Vasemmistoliiton hallitus toteaa “Työtä, hyvinvointia, kansanvaltaa ja kestävää politiikkaa” –vaaliohjelmaehdotuksen avauksessa että “poliittisen ja taloudellisen vallan kasautuminen harvoille ei ole koskaan suuren enemmistön ja yhteiskunnan etu.”

Siksi “demokraattinen ja oikeudenmukainen yhteiskunta edellyttää kaikkien yhtäläistä ja tasavertaista osallistumismahdollisuutta kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. … Tulevina vuosina tarvitaan mittavia satsauksia tuotantorakenteen uudistamiseen, työllisyyttä tukevia investointeja sekä ostovoimaa parantavaa ja tuloeroja pienentävää työvoima- ja sosiaalipolitiikkaa.”

Avaus on lupaava, mutta ohjelmaluonnos ei lunasta näitä lupauksia, ei demokratiasta eikä taloudesta. Edistyksen horisontti on rajautunut puolustukselliseen elvytykseen.

Asettakaamme muutamalla lauseella vaalityömme työväenliikkeen toiminnan avarampaan, pitkäjänteisempään kaareen jotta saisimme esiin vasemmistolaisen rakennepolitiikan ytimen.

Edistys

Vasemmiston ja työväenliikkeen pitkän perintö sitoo edistyksen työhön, viime kädessä vapaaseen työhön. Edistystä on rakentaa yhteisöjä, joissa jokaisen yksilön vapaa kehitys on kaikkien vapaan kehityksen ehto. Nämä yhteisöt ovat vapaan työn yhteisöjä, ts. jokainen työtätekevä on mukana päättämässä mitä, miksi, milloin, miten ja missä työt tehdään ja tulokset jaetaan.

Vain vapaan työn kautta kehittyy itse kullekin riittävän moninainen, rikas ja välttämätön valistuksen ja sivistyksen läpitunkema tieto, taito ja kyky asettaa, arvottaa ja ratkaista aikakautemme perusongelmia. Edistyksellisyys ei siis ole vain menneen, jo aikansa eläneen purkamista – liberalismia – vaan myös tulevan rakentamista ja turvaamista.

Jo tästä lyhyestä välähdyksestä voimme päätellä, että vasemmiston reformipolitiikan ydin keskittyy työn ja tuotannon kentille. Ohjelmallisesti siis:

 

Vapaa työ, taloudellinen demokratia, vihreä tuotanto

1. Täystyöllisyys täystoimeentulona – eroon työttömyydestä

Työttömyys yhteiskunnallisena tilana tulisi poistaa: työn vaihtoehtona tulisi aina olla koulutus, ei koskaan työttömyys. Siten työttömyysvakuutus olisi muutettava koulutusvakuutukseksi. Palkka-, opinto- ja perustulon tulisi muodostaa kuhunkin elämäntilanteeseen sovitettavissa oleva kokonaisuus. Jo tällä hetkellä omaehtoiseen opiskeluun työttömyysetuuden turvin osallistuu nyt enemmän opiskelijoita kuin työvoimakoulutukseen.

2. Massiivinen, miljardien eurojen investointiohjelma vihreän tuotannon ja teknologian kehittämiksi

Tästä on puolueen talous- ja työllisyyspoliittinen työryhmä tehnyt perustyötä, joka ei riittävästi näy ohjelmaluonnoksessa.

Vasemmistolle talouden dynamiikan avainsana on oppiminen, ei markkinat.

3. Vihreät tavoitteet ja läpinäkyvyyttä tuotantotoimintaan – osakeyhtiölaki uusiksi

Yritysten ensisijaiseksi tehtäväksi on määritettävä “tuottaa ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestäviä hyödykkeitä ja palveluja” eikä ensisijassa voittoja omistajilleen kuten nyt laki velvoittaa.

Lisäksi yritykset velvoitetaan vuosikertomuksissaan ja tarjouksissaan ilmoittavan yrityksen korkeimman ja pienimmän palkan välinen suhde. Tätä suhdetta käytetään julkisissa hankinnoissa yhtenä laaturiteerinä: mitä pienempi ero, sitä enemmän lisäpisteitä.

Yritysten työntekijöille taataan oikeus osallistua yritysten hallitusten valintaan.

4. Laaja, monipuolinen ja kattava kehittämis- ja kokeiluohjelma talouden moninaistamiseksi

Käynnistetään ohjelma tuotanto- ja asiakasosuuskuntien, nettipohjaisten negatiiviseen korkoon perustuvien rahoitusjärjestelmien sekä yhteis- ja jakotalouksien toteuttamiseksi.

5. Automaatio ja robotiikka rahoittamaan julkisia menoja

Työväenliike on aina kannattanut teknistä kehitystä ja raskaiden töiden siirtämistä koneille ja automaateille. Robotiikan viimeaikainen kehitys avaa aivan huikeita mahdollisuuksia jäsentää uudelleen työtehtävät ja kokonaisia tuotantoprosesseja

Jotta kysyntä ja hyvinvointipalveluiden rahoitus eivät romahtaisi automaation seurauksena, on robotit ja automaatit laitettava verolle.

On laadittava laaja-alainen automaation ja robotiikan kehittämisohjelma, jonka lähtökohtana on yhteiskunnallisen kokonaiskehityksen edistäminen.

6. Perusopisto kaikille

Suomessa on yleisesti hyväksytty se, että kaikki nuoret suorittavat peruskoulun jälkeen toisen asteen tutkinnon joko lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa. Perustuslain takaama perusopetus tulisi tulkita niin, että se kattaa myös toisen koulutuksen. Toisen asteen koulutus koostetaan kolmivuotisiksi peruspistoiksi, joka kattaa kaikki toisen asteen tutkinnot.