Yksi asia maailmankaikkeudessa on vakio: muutos. Jokainen olemassa oleva asia on muuttunut ja tulee muuttumaan. Ilmastokatastrofin kynnyksellä meidän on ihmiskuntana laajennettava ja muutettava tietoisuuttamme uuteen suuntaan. Ilmastonmuutoksen hillintä on koko ihmiskunnan laajuinen myötätuntoprojekti kaikkea tunnettua elämää kohtaan. Ilmastonmuutos vaatii meitä avaamaan korvamme ja kuulemaan jokaisen tuotantoeläimen kärsimyksen ja ymmärtämään, että heidän verellään maalattu polku ei ole se jolla me voimme jatkaa kävelyä.

Vuonna 2014 Suomessa pelkästään tapettiin noin 64 miljoonaa broileria, kaksi miljoonaa lihasikaa, 800 000 kalkkunaa, 270 000 nautaa, 50 000 lammasta, 45 000 kanaa, 42 000 emakkoa, 10 000 ankkaa, hanhia ja sorsia 5 000 – 6 000 kumpiakin, 2 000 hevosta ja 210 vuohta. Siis vuoden aikana 67 miljoonaa elämää päättyi meidän takia. Maailmanlaajuisesti tämä määrä on miljardeissa. Tämän tilaston ulkopuolelle on jätetty uroskananpojat, jotka tapetaan vain siksi koska ne eivät ole naaraita. Ihmisiä on tänään elossa vain reilu seitsemän miljardia.

Ruoantuotanto on yksinomaan vastuussa 25 prosentista maailman päästöistä. Mikäli lihankulutuksemme jatkaa kasvua samaan tahtiin, mitä se on kasvanut edelliset 50 vuotta, päästöt saattavat nousta 50 prosenttiin. Tällä hetkellä ruoantuotanto käyttää 70% makean veden resursseista, 40% maapallon pinta-alasta. Kasvipohjaisella ruokavaliolla voisimme vähentää ruoantuotannon päästöjä noin 70%. Suurin osa maailman viljelymaasta käytetään yhdellä tai toisella keinolla eläintuotantoon, mutta silti eläintuotanto tuottaa vain alle viidesosan maailman kaloreista. Jos maailman lehmät olisivat oma valtionsa, tämä Lehmälandia olisi kolmanneksi suurin kasvihuonekaasujen päästäjä. Kolmannes kaikesta kalastetuista kaloista syötetään lehmille, vaikka lehmien luonnollinen ruokavalio on kasvispohjainen.

Ryhdyin kasvissyöjäksi vuonna 2005 ja vegaaniksi vuonna 2012. Ennen kasvissyöjäksi ryhtymistäni en miettinyt pätkääkään mitä söin. En miettinyt ruokavalioni terveellisyyttä tai eettisyyttä. Muutoksen minussa käynnisti ystäväni vierailu, joka oli ollut vegaani lähes koko elämänsä. Keskustelimme pitkään eläinten oikeuksista ja hän suositteli, että katsoisin dokumentin nimeltä Earthlings. Suosittelen myös sinulle sen katsomista ja mielestäni sitä pitäisi myös näyttää kouluissa, jotta ihmiskunta avaisi silmänsä sille kärsimykselle jota aiheutamme ympärillemme.

Kasvipohjaisella ruokavaliolla elävien ihmisten maailma olisi kansantaloudellisesti tasapainoisempi maailma. Viimeisimpien tutkimuksien mukaan muun muassa sydän- ja verisuonisairauksiin sekä diabetekseen käytetyistä rahoista säästyisi maailmanlaajuisesti noin triljoona euroa vuoteen 2050 mennessä. Ennenaikaiset kuolemat vähentyisivät viidenneksellä. Silti lihan kulutus maailmassa kasvaa, on kasvanut noin 3% joka vuosi vuodesta 1960 lähtien. Jos lihan kulutus jatkaa samaan tahtiin kasvua, saatamme tarvita jopa 60% enemmän ruokaa ruokkiaksemme kaikki. Nykyaikainen eläintuotanto ei ole hyväksi ympäristölle, ei hyväksi henkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille eikä se ole hyväksi kansantaloudelle.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaatii ruokavaliomuutoksia ihmisiltä, myös suomalaisilta. Usein puhutaan, että lihan kulutus kasvaa kehittyvissä maissa. Mutta se kasvaa myös Suomessa, keskivertosuomalainen syö noin 80 kiloa lihaa vuodessa, 50 vuotta sitten noin 30 kiloa. Oxfordin yliopiston professori Joseph Poore sanoi tutkimuksessaan, että vegaaninen ruokavalio on mahdollisesti yksi isoimmista keinoista vähentää yksittäisen ihmisen vaikutusta maapalloon.

Jokaisen ei tarvitse olla täysin kasvipohjaisella ruokavaliolla. Jo pääasiassa kasvispohjaisella ruokavaliolla on positiivisia vaikutuksia ilmastoon ja kansanterveyteen. Valtioilla on myös rooli tässä asiassa, ne voivat esimerkiksi asettaa ruokavaliosuosituksia sekä siirtää tuet ilmastolle, taloudelle sekä ihmisille parempiin vaihtoehtoihin.

Harvardin ja Cornellin yliopistojen mukaan optimaalinen määrä lihaa ihmisen ruokavaliossa on noin 400 grammaa päivässä. Punaisen lihan määrä tässä on alle 100 grammaa. Mihin me sitten tarvitsemme eläinperäistä ravintoa? Vastaus on, emme mihinkään. Ainoa asia mitä tarvitsemme on suunnitelmallisuus ja järjestelmällisyys ruokavaliotamme kohtaan. Emme voi enää hyväksyä eläintuotannon julmuuksia vain meidän oman välinpitämättömyytemme vuoksi. Tulevaisuuden ihmiskunta tulee suhtautumaan eläintuotantoon samalla tavalla kuin nykyajan ihmiskunta suhtautuu asbestiin.