Mitä seuraavaksi? Elämme tämän kysymyksen äärellä, voimakkaammin päivä päivältä. Loputtoman kasvun tavoittelu rajallisilla resursseilla on kestämätön yhtälö. Kapitalismi on tullut tiensä päähän, näin julisti Drew Hansen Forbes-lehden kolumnissaan. Kapitalismin on muututtava tai uudesta tasapainoisemmasta järjestelmästä on tultava uusi normi. Muuten ihmiskunta saattaa kuihtua tämän vuosisadan aikana.

Oman kuplani ulkopuolella on suhteellisen hankala käydä kriittistä keskustelua nykyistä valtavirtaa edustavasta talousjärjestelmästä. Tähänkin keskusteluun valitettavan usein vain todetaan, ettei meillä ole mitään muuta vaihtoehtoa. Mielestäni aitoa vaihtoehdottomuutta on myös tulevaisuuden horisontissa, mikäli kuvittelemme pääsevämme sinne kapitalismin avulla. Elämme tällä hetkellä suurten murroksien ajassa. Nämä murroshetket eivät ole syntyneet tyhjästä vaan nykyisen elämäntapamme sivutuotteena. Nyt on aika muodostaa aidosti demokraattinen, oikeudenmukainen ja kestävä yhteiskunta. Se ei muodostu osoittamalla toisten tekemiä virheitä, se ei muodostu syyttämällä. Uuden myötätuntoisen yhteiskunnan muodostaminen alkaa tiedostamalla ihmiskunnan menneet virheet ja oppimalla niistä.

Ihmiskunnalla on ollut jo vuosikymmeniä mahdollisuus aloittaa työ ilmastonmuutoksen estämisen puolesta. Ilmastonmuutoksesta ovat tieteilijät ja tutkijat varoittaneet ihmiskuntaa jo 1950-luvulta asti. Varoituksissa tuotiin esiin, että fossiilisten polttoaineiden käyttö lämmittää ilmakehää. Ihmiskunnalla kesti kuitenkin muutama vuosikymmen ennen kuin tiedepiirien ulkopuolella herättiin laajemmin ilmaston lämpenemiseen ja vasta nyt kestävästä ilmastopolitiikasta on noussut yksi keskeisimmistä poliittisista aiheista. Mutta, miksi ihmeessä ilmastopolitiikka on vasta nyt saamassa ansaitsemansa huomion? Yhdysvalloissa George H.W. Bush:in presidenttiyden aikaan 80- ja 90-lukujen vaihteessa käytiin keskusteluja ilmastopolitiikasta. Suomessa Helsingin Sanomat uutisoi jo 90-luvulla useasti ilmaston lämpenemisestä, sen syistä ja tarvittavista toimenpiteistä. Kanadassa oltiin 1980-luvun lopulla valmiita asettamaan hiilidioksidipäästöille rajoitteita. Mikä ihme sitten meni pieleen?

Hiilidioksidipäästöt ovat lähes nelinkertaistuneet 50 vuodessa, vaikka maailman ilmastotieteilijät ovat tienneet ja varoittaneet sekä esittäneet tarvittavia muutostoimenpiteitä käytännössä ihan yhtä kauan. Miksi? Vastaus on selkeä, pääoman voitelema viesti on tiedettä väkevämpää. Ilmastonmuutos on vain yksi esimerkki siitä, miksi kapitalismi on uhka ihmiskunnan tulevaisuudelle. Näin ei voi olla jatkossa. Jos katsomme pelkästään ilmaston lämpenemistä esimerkkinä niin voimme selkeästi jo nähdä kapitalismin haitalliset vaikutukset ihmiskunnan tulevaisuuteen. Esimerkiksi suuryritys Exxon Mobile tiesi 1990-luvulla ilmastonmuutoksesta, mutta koska talousjärjestelmä hyötyy suunnattomasti ympäristölle haitallisten suuryritysten menestymisestä, Exxonin kaltaisten yritysten on helppo lobata omia etujaan ja levittää disinformaatiota ilmastonmuutoksesta. Rajoittamaton kapitalismi ja kestävä ilmasto eivät sovi samalle planeetalle.

