Eduskunnalle 13. 4. 2022 annettu Valtioneuvoston Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta irrottaa tuhoisan Ukrainan sodan sekä historiasta että geopolitiikasta. Turvallisuusympäristössämme on tapahtunut ”perustavanlaatuinen muutos Venäjän hyökättyä Ukrainaan”. Jättäminen reagoimatta siihen ”saattaisi johtaa Suomen kansainvälisen aseman muuttumiseen ja liikkumatilan kaventumiseen”. Asema ja liikkumatila?

Miksi Suomen asema ja liikkumatila muuttuisi? Sitä selonteossa ei kerrota. Se on salaista tietoa. Meille ei siis kerrota mitä ”riskejä” – kuten sanonta kuuluu – liittyy siihen, jos me itse muutamme omaa kansainvälistä asemaamme eikä siitä, jos jätämme sen itse tekemättä.

NATO-maana luopuisimme itsemääräämisoikeudestamme sodan ja rauhan kysymyksissä.

Ilmeisin riski on se, että NATO-maana emme olisi enää vain epäystävällinen maa vaan Venäjän vihollinen, joka on sille eksistentiaalinen uhka, kuten Ukrainan NATO:oon liittyminenkin on.

Suvereenina suurvaltana Venäjä voi kuten USA (Kuuban kriisi) ja Kiinakin (Taiwan) itse määrittää mikä on sille eksistentiaalinen uhka. Me emme voi sitä päättää. Päätämmehän mekin itsenäisesti sen, onko Venäjä meille uhka vai ei.

Haluammeko ottaa riskin, että Venäjä määrittelee NATO-Suomen itselleen eksistentiaaliseksi uhaksi? Venäjän kannalta se tarkoittaa tuon uhkan eliminoimista mahdollisimman pian, ts. Suomen sotavoiman tuhoamista siten, että sillä ei voida uhata Pietaria eikä Muurmanskin sotilaskeskittymää. Tätä ei mikään NATO:n pelote pysty estämään. Minä en halua ottaa tätä riskiä.

Mikä riski meidän tulisi sitten ottaa? Suomen toisen maailmansodan jälkeiset vuosikymmenet ovat olleet suuri menestystarina ei vain taloudellisesti ja sosiaalisesti vaan myös ulkopoliittisesti. Olemme ottaneet onnistuneesti riskejä. Olemme kasvaneet kansainvälisiksi suomalaisiksi, suomettaneet eurooppalaisuuden. Nyt on edessä uusi ponnistus: kasvaa suomalaisina osaksi ihmiskuntaa, ollen mukana, jopa tiennäyttäjänä, ekologisen kriisin ratkaisemisessa.

Tässä kokonaisuudessa sotilasliitot ja maailman jakautuminen kahteen liittokuntaan on keskeinen osa ongelmaa, ei sen ratkaisua. Niissä piilee ennennäkemättömän suuri mahdollisuus kahden eksistentiaalisen riskin, ydinsodan ja ympäristökatastrofin laukeamisesta.

Itsenäisenä kansakuntana Suomi takaa sen, että sen alueen kautta kukaan ei hyökkää kolmatta osapuolta vastaan. Suomi pyrkii myös kaikin käytettävissä olevin keinoin pysymään suurvaltojen eturistiriitojen ulkopuolella. Suomi on ja sen tulee aina olla ydinaseeton alue. Suomi edistää aktiivisesti aseistariisuntaa ja kaikkien sotilaallisten liittoutumien purkamista.

Lisäksi Suomen tulee kaikin käytettävissä olevin voimin edistää monenkeskistä, kansainväliseen oikeuteen perustuvaa, Helsingin hengen mukaista, YK:hon tukeutuvaa kansainvälistä yhteistyötä tavoitteena toteuttaa YK:n Agenda2030 ja 17 kehitystavoitetta sosiaalisesti reilulla ja ympäristöllisesti kestävällä takaamaan koko maailman yhteistä tulevaisuutta.

Minä ottaisin tämän riskin!

Viite

Valtioneuvosto 2022. Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta Valtioneuvoston julkaisuja 2022:18 Valtioneuvosto Helsinki. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163999