Presidentti Sauli Niinistö kuvaa nykytilannetta puhumalla Ukrainan sotaa ”vielä pahemmasta pilvestä” (IS 24.04.2023):
– Kyllä tässä on jo ihan tarpeeksi paha pilvi ollutkin. Kenellekään ei ole viime kädessä kovin paljon hyötyä, jos maailma jakautuisi tiiviisti kahteen kovin erimieliseen, jopa riitaiseen leiriin.
Läntiset demokratiat eivät ole silloin väkimäärältään voitolla.
– Kannattaa muistaa, että länsimaisessa traditiossa on arviolta kaksi miljardia ihmistä, kuusi miljardia on jossain muualla. Täytyy ymmärtää se, että emme ole ylivertaisia. Meillä on intressi välttää sitä, että maailma jyrkästi jakautuu. Jyrkkä jakautuminen tarkoittaa helposti kriisejä, ehkä pahempaakin.”
Voi Äiti maa! ”Kuusi miljardia on jossain muualla” Missä ihmeessä? Keitähän ne oikein ovat? Onkohan heilläkin jokin traditio puolustettavanaan? Ei kai? Suomen eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho kehotti tässä juuri äskettäin suhtautumaan niihin muihin kuin rottiin, torakoihin tai muihin iljettäviin eläimiin. (Volanen 2023).
Nyt käynnissä olevaa sotaa Euroopassa on useimmiten kehystetty neljällä eri kertomuksella, narratiivilla:
– kahden kansakunnan Venäjän ja Ukrainan rajankäyntinä ihmissieluista ja maanhallinnasta,
– kahden sivilisaation yhteentörmäyksenä, jonka juuret ovat muinaisen Rooman valtakunnan jakautumisessa itäiseen ja läntiseen osaan,
– demokratian ja autoritäärisyyden kamppailuna, jossa keskeisinä erottelevina tekijöinä ovat rahoituksen, reaalitalouden ja valtiovallan keskinäiset suhteet kaupallisen kansalaisyhteiskunnan globalisoimisessa,
– pohjoisen lännen (me ”kaksi miljardia”) kieltäytyminen ehtyvien ja rajallisten luonnonresurssien uudelleenjakamisesta etelän ja idän (ne ”kuusi miljardia”) kanssa.
Nyt sitten Niinistökin ja hänen kertomansa mukaan muukin Eurooppa on havahtunut siihen, että kaikki kolme ensimmäistä kertomusta ovatkin peitekertomuksia neljännelle. Ulkopoliittinen realismi onkin kääntynyt ekologiseksi realismiksi.
Miksikö? Kun ne kuusi miljardia muuta asuvat samalla maapallolla kuin me. He käyttävät juuri samoja rajallisia luonnon varantoja kuin mekin. Heillä on myös oma – usein vuosituhantinen – traditionsa puolustettavanaan. Ja mikä tärkeintä, he pystyvät pitämään puolensa niin halutessaan.
Siis ei ole heitä ja meitä, on vain meitä. Saattaapa olla, että Niinistön yöunissa soi Vesa Matti Loirin murheellisesti tulkitsema Eino Leinon runo:
Ja vuodet ne käy yhä vaikeammiks
Ja vuodet ne käy yhä vaikeammiks
ja haaveet ne käy yhä haikeammiks,
ne polttaa, ne hehkuu, ne halaa.
Joka ilta ma mietin: Kai huominen uus
tuo lohdun ja loppuvi rauhattomuus!
Yö loppuu, mut murheet ne palaa.
Ne tulevat niinkuin kotihin,
ne tuovat uusia vieraitakin,
jotka nimeltä tunnen ma juuri.
Se murhe, mi eilen mun murtaa oli,
suli hymyks, kun tänään suurempi tuli –
koska tulee se suurin, se suurin?
Nyt juuri on sen suurimman aika: Meidän on löydettävä leipä ja toimeentulo pian 10 miljardille ihmiselle työllä, tuotannolla ja tekniikalla, joka ei tuhoa ympäristöä ja vielä siten, että emme käy sotien toistemme kimppuun, kun ratkaisemme tätä haastetta.
Leipä löytyy kaikille, jos teemme radikaaleja muutoksia kaikessa ravinnontuotannossa. Teknologiassa on tapahtumassa uskomaton hyppäys, sen suuntaaminen ja rahoitus on nyt juuri ankaran poliittisen taistelun alla.
Rauha on mahdollinen vain ja jos vain meillä itse kullakin on realistinen käsitys ekologian asettamista ehdoista. Elämämme tuleekin olla tosi, hyvä, kaunis ja reilu.
Elämämme tulee olla tosi suhteessa luonnonvoimiin, hyvä keskinäisissä suhteissamme, kaunis luonnonvarantojen hyväksikäytössä ja reilu niiden jakamisessa.
Meidän on siis maallistettava taloutemme kohtuutaloudeksi: kohtuus kaikessa, kaikille, kaikkialla, alati.
Kuinka voimme oppia ekologista realismia nykyisen sotia synnyttävän ulkopoliittisen realismin sijaan? Vain jos olemme itse kukin mukana päättämässä mitä, miksi, missä, miten ja milloin jotakin tuotetaan ja kuinka mahdollinen ylijäämä hyödynnetään. Se on ekologista demokratiaa.
NATO:n laajentaminen on varustautumista väkivalloin estämään kahden ja kuuden miljardin ihmisen yhteisen ongelman ratkaisua ekologisen realismin ja demokratian pohjalta. Suomen kohtalo tässä kahtiajakautuneessa maailmassa on kuihtua yhdeksi renkaaksi reuna(rintama)valtioiden ketjussa Mustalta mereltä aina Jäämerelle saakka valmistautumaan Arktisen alueen luonnonvarojen ”uudelleenjakoon” pohjoisenlännen kesken.
NATO on siis osa ongelmaa, ei sen ratkaisua. Ehkäpä Niinistön olisi syytä kaivaa esiin pöytälaatikostaan pölyttymästä FT:ssa 08.07.2021 tekemänsä aloite ETYK:in 50 -vuotiskokouksen pitämisestä maailmanrauhan, vakauden ja yhteistyön edistämiseksi. (Niinistö 2021).
Viitteet
Leino, E. Ja vuodet ne käy yhä vaikeammiks http://runosto.net/eino-leino/hiihtajan-virsia/ja-vuodet-ne-kay-yha-vaikeammiks/
Niinistö, S. 2021. It’s Time to Revive the Helsinki Spirit The 50th anniversary of the landmark Cold War conference is inspiring a renewal for today’s world. FT 08.07.21 https://foreignpolicy.com/2021/07/08/its-time-to-revive-the-helsinki-spirit/
Vesala, H. 2023. Niinistö varoittaa Ukrainan sotaakin pahemmasta pilvestä: ”Täytyy ymmärtää, että me emme ole ylivertaisia” IS 24.2. 21:57 https://www.is.fi/politiikka/art-2000009411630.html
Volanen, M. V. 2023. Jussi Halla-aho sotaterapeuttina. KU blogi 07.01.2023. https://blogit.kansanuutiset.fi/volanen-vasemmalta/jussi-halla-aho-sotaterapeuttina/
KUVA
Nukari, J. 2023. IS 24.2.2023.