Mikäli vuosikymmeniä sitten ihmiskunta olisi yhdessä tehnyt vähitellen korjaavia toimenpiteitä, olisi muutos elämäntapoihimme ollut huomattavasti helpompi. Koska ihmiskunnan menneet päättäjät ovat pettäneet ahneuksissaan tulevat sukupolvemme, on muutos huomattavasti vaikeampi. Ilmastonmuutosta emme voi estää, voimme ainoastaan vaikuttaa siihen kuinka pahasti maapallomme tarjoamat elinympäristöt muuttuvat. Nuo päätökset on tehtävä hyvin lyhyessä ajassa, eikä ainoastaan Suomessa vaan koko maailmassa. Sen takia tulevien vaalien on yksinkertaisesti oltava ilmastovaalit. Eduskuntavaalien lisäksi tulevana vuotena järjestetään europarlamenttivaalit. Erityisen tärkeää yhteisen hyvän kannalta on, että meitä suomalaisia edustavat tulevassa europarlamentissa ihmiset, joita aidosti kiinnostaa ihmiskunnan ja maapallon hyvinvointi ja tulevaisuus. Ensi vuonna valtaan äänestettävät ihmiset ovat ehkä ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeimpiä päättäjiä. Sen takia jokaisen meistä on vaadittava päättäjiltä rohkeutta, rehellisyyttä ja suoraselkäisyyttä. Tulevat päättäjät tulevat konkreettisemmin vaikuttamaan ihmiskunnan tulevaisuuteen laajemmin kuin koskaan.

Se keino, jolla kapitalismi on kannustanut ihmisten ja luonnonvarojen riistämistä, on tullut tiensä päähän. Kapitalismin nimellä meille luvataan parempaa elintasoa ja kehittyvää ihmiskuntaa. Valtavirtakeskustelussa meille luetellaan toistuvasti kapitalismin aiheuttamista ongelmista sekä seuraamuksista ihmisten ja maapallon hyvinvointiin. Amazonin johtaja Jeff Bezos tienaa yli 30 000 dollaria joka minuutti samalla kun Amazonin työntekijät elävät köyhyysrajoilla ja työskentelevät epäinhimillisissä ympäristöissä jatkuvan tarkkailun alla. Osa työntekijöistä on joutunut virtsaamaan työpisteensä roskakoriin (4), koska muuten wc-taukoon olisi kulunut liian kauan aikaa ja eivätkä he olisi saavuttaneet päivittäisiä tavoitteitaan. Amazonin käyttäminen esimerkkinä on tietysti yksi ääripää, mutta se on varoittava esimerkki. Maailman varallisuus kerääntyy kiihtyvässä tahdissa Bezosin kaltaisille ihmisille. Edellisen talouskriisin jälkeen rikkaista on tullut rikkaampia. Oxfamin raportin mukaan 42 ihmistä omistaa varallisuutta enemmän kuin 3,7 miljardia köyhintä ihmistä. Suomessakin varakkain kymmenesosa omistaa 47% kaikesta nettovarallisuudesta.

Mitä siis seuraavaksi? Tulevat vuodet ja vuosikymmenet tulevat todennäköisesti olemaan hankalia ja vaikeita. Tätä voisi verrata esimerkiksi rokotuksen pistämiseen. Eihän se neulan pistäminen mukavalta tunnu ja olokin saattaa hetkellisesti sen jälkeen olla heikko. Pidemmällä aikavälillä nuo epämukavuudet kuitenkin tuntuvat silmänräpäykseltä. Samalla lailla tulevat vuodet kirpaisevat vain hetken, mutta ovat selviytymisemme kannalta kriittiset hetket, sillä jos emme rokota itseämme kapitalismia vastaan, meillä ei välttämättä ole tulevaisuutta.