Mikä on hyvinvointivaltio?
Hyvinvointi ei saa olla pelkkä ulkomaille esitelty kulissi. Todellinen hyvinvointi toteutuu silloin, kun köyhimmilläkään asuinalueilla ei nähdä nälkää tai kärsitä kivuista ja kaikilla on katto pään päällä. Todellisen hyvinvoinnin tunnusmerkit:
- Ihmisillä on varaa perustarpeisiin – asunto, ruoka, lääkkeet
- Pidämme hyvää huolta kaikenikäisistä ihmisistä
- Terveydenhuolto on ilmaista ja sinne pääsee tarvittaessa
- Luontoa suojellaan riittävästi (linkit aiempiin blogeihini aiheista)
- Kannamme vastuumme ilmaston tilasta ja näytämme esimerkkiä myös globaalisti
- Työnteosta saa riittävän palkan
Tärkein kohde verovaroja ohjatessa tulee ehdottomasti olla koko kansaa hyödyttävät palvelut eli Espanjan mallin mukaisesti terveydenhoito.
Me voimme saavuttaa hyvinvointivaltion!
Pienyritykset ovat 2000-luvulla luoneet 116000 työpaikkaa lisää, kun taas suuryrityksistä on lähtenyt 42000 työpaikkaa. Tämän kehityksen valossa meidän pitäisi suunnata resursseja pieniin yrityksiin, eikä pyrkiä laajentamaan kaikkea toimintaa.
Palkkatuki on Suomen valtiontalouden kannalta kannattavimpia tukimuotoja ja sen avulla voimme kiihdyttää työpaikkojen luomista pienyrityksissä. Palkkatuen edut pähkinänkuoressa:
- Palkkatuki annetaan työttömille työnhakijoille, se poistaa siis työttömyyttä
- Valtio säästää työmarkkinatukien verran
- Peruspalkkatuki on 30%, joka on saman verran kuin lakisääteiset sivukulut
Viennin tärkeys:
Tuomme Suomeen runsain mitoin kulutushyödykkeitä, vaatteita, ruokaa, tämä pitää maksaa viennillä. Kun vienti ja tuonti ovat epätasapainossa, valtiomme joko tuottaa tai tekee tappiota. Vientituotteita määrittää luonnonvararesurssit – mineraalit ja erityisesti metsä, sekä jalostustoiminta, jossa ostamme raaka-aineet muualta, mutta tuotamme niille lisäarvoa tekemällä niistä tuotteita.
Kaikkein tärkein viennin muoto meille on omista raaka-aineista kotimaassa jalostetut tuotteet. Jos vertaamme sellumassan kuutiohintaa vaikkapa voiveitsien kuutiohintaan ymmärrämme nopeasti, miksi Suomen ei pidä valmistaa raaka-ainetta kiinalaiseen vessapaperiin, vaan jalostaa puu tuotteiksi jo kotimaassa.
Tällä hetkellä omat talousmetsämme ovat niin huonokuntoisia, että ostamme suuren osan puusepänpuusta ja jopa joulukuusemme Tanskasta muoviin pakattuna. Tähän pitää ehdottomasti saada muutos! Muutoksen avaimet ovat jatkuvan kasvatuksen metsän hoito, joka tuottaa laadukasta puusepänpuuta, samalla toimii erinomaisesti parempana hiilinieluna, kuin keskimääräinen päätehakattava talousmetsä, toimii ympäristönä monille eliölajeille ja metsästä saa vielä moninkertaisen hyödyn marjastus, sienestys ja virkistyskäytössä.
Suuryritysten kahdet kasvot:
Kuten aiemmin mainitsin suuryritykset palkkaavat yhä vähemmän suomalaista työvoimaa. Niiden merkitys työnantajana on heikentynyt merkittävästi. Suuryritykset tulouttavat järjestelmällisesti tuottonsa aggressiivisen verosuunnittelun keinoin rikkaille sijoittajille, jotka voivat kätkeä sijoituksensa hallintarekisterin avulla ulkomaisille pankkitileille.
Suuryritysten suora tavoite on riistää valtion omaisuus ja kansalaisten varallisuus yksityiseen omistukseen. Tässä esimerkiksi Nigeria on varoittava esimerkki, joka meidän suomalaisten tulisi ottaa vakavissaan. Sote onneksi kaatui, mutta lähellä oli ettemme myyneet terveyspalvelujamme ulkomaille, kuten jo teimme sähköverkoillemme.
Suurilla on pieniin verrattuna jo ennestään paremmat logistiikka-, rahoitus-, hankinta- ja maahantuonti mahdollisuudet. Tämä eriarvoistaa kilpailua ja markkinoita. Suuryritysten tuista tulee leikata ja pienyritysten tukia lisätä!
Pienyritysten tärkeimmät tuet:
- Yrittäjien sosiaaliturva kuntoon
- Valtio ottaa vastuun työntekijöiden sairas- ja vanhempainlomista kokonaan
- Palkkatuet työpaikkojen luomiseen
Linkkejä:
Talouden ratkaisuista kirjoitin blogissani:
TALOUS KUNTOON, RESURSSIVUODOT TUKKOON, PIENYRITTÄJYYS KASVUUN Blogissani käsittelen agressiivisen verosuunnittelun epäkohtia, viennin mielettömyyttä, lypsylehmien myyntiä, sekä pienyrittäjyyden tärkeyttä. Pienyritysten parannuksia käsittelen blogeissani täällä: Turvallinen yrittäjyys
Blogissani Carunan verosuunnittelusta avaan aggressiivisen verosuunnittelun ongelmakohtia valtiontaloudelle. Tätä kautta menetämme vuosittain yli miljardin verovaroja.