Helsingin sanomien mukaan lähes täyden kympin innolla Suomea kehittämässä oleva puheenjohtajamme Li Andersson kommentoi hallitusohjelmaneuvotteluita naamakirjassa torstaina (17.05. 11.29): ”Ilmeisesti päättäjillä ei ole Suomessa lupaa unelmoida paremmasta ja pohtia tulevaisuusinvestoinnit mahdollistavia malleja talousraamille, vaan heti alkuun pitäisi kuulla VM:n saatanalliset säkeet (kurs. mvv) ja sitten mukautua maailmaan, jossa mihinkään ei ikinä riitä rahaa.”

Saatanalliset säkeet?
Saatanalliset jakeet tai saatanalliset säkeet ovat Koraanissa Tähden suurassa olevat jakeita, joissa Jumalan rinnalle kelpuutetaan kolme jumalatarta Lat, Uzza ja Manat. Myöhemmin Muhammad kuitenkin sai korjaavan ilmoituksen, jossa ilmoitettiin kyseisten jakeiden olevan saatanan työtä. Näin jakeita alettiin kutsua saatanallisiksi jakeiksi. Jos Muhammed ei kyennyt erottamaan Saatanan ääntä Jumalan äänestä, herää epäilys, josko Koraanissa voisi olla muitakin jakeita, jotka Muhammed oletti tulevan Jumalalta, mutta todella tulivatkin Saatanalta. (Answering-islam, 2019).

VM:n saatanalliset säkeet: ehdotus hallitusohjelmatekstiksi
”Hallitus sitoutuu menosääntönä siihen, että kehyksen piiriin kuuluvat valtion menot ovat vuonna 2023 xx mrd. euroa pienemmät/suuremmat kuin 4.4.2019 päätetyssä valtiontalouden kehyksessä (vuoden 2020 hintatasossa).

Vaalikauden kehyksestä varataan vuosittain 300 milj. euroa lisätalousarvioita varten. Lisäksi kehyksestä varataan jakamattomaksi varaukseksi 250 milj. euroa vuodelle 2023. Vuosien 2020–2022 asteittain nousevasta jakamattomasta varauksesta päätetään vaalikauden ensimmäisessä valtiontalouden kehyspäätöksessä.

Hallitus on linjannut tämän menosäännön kanssa yhdenmukaisista hallitusohjelman liitteen x kokonaisuuksista, joilla vähennetään/lisätään valtion vuotuisia menoja nettomääräisesti y – z milj. euroa vuosina 2020–2023.

Jos hävittäjien hankinnasta aiheutuu kehyskaudella vähemmän menoja kuin mihin kehyksessä on varauduttu, erotusta ei käytetä muiden menojen lisäämiseen vaan kehystasoa alennetaan vastaavasti.

Hallitus sitoutuu noudattamaan asettamaansa menosääntöä ja siihen perustuvaa vaalikauden ensimmäiseen julkisen talouden suunnitelmaan sisältyvää valtiontalouden kehyspäätöstä. Hallitusohjelman mukaisia ja muita toimenpiteitä toteutetaan siinä määrin, kuin se on kehyksen puitteissa mahdollista.

Menosäännön tarkoitus on rajoittaa veronmaksajan maksettavaksi koituvien menojen kokonaismäärää. Kun talousarviossa tehdään tämän näkökulman kannalta neutraaleja muutoksia, vaalikauden kehykseen voidaan tehdä niitä vastaavat tarkistukset.

Hallitus ei käytä verotukia, valtion varallisuuden luovutuksia, talousarvion ulkopuolisia rahastoja, takauksia tai muita keinoja kehyksen kiertämiseen.” (Ehdotus hallitusohjelmatekstiksi. VM 2019, 8).

 

Ovatko nämä VM:n säkeet jumalasta vai saatanasta – siis edustavatko ne ehdotonta taloustieteellistä totuutta vai puhdasta ideologista harhapuhetta?

Tilanteessa, jossa EK on alistanut kansallisen talouden kansainvälisille sektorikohtaisille markkinasuhdanteille ja sysännyt siten SAK:n katsomoon ja jossa SY keskittyy kansallisen (pien)porvariston yksittäisten, paikallisten etujen ajamiseen, VM on pukenut päälleen kansakunnan talouden pelastajan – jumalan/taloustieteen – kaavun laatien eduskunnalle – korkeimmalle valtioelimellemme – vaihtoehdottoman talouskehyksen.

Ja mikä on viesti eduskunnalle? Valtio ja verot ovat saatanasta, eivät jumalasta ja jumalattaret – siis huolenpito – on rajattava pois häiritsemästä jumalaa – markkinavoimia.

Maailma, jossa aina riittää rahaa olennaiseen
Tätä nykyä taloudenpitoa tarkastellaan kaksoiskirjapidollisesti taseina, varantoina ja vastuina. Tavallaan VM toimii kuten yksityiset pankit: se rahoittaa ex ante – etukäteen – julkiset menot ja kerää ex post – jälkikäteen – veroina nuo rahat takaisin suhdanteisiin sovitetussa määrin. Siten pitkäjänteinen, suunniteltu, ennakoitavissa oleva, jopa lisääntyvä julkisen talouden alijäämä tukee yksityisen sektorin kehitystä ja vähentää painetta sen velkaantumiseen.

Investointi tarkoittaa tavoitteellista toimintaa kehittää jokin voimavara muodosta toiseen. Tätä nykyä ei ole tavatonta rahoittaa investointeja 50 -vuoden ohjelmalla. Voimme siten tehdä pitkäjänteisiä investointeja koulutukseen, terveyteen, sosiaalisiin yhteisöihin, infrastruktuuriin ja kirjata näiden investointien tuotot niiden tekijöiden – julkisen talouden – taseisiin.

Yksityiset pankit antavat/ottavat lainaa itselleen lisäämällä taseisiinsa vastuita ja varantoja. Samoin voi periaatteessa menetellä myös keskuspankki, jos valtiolla on käytössään oma valuutta.

Julkinen sektori on siis pitkässä juoksussa ensisijaisesti yhdessä sovitun varallisuuden tuottaja kun taas yksityinen, funktionaalinen tavaratuotanto on luonnonvaroja raskaasti kuluttava sektori.

Raha ja sen määrä ei ole ongelma vaan reaalisesti käytössämme olevien voimavarojen, viimekädessä luonnon – niin sisäisen kuin ulkoisenkin luonnon – kehittäminen kestävälle perustalle.

Talousteoreettinen ajatus siitä, että tarjonta luo riittävästi kysyntää on osoittautunut virheelliseksi eikä kysyntää ole pystytty korjaamaan edes sen julkisella, vastasyklisellä nostamisella.

Tarjonnan sisäiset, suhteellisen lisäarvon hankkimiseen liittyvät tuotannolliset kiihdyttimet ja niiden vastineet kulutuskysynnän lisäämiseksi mainonnan, markkinoinnin ja sosiaalisten yhteisöjen alistamisella niiden käyttöön ei ole välttämättä mitään tekemistä kaiken sen kanssa, mitä YK:n 2030 -kehitysohjelman 17 tavoiteohjelmaa asettaa meille tehtäväksi.

 

Poeta faber

Me emme siis tarvitse saatanallisia emmekä jumalallisia säkeitä vaan säkeitä reaalisesta suhteestamme luontoon, siis työstä. Säkeiden ja runouden aika ei todellakaan ole ohi, päinvastoin. Runous on nyt liitettävä kaikkeen työhön. Työ, poeta faber, on runoutta tulevasta ja tulevaisuudesta.

 

Viitteitä ja kirjallisuutta

https://www.answering-islam.de/suomi/html/saatanalliset_sakeet.html. Luettu 18.0502019

Parguez, A. 2002. A Monetary Theory of Public Finance Int’l. Journal of Political Economy, vol. 32, no. 3, 80–97.

Parguez, A. 2007. Introduction: Why the General Theory of The Monetary Circuit is the logical and empirical principle of MMT. Why it is the key to true full employment. https://www.retemmt.it/wp-content/uploads/2015/10/24.pdf  Luettu 25.04.2019

Parguez, A. 2009. Beyond the veil of the financial crisis. The butterfly theorem or how to reconstruct out of a genuine New “New Deal” a stable long-run true growth. http://www.neties.com/2009%20Dijon.pdf Luettu 05.05. 2019.

Valtiovarainministeriö. 2019. Kehysjärjestelmän kehittäminen vaalikaudelle 2019-2023 Valtiovarainministeriön julkaisuja – 2019:33.

Volanen, M. V. 2006. Filoteknia ja kysymys sivistävästä työstä. Koulutuksen tutkimuslaitos. Jyväskylän yliopisto: yliopistopaino.