Ilmastonmuutoksen hillitsemisen alla on tosiasia, että tietynlaisia työpaikkoja tulee katoamaan maailmasta. Liian usein keskustelu kuitenkin päättyy siihen, että ilmastonmuutoksen hillitseminen ja päästövähennykset ovat erilaisten työsektorien alasajoa. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää nähdä uuden alkuna, eikä ainoastaan vanhan loppuna. Sen sijaan meidän tulisi voimakkaammin keskittyä siihen, että nämä tavoitteet vaativat aktiivista ja konkreettista työtä. Kansainvälinen työjärjestö (ILO) esimerkiksi on arvioinut, että energiasektorin muokkaaminen globaalisti hiilineutraaliksi vähentää työpaikkoja noin kuudella miljoonalla, mutta samalla luo 24 miljoonaa työpaikkaa. Nuo uudet työpaikat muodostuisivat muun muassa jätteenkäsittelyyn, kiertotalouteen sekä erilaisiin palveluihin.

Yksi syy ihmiskunnan sokeaan pisteeseen ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on se ettei työntekijöillä ole tarpeeksi vaikutusvaltaa työpaikoillaan. Työvoimapoliittisten karenssien ja vastikkeettoman perustulon avulla työntekijöille muodostuisi mahdollisuus poistua työnantajan palveluksesta, mikäli työnantaja toimii työntekijän arvojen vastaisesti. Työntekijöille tarvittaisiin ensisijaisesti kollektiivista sananvaltaa, jotta ihmisten ei tarvitsisi välttämättä vaihtaa työpaikkaa vaan he pystyisivät yhdessä vaikuttamaan työpaikan arvomaailmaan ja tulevaisuuteen. Sen takia työpaikkademokratiaa on lisättävä.

Esimerkki tällaisestä työpaikkademokratiasta löytyy 1970-luvun Isosta Britanniasta, jossa silloinen tuore hallitus päätti leikata huomattavasti puolustusbudjettiaan. Tämä johti muun muassa siihen, että Lucas Aerospace – nimisen ilmailuteollisuusyrityksen työpaikat olivat uhan alla. Yrityksen tuhannet työntekijät pyrkivät kollektiivisesti pitämään työpaikkansa ja laativat Lucas Plan – nimisen listan asioista, joita yritys voisi tulevaisuudessa tuottaa aseteollisuuden sijaan. He aloittivat tuon työn tiedostamalla, että heidän työpaikkansa olivat uhattuna ja kysymällä mitä he voisivat valmistaa aseiden sijaan. Tiiviin ja raskaan työn pohjalta he muodostivat listan sadasta viidestäkymmenestä tuotteesta, jotka olivat sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestäviä tuotteita. Tuolla listalla oli muun muassa tuuliturbiineja ja hybridiautoja. Valitettavasti yrityksen johto ei muuttanut yrityksen toimintamalleja tuon listan mukaisesti ja alkuperäinen lentoteollisuusyritys laitettiin palasiksi. Lucas Plan sai Nobelin rauhanpalkinnon ehdokkuuden vuonna 1979.

Ilmastonmuutoksen hillinnän keskiössä tulisi olla kriittisyys kapitalismia kohtaan. Päätöksenteko niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla on siirrettävä lyhytkatseisesta taloudellisen tuoton tavoittelusta pitkäkatseiseen hyötyyn, jossa yhdistyy sosiaalisesti ja ympäristöllisesti oikeudenmukainen toiminta. Tässä on mielestäni oiva mahdollisuus ammattiyhdistysliikkeille nostaa itsensä mukaan kehittämään tulevaisuuden yhteiskuntaa.

Nuorten osallistuminen ay-liikkeen toimintaan on vähenemässä voimakkaasti. Ehkä osittain siksi, etteivät nuoret koe ay-liikkeen palvelevan heidän tarpeitaan. Monesti ay-liike koetaan vain työttömyyskassaksi. Ennen järjestäytyminen oli tärkeää jotta työpaikoille saatiin inhimillisemmät työolosuhteet, työajat ja oikeudenmukaisemmat loma- ja vapaajärjestelmät. Nyt työuraansa aloittavat nuoret ihmiset ovat syntyneet Suomessa yhteiskuntaan, jossa on verrattain hyvä tehdä töitä. Asiat tietenkin voisivat olla huomattavasti paremmin. Nuoret ovat myös valveutuneempia esimerkiksi ilmastoasioissa, eettisyydessä ja kestävässä kulutuksessa. Aidosti demokraattisessa työpaikassa työntekijöillä olisi sananvaltaa vaikuttaa työpaikassaan näihin asioihin ja tätä sananvaltaa varmasti useammat nuoret haluavat käyttää. Samankaltaisella aidolla demokraattisella päätöksenteolla myös työntekijät voisivat paremmin korjata ammattiyhdistysliikkeen ongelmia.

Onkin syytä pohtia miksi politiikassa demokratia on hyväksyttävää, mutta työpaikoilla se ei ole sitä. Ihmisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen tutkitusti lisää tuottavuutta ja motivaatiota työtään kohtaan. Vaikutusmahdollisuuksia ei saisi jättää vain omaan työkuvaan. Työntekijöillä tulisi olla mahdollisuus myös vaikuttaa kokonaisvaltaisesti työpaikan toimintaan esimerkiksi varaamalla työntekijöiden edustajille paikka yrityksen hallituksesta. Toimenpiteet ja kokeilut työpaikkademokratian kasvattamiseksi voisimme aloittaa julkisella sektorilla. Työpaikkademokratian lisääminen on oikeudenmukaisuuden, vaurauden tasapuolisen jakautumisen sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisen edellytys.