Saatteeksi: Olen monissa eri kirjoituksissani ja blogeissanikin mietiskellyt ja arvuutellut modernin syntyjä syviä, syitä ja seurauksia, ja eritoten ensimmäisen, teollisen kapitalismin ja myöhäis-/jälki-/toisen modernin suhteita. Ilmeisesti olen yhden kierroksen jäljessä: pystyssä on jo kolmas muoto modernia: valvontakapitalismi   ….  jos Shoshana Zuboffiin on uskominen.

 

Yhteisöjemme ja käyttäytymisemme massamittainen ja tietoinen muokkaaminen

Kun aloitin psykologian opintoni 1960 -luvun loppupuolella Jyväskylän yliopistossa, yksi keskeisin peruskurssin kirja oli Holland – Skinner: Käyttäytymisen analyysi – Ohjelmoitu itseopiskeluun (The Analysis of Behavior: A Program for Self-Instruction Edition, 1961).

Tämä radikaalin käyttäytymispsykologian oppikirja perustui erityisesti kyyhkysillä tehtyihin oppimiskokeisiin. Niissä, kontrolloidussa olosuhteissa, kyyhkysille annettiin palkintoja (syötävää) tai rangaistuksia (sähköiskuja) riippuen siitä, miten ne oppivat reagoimaan kokeentekijöiden antamiin ärsykkeisiin. Siis ärsyke (esim. valolamppu) – reaktio (esim. pyörähdys) – palkinto tai rangaistus, jos ei onnistunut. Ja kyllähän pulut oppivat, yhtä ja toista.

Tämä palautui mieleeni, kun luin Shoshana Zuboffin uutta kirjaa Valvontakapitalismin aika: taistelu ihmisen tulevaisuuden puolesta vallan uudella rintamalla (The Age of Surveillance Capitalism: The Fight for a Human Future at the New Frontier of Power, 2019).

Eikä ihme, vai mitä sanotte tästä Facebookin vetäjän Mark Zuckerbergin ylpeilyn aiheesta: ”Facebook tietää jokaisen kirjan, elokuvan ja kappaleen, jonka henkilö oli koskaan käyttänyt, ja että sen ennustemallit kertoisivat, mihin baariin sinun pitäisi mennä, kun tulet outoon kaupunkiin, jotta baarimikolla olisi suosikkijuomasi odottamassa” (p. 497).

Tai mitä Googlen Eric Schmidt toteamuksesta jo vuonna 2010: ”Annat meille enemmän tietoa sinusta, ystävistäsi, ja voimme parantaa hakujen laatua. Meidän puolesta sinun ei tarvitse kirjoittaa mitään. Tiedämme, missä olet. Tiedämme, missä olet ollut. Voimme tietää enemmän tai vähemmän, mitä ajattelet.” (p. 498)

Facebookilla ja Googlella on siis heidän itse rakentamansa kontrolloidut koelaboratorio-olosuhteet ja välineet kirjata kaikki mitä tuossa tilassa tapahtuu itse kullekin koe-eläimelle, sinulle ja minulle, ja tehdä yksilökohtaista, mutta massamittaista tietojen yhdistämis- ja vertailuanalyysiä … ja mikä on tulos:

”Hämmästyttävämpää on kuitenkin se, että valvontapääoma on peräisin inhimillisen kokemuksen luovuttamisesta, kokemuksen, joka on aktivoitu valvontapääoman läpitunkeviin ja kaiken kattaviin luovutusohjelmiin: elämämme kaavitaan ja myydään valvontapääoman vapauden ja meidän alistamisen rahoittamiseksi, heidän tietonsa ja meidän tietämättömyytemme siitä, mitä he tietävät. (p 498).

Niinpä valvontakapitalismi on Zuboffin määrittelyn mukaan (p. 2):

  1. Uusi taloudellinen järjestys, jossa väitetään, että ihmisen kokemus on vapaata raaka-ainetta piilotetuille kaupallisille toiminnoille, jotka koskevat riistämistä, ennustamista ja myyntiä;
  2. Loismainen taloudellinen logiikka, jossa tavaroiden ja palvelujen tuotanto on alisteinen uudelle maailmanlaajuiselle käyttäytymisen muokkaamisen arkkitehtuurille;
  3. Kapitalismin myrkyllinen mutaatio, jolle on tunnusomaista ihmisen historiassa ennennäkemättömän vaurauden, tiedon ja voiman keskittyminen;
  4. Valvontatalouden peruskehys;
  5. Merkittävä uhka ihmisen sisäiselle luonnolle 21. vuosisadalla, kuten teollinen kapitalismi oli ulkoiselle luonnolle 19. ja 20. vuosisadalla;
  6. Uuden välineellisen voiman alkuperä, joka vaatii määräävää asemaa yhteiskunnassa ja esittelee hämmästyttäviä haasteita markkinademokratialle;
  7. Liike, jonka tavoitteena on asettaa uusi kollektiivinen järjestys, joka perustuu täydelliseen varmuuteen;
  8. Perustavanlaatuisten ihmisoikeuksien pakkolunastaminen, joka ymmärretään parhaiten vallankaappauksena ylhäältä alas, tavoitteena ihmisten suvereniteetin murtaminen.

Zuboffin käsityksen mukaan käynnissä on vallankaappaus ylhäältä alas, sydänjuuriimme ja ajatuksiimme saakka. Vallankaappaus, joka perustuu vapauden välineellistämiseen tiedon avulla, sosiaalisten vuorovaikutussuhteiden murskaamiseen radikaalin, vaihto/voittoperusteisen välinpitämättömyyden synnyttämiseksi. Tämä uusi välineellinen voima on ”kerännyt voimansa ihmiskunnan, ja myös demokratian ulkopuolella” (p. 516)

Siten meille 1980- luvun lopulla maahan tuotu kulttuuriliberalismi yksilö- ja kulutuskeskeisyydessään – joka toimi myös talousliberalismin viestintuojana – on kääntynyt tuon vapauden massamittaiseksi valvonnaksi – valtio ei olekaan keskeinen uhka vaan ne, jotka puhuvat globaalista, vapaasta yksityisestä sopimusoikeudesta koskapa he tietävät kuinka tuo toisten – palkkatyötä tekevien – vapaus voidaan organisoida tuottamaan voittoa.

Valvontapääoman massamittaisen tuotantovälineistön voima kohdistuu nyt siihen, mitä ennen pidettiin tuotannon ulkopuolisena: sosiaalisiin yhteisöihin, julkiseen, yhteisölliseen toimintaan, tiedon ja kokemuksen muodostukseen, kulttuuriin, teoriaamme elämästä. Sanalla sanoen: kun edessämme väikkyy toisaalla ulkoisen luonnon tuhoutuminen, niin toisaalla, toinen ”näkymätön käsi” pusertaa meistä viimeisenkin hiki, ei vaan kokemustipan palvelukseensa.

 

Palatakseni opintoihini …
Kun 1970 -luvulla olimme nuoria ja radikaaleja – nyt vain radikaaleja – psykologian opiskelijoita, käänsimme katseemme kahtaalle oppiaksemme elämästä muutakin kuin ärsykkeitä ja reaktioita: psykoanalyysiin ja minä erityisesti neuvostopsykologiaan, jota Suomessa ei silloin vielä paljonkaan tunnettu (A. N. Leontjev, A. R. Luria, S. L. Rubinstein, B. F. Lomov, L. S. Vykotski ja monet muut). Tällöin avainkäsitteeksi nousi sisällöllinen toiminta (Tätigkeit, Handlung, Tat), ja sitä kautta klassisen saksalaisen filosofian peruskäsitteet maailman ymmärtämiseen. Lopun arvaattekin …

 

Viitteet

Holland, J. G, Skinner, B. F. 1961. The Analysis of Behavior: A Program for Self-Instruction Edition, New York: Mcgraw-Hill College.

Zuboff, S. 2019. The Age of Surveillance Capitalism: The Fight for a Human Future at the New Frontier of Power. PublicAffairs. Kindle Edition.

 

Samoja teemoja olen itse käsitellyt mm.

Volanen, M. V.  2008. Sivistyksen koetinkivi. Teoksessa Nummela, P., Friman, M. Lampinen, O. Volanen, M. V. (toim.) Ammattikorkeakoulut ja sivistys, 128-133. Opetusministeriö: Helsinki.  Löytyy täältä: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/78947/opm34.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Volanen, M. V. 2006. Tämähän meni todella, hyvin ja kauniisti – kysymyksiä tuottamisen estetiikasta. Teoksessa Volanen, Friman, Lampinen, Nummela (toim.) Ammattien kutsu Ammattikorkeakoulut ja estetiikka, 156-165. Opetusministeriön julkaisuja 2006:18. Helsinki: Yliopistopaino.

Volanen, M. V. 2007. Tuottava järki, teoksessa Kotila, H., Mutanen, A., Volanen M. V. (toim.) Taidon tieto,  Helsinki: Edita Oy

Volanen, M. V., 2006, Filoteknia ja kysymys sivistävästä työstä. Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylä: Yliopistopaino