutta sitä eivät USA/Englanti/Nato hyväksyneet.
USA/NATOn pelotepolitiikka on siis hyökkäyksellistä. Suomi on nyt mukana eturintamamaiden ketjussa, joka yltää Mustalta mereltä Jäämerelle. Eturintamamaat ovat juuri niitä maita, joiden alueilla/alueilta suurvaltojen – nyt USA vs. Kiinan/Venäjä – sijaissodat käydään. Joku aika sitten käyty keskustelu Suomen lahden sulkemisesta Venäläisiltä on tyypillistä ansalankojen (trip wires) virittämistä eturintamamaihin.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että Ukraina on häviämässä sodan ja USA:n tuki on hiipumassa. Ukrainan viimeisiä reservejä painostetaan lähtemään rintamalle. Länsi yrittää jäädyttää sotarintamat nykyiselleen ja estää Ukrainan luhistumisen ainakin USA:n ensivuoden presidentin vaaleihin saakka.
Niinpä yhä useammin lännessä väitetään, että edessä on nyt Venäjän ja NATOn välinen sota. Euroopan pitäisi nyt ottaa kokonaisvastuu umpikujasta, johonka se on itse itsensä saattanut. Spekulaatiot uusien rintamien avaamisesta käyvät kiivaana molemmin puolin pitkin rintamamaiden nykyisiä, moninaisia rajalinjoja.
Puolustusministeri Häkkänen ei siis turhaa puhu uudesta kylmästä sodasta. Sehän on pelotteiden ”mielikuvitussotaa”, jossa ”molemmat osapuolet käyttäytyivät kuin olisivat … sodassa, kasvattaen sotilaallisia suorituskykyjään, kilpaillen asevarustelussa ja toteuttaen sotaharjoituksia.” (2) Hän on siis mukana valmistelemassa sotaa, jossa Suomi on aloitteellisena osapuolena.
Euroopan turvallisuusarkkitehtuuri menee siis uusiksi. Kysymys ei nyt enää ole – kuten toisen maailmansodan jälkeen eurooppalaiset halusivat asian nähdä ja jonka USA esti – suhteestamme Venäjään osana Eurooppaa vaan suhteestamme Etelään ja siten tosiasiallisesti myös suhteestamme BRICKS+ -maihin.
Kysymys on siitä, edetäänkö perinteisen geopolitiikan – voima vastaan voima – opeilla vai saako ekopolitiikka – kohtuus kaikessa, kaikille, kaikkialla, alati – ratkaisevan aseman ihmiskunnan haasteiden määrittelyssä.
Viitteet
(1) Mclear, P. 2023. European leaders brace for ‘some kind of a new cold war’ with Russia Finland increases ammo production, yet overall the EU is struggling. 21.12.2023 POLITICO
https://www.politico.com/news/2023/12/21/european-leaders-on-ukraine-russia-progress-00132726
(2) Hanska, J. 2019. Pelotetta vai pidäkettä? Deterrenssiteorian käytäntöä pienen valtion näkökulmasta. Tiede ja ase, 2019(1). Noudettu osoitteesta https://journal.fi/ta/article/view/88681