Pu­heen­joh­ta­jamme Li Andersson Vasemmistoliiton nettisivulla (14.01.2022):

”Na­to-jä­se­nyys oli­si val­ta­van suu­ri muu­tos suo­men ul­ko- ja tur­val­li­suus­po­li­tiik­kaan, ja vää­rään suuntaan. … ”Vasemmistoliiton puoluevaltuusto linjasi alkukeväästä 2019, määritellessään puolueen tavoitteita ja kynnyskysymyksiä hallitusyhteistyöhön, että puolue ei istu hallituksessa, joka veisi Suomen Natoon. Tämä ehto on luonnollisesti edelleen voimassa. Samalla on myös syytä todeta, että asia ei julkisesta keskustelusta huolimatta ole ajankohtainen.”

 

Siis … kaikki hyvin, mikään ei ole muuttunut, olkaamme levollisia.

 

Vasemmistoliiton eduskuntavaaliohjelman 2019 mukaan ”Suomi ei hae eikä valmistele Naton jäsenyyttä”. Tätä toteamusta ei ole kirjattu istuvan hallituksen hallitusohjelmaan, vaikka se oli Kataisen hallituksen ohjelmassa Vasemmistoliiton asettamana hallitukseen osallistumisen kynnyskysymyksenä.  Nyt siis ei.

 

Nyttemmin on monella suulla todettu, että Suomi ei ole nyt hakemassa jäsenyyttä, mutta silti liittymisen tavasta tuntuu olevan liikkeellä monenlaisia käsityksiä. Onpa julkisuudessa esitetty spekulaatioita jopa siitä, että liittyminen saattaisi tapahtua yhdessä yössä ja vielä muutaman keskeisen päättäjän toimesta UTVA:n kokouksessa. Eduskunnan vahvistus tulisi sitten vasta jälkikäteen.

 

Puhe aidosta NATO -optiosta osana liennytystä ja sen kansallista hyväksikäyttöä on jo vuosia sitten kääntynyt epäaidoksi kansallisen liikkumavaran reaaliaikaiseksi määrittelyksi, sotarealismin oletuksilla (jos haluat rauhaa, varustaudu sotaan).

 

Suomen liikkumavara on jo ehditty paaluttaa niillä mitä moninaisimmilla sotilaspoliittisilla aiesopimuksilla, joita on tehty presidentti Niinistön johdolla ohitse eduskunnan. Tässä ketjussa toistaiseksi viimeisin vaihe oli sitoutuminen F-35 hävittäjähankinnan kautta osaksi USA:n Nordic-Baltic-Artic -strategiaa, sen  paikalliseksi toteuttajaksi.

 

Emme siis keskustele lainkaan siitä mahdollisuudesta, että luopuisimme koko NATO -optiosta kun se ei ole enää liennytyksen asialla ja yksinkertaisesti ilmoittaisimme, että Suomi ei ole sotilaallisesti liittoutunut maa. Piste.

Kun hallitusohjelmasta on pudotettu pois ”Suomi ei hae eikä valmistele Naton jäsenyyttä”, niin se tarkoittaa, että reaaliaikaisuudelta putosi pois vaalikaudeksi mitoitettu aikaskaala. Nyt on reaaliaikaista päättää asiasta tässä ja nyt, vaikka ensi yönä.

 

Siten liikkumavara on kaventunut yhteen vaihtoehtoon ja toiminnan aikajänne lyhentynyt osaksi päivänpolitiikkaa. Harkinta on siis jo tehty ja Matti Vanhasen määrittämästä kansallisesta aidosta ja Juha Sipilän hyväksymästä epäaidosta optiosta on jo niistäkin luovuttu, vain tekninen toimeenpano puuttuu. Sen vaihtoehtoisia askeleita nyt kartoitetaan ja media kyhäilee pikaliittymistä tukevia mielikuvia. Ja Vasemmistoliitto on hiljaa – hallituksessa.

 

En ymmärrä.

 

Niin kauan kuin ollaan – tietoisesti tai ”harmittomina hölmöinä” – sitouduttu sotarealismiin – siis, jos haluat rauhaa, varustaudu sotaan – lopputulos voi olla ennemmin tai myöhemmin vain sota, muodossa tai toisessa.

 

Mutta, kuten olen monesti jo todennut, olemme jo sodassa parhaan liittolaisemme ja tukijamme luonnon kanssa. Sen kanssa emme varmaan koskaan saa aikaiseksi rauhaa, mutta sovinto meidän on pakko tehdä – tavalla taikka toisella.

 

Nyt on kysymys siitä, kuvittelemmeko pystyvämme tekemään sovinnon luonnon kanssa ylläpitämällä luonnonresurssien massiivista ylikäyttöä ja niiden hirvittävän epätasa-arvoista jakautumaa niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin nykyisten sotilaallisten voimasuhteiden määrittämällä tavalla, vaikka se vaatisi laajamittaisen sotilaallisen yhteenoton? Tämä on harhakuvitelma. Se on sotarealismia ilman realistista käsitystä luonnon resurssien rajallisuudesta.

 

Meillä on pian 10 miljardia ihmistä ja koko biosfääri vastattavana. Jos tunnustamme luonnonresurssien rajallisuuden ja hyväksymme ymmärtämämme luonnonlait, sotarealismi ei ole eikä ole ollut enää pitkään aikaan ollut realismia yhdenkään kansakunnan kannalta, saati ihmiskunnan kannalta.

 

Järjestys ei siis voi olla, että ensin sota ihmisten kesken, jotta sovinto luonnon kanssa mahdollistuisi. Ydintalven jälkeen meillä ei olisi biosfääriä, joka elättäisi yhtäkään kansakuntaa.

 

Ei ole sovintoa luonnon kanssa ilma rauhaa ihmisten kesken eikä rauhaa ihmisten kesken ilman sovintoa luonnon kanssa. Tämä on rauhanrealismia.

 

Viitaten turvallisuuspoliittiseen selontekoon ”Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskuntien kehittämiseksi”, Li jatkaa: ”Nämä tavoitteet voidaan parhaiten saavuttaa pysymällä liittoutumattomana ja tekemällä laajaa kansainvälistä yhteistyötä.” (kurs. mvv).

 

Anderssonin mukaan kysymys on siis siitä, että emme tarvitse NATO -optiota kun ”pysymme liittoutumattona” eikä siitä, että kun joka tapauksessa liitymme ja siten keskustelu optiosta on turhanaikaista, aito ja keinotekoinen optio siis hylätään ja rajaudutaan keskustelemaan liittymiseen liittyvistä teknisistä yksityiskohdista. Hyvä niin! …. mutta.

 

Pysyminen liittoutumattomana on minusta mahdollista vain ja jos vain irrottaudumme sotarealismista ja siirrymme kannattamaan rauhanrealismia: Ei rauhaa ilman sovintoa, ei sovintoa ilman rauhaa, luonto ja ihmiset, kaikki mukana!

 

Varustautukaamme siis rauhaa varten. Missä ovat Vasemmistoliiton rauhanaloitteet? Miten Vasemmistoliitto suhtautuu MTYK -kongressiin Helsingin rauhanrealismilla laajennetun hengen pohjalta? Voisiko Euroopan vasemmistoa koota yhteen valmistelemaan tätä tapahtumaa?

 

Viitteet

Andersson, L. 2022. Na­to-jä­se­nyys oli­si val­ta­van suu­ri muu­tos suo­men ul­ko- ja tur­val­li­suus­po­li­tiik­kaan, ja vää­rään suun­taan. 14.01.2022. Haettu 17.01.2022.  https://vasemmisto.fi/puheenjohtajalta-nato-jasenyys-olisi-valtavan-suuri-muutos-suomen-ulko-ja-turvallisuuspolitiikkaan-ja-vaaraan-suuntaan/

Volanen, M. V. 2022. Sota vai rauha? Avoin kirje Vasemmistoliiton puheenjohtajalle Li Anderssonille 05. 01. 2022. Kansan Uutiset 14. 1.2022. https://blogit.kansanuutiset.fi/volanen-vasemmalta/sota-vai-rauha-avoin-kirje-vasemmistoliiton-puheenjohtajalle-li-anderssonille/

Volanen, M. V. 2022. NATO on osa ongelmaa, ei sen ratkaisua. 09.01.2022. https://blogit.kansanuutiset.fi/volanen-vasemmalta/nato-on-osa-ongelmaa-ei-sen-ratkaisua